Henkilöstöjärjestöt
yksimielisiä: Virkasuhde sopii yliopistoihin
työsuhdetta paremmin
Virkasuhteen tulee olla palvelussuhteen
muoto opetus-, tutkimus- ja hallinnollisia
tehtävissä myös 1.1.2010 jälkeen. Tätä
mieltä ovat yliopistolaista antamissaan
lausunnoissa kaikki tämän lehden julkaisijatahot.
Järjestöt edellyttävät myös, että
kelpoisuusehdoista tulee jatkossakin säätää
asetuksen tasolla.
Opetusministeriö oli pyytänyt yliopistolainsäädännön
kokonaisuudistuksesta lausuntoja 15. lokakuuta
mennessä yli 120 eri taholta. Lausuntoja
tuli vielä tätä paljon enemmän.
Ohessa tämän lehden julkaisijatahojen lausuntojen
pääpiirteitä. (Ks. myös Yliopistolaki heiluttaa
henkilöstön asemaa numerossa 6/08 sekä
pääkirjoitukset 6 ja 7/08.)
Palvelussuhteen kohtalo eduskunnan
käsissä
Lakiluonnoksessa todetaan kategorisesti, että yliopistojen
palvelussuhde on 1.1.2010 työsuhde.
Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistonlehtorien
liitto ovat yksimielisiä siitä, että virkasuhde
on jatkossakin yliopistotyöhön sopivampi.
Yliopistossa käytetään julkista valtaa
muun muassa opiskelijavalinnoissa, opintotukiasioissa, arvosteluissa ja kurinpidossa. Perustuslain
124 §:n mukaan merkittäviä julkisen vallan
käyttöä koskevia tehtäviä ei saa antaa muille kuin
viranomaisille, joiden toimijoina voivat olla vain
virkamiehet. Tämä periaate saa erityistä merkitystä
yliopistoissa tutkimuksen kriittisyyden ja itsenäisyyden
takeena.
Yliopistopäättäjien taholta on kuulunut, että
työsuhde jää palvelussuhteen nimikkeeksi siihen
lakiesitykseen, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle
ensi vuoden alussa. Lainlaatijat pitävät
työsuhdetta niin keskeisenä osana koko yliopistouudistusta,
ettei järjestöjen yksimielisillä lausunnoillakaan
liene asiaan enää mitään vaikutusta.
Lopullisesti asia ratkeaa eduskuntakäsittelyssä.
Liikkeenluovutus ei ole tarkasteltu
Järjestöjen mielestä yliopistouudistusta tulee tarkastella
henkilöstön osalta liikkeenluovutuksena
erityisesti EY:n liikkeenluovutusdirektiiviin kannalta.
Tätä seikkaa lausuntokierroksella olleessa
lakiluonnoksessa ei käsitellä lainkaan.
Yliopistouudistus merkitsee yliopistojen neuvottelu-
ja sopimusoikeuksien siirtymistä yliopistoille.
Kaikki henkilöstöalan liitot kannattavat keskitetyn
kollektiivisopimusjärjestelmän jatkumista.
Liitot lähtevät siitä, että voimaanpanolaissa
tulee säätää valtion virka- ja työehtosopimusten
ja opetusministeriön tasolla sovittujen tarkentavien virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta
siihen saakka, kunnes toisin sovitaan. Pelkkä aiesopimus
ei tähän riitä.
Mihin saakka pätevöidytään?
Lähes kaikki henkilöstöjärjestöt ovat tyrmänneet
lakiluonnoksen 29 §:n toisen momentin, jossa
esitetään, että yliopistot voisivat ottaa määräaikaiseen
työsopimussuhteeseen muun muassa yliopiston
vakinaisiin tutkimus- ja opetustehtäviin
pätevöitymistä varten. Perusteluteksti jättää täysin
auki sen mitä tarkoittaa pätevöityminen opetustehtäviin.
Tämä antaisi työnantajalle lähes
mielivallan määräaikaisten palvelussuhteiden ylläpitämiseen.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
Juko ry sekä Tieteentekijöiden liitto esittävät lausunnossaan
em. momentin poistamista lakiluonnoksesta.
Virkamieslaissa ja työsopimuslaissa on
riittävät perusteet määräaikaisille palvelussuhteille
eikä erillissäädöksiä yliopistolakiin kaivata.
Hallituksiin enemmän jäseniä
Tässä lehdessä on monessa yhteydessä kirjoitettu
ulkopuolisenemmistön tulosta yliopistojen hallituksiin.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto
katsovat, että ulkopuolisten valta tulee liian suureksi.
Tämä on vastoin itsehallinnon käsitettä,
jonka mukaan hallinnon kohteena olevat ihmiset
toimivat myös päätöksentekijöinä. Tässä tilanne
vertautuu kunnallislakiin. Liitot myös katsovat,
että yliopistouudistus ei missään nimessä anna
aihetta tieteellisen asiantuntemuksen vähentämiselle
hallituksissa.
Järjestöjen mielestä yliopistojen hallituksissa
tulee olla riittävä henkilöstön edustus. Lausunnoissaan
liitot pitävät 6 jäsenen minimikokoa liian
pienenä. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton mielestä minimikoko olisi 7. YLL ja OAJ
katsovat, että hallituksiin tarvitaan vähintään 8.
Lakiluonnoksesta ei käy ilmi, mille taholle
hallitus on vastuussa. Tieteentekijöiden liitto korostaa
lausunnossaan, että hallituksen tulee nauttia
kollegion luottamusta.
Kelpoisuusehdot ovat laadun tae
Lakiluonnoksen mukaan yliopistohenkilöstön
kelpoisuusehdoista ei enää säädettäisi asetuksella
vaan ne jäisivät yliopistokohtaisten johtosääntöjen
varaan. Kaikki tämän lehden julkaisijaliitot
ovat yhtä mieltä siitä, että kelpoisuusehdot ovat
laadun tae ja niistä tulee jatkossakin säätää asetuksella.
Suomalaisen yliopistolaitoksen voima
on ollut homogeeniset ja tasalaatuiset yliopistot.
Liitot pelkäävät, että tutkintojen taso lähtee erilaistumaan,
jos yhtenäisistä kelpoisuusvaatimuksista
luovutaan.
Rehtorin valinta kollegiolle
Rehtorin henkilöstöpoliittinen valta kasvaa huomattavasti
nykyisestä. Lakiluonnoksen mukaan
rehtori päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Professoriliiton mielestä yliopiston rehtorin
pitäisi olla tohtori ja professori. Tätä edellytetään
myös Aalto-yliopiston tulevalta rehtorilta. Yliopistolakiluonnoksessa
esitetään, että rehtorin
kelpoisuudeksi riittäisi tohtorin tutkinto. Taideyliopistoissa
rehtoriksi voitaisiin valita ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittanut kuten nykyisinkin.
Yliopiston hallitus valitsisi uuden lain mukaan
rehtorin. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto
esittävät, että rehtorin valinta olisi laajapohjaisemman,
yliopistoyhteisöä edustavan kollegion
käsissä.
Liitot kritisoivat myös henkilöstön valintamenettelyä
koskevia säädöksiä. Ne katsovat, että valittaessa
henkilöstöä tieteellisen asiantuntemuksen
perusteella rehtorin päätöksen tulee perustua
yliopiston asianmukaisen monijäsenisen asiantuntijaelimen
esitykseen. Asiantuntijaelimestä
määrätään johtosäännöllä.
Kirsti Sintonen
Liittojen lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan
verkosta:
www.professoriliitto.fi
www.tieteentekijoidenliitto.fi
www.yll.fi
|