 
|
|||||||||||||
|
Onko yliopiston johtosääntö yliopiston johdon sääntö?Uuden yliopistolain valmistelu etenee aikataulun mukaisesti. Lakiluonnos lähti laajalle lausuntokierrokselle 14.8.2008 ja lausuntojen antamisen määräaika menee umpeen 15.10.2008. Jo loppukeväästä oli mahdollista kommentoida lakiluonnoksen silloista vaihetta, mutta nyt lausunnolle lähtenyt luonnos ei perustelujen lisäystä lukuun ottamatta kuitenkaan ole keväisestä versiosta olennaisesti muuttunut. Uusi yliopistolakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle heti alkuvuodesta 2009. Uusi yliopistolakiesitys käsittelee yliopistojen taloudellista asemaa, organisaatiota, hallintoa, henkilöstöä, tutkimusta ja opetusta sekä opiskelua. Varsinaisesti yliopistojen tehtäviin ei näytä olevan tulossa muutoksia, mutta taloudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan yliopistojen hallintoon ja henkilöstöön. Alkukesästä annetuissa kommenteissaan Professoriliitto on kiinnittänyt huomiota hallinnon järjestämiseen siten, että tieteellinen asiantuntemus säilyy päätöksenteossa riittävässä laajuudessa. Virkasuhde tulisi säilyttää pääasiallisena työsuhdemuotona ainakin tutkimus- ja opetushenkilökunnalle. Professuurien ja muiden opetusvirkojen kelpoisuusvaatimukset tulisi edelleenkin säätää joko laissa tai asetuksessa ja professorin valinnan on oltava yhdenmukainen perustuen tieteelliseen vertaisarviointiin. Siirtymäkauden säädösten on oltava riittävän selkeitä voimaanpanolaissa. Uudistuksen yhteydessä ei saa asettaa Suomen Akatemian akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtäviä uhanalaisiksi eikä siirtää niitä yliopistojen alaisuuteen. Mielenkiintoista lakiluonnoksessa on se, että osa aiemmin lakiin tai asetuksiin sisällytetyistä asioista näyttää tulevan yliopistojen johtosäännöissä määriteltäviksi. Tällaisia asioita ovat mm. yliopistojen sisäisen hallinnon järjestäminen ja virkojen kelpoisuusehdot ja nimityskäytännöt. Kun asiat jäävät yliopistojen omissa johtosäännöissä määriteltäviksi, on vaarana, että tapahtuu eriytymistä. Esimerkiksi professuurien kelpoisuusvaatimukset voivat jatkossa poiketa toisistaan yliopistokohtaisesti. Pahimmillaan tämä lisää vaaraa yksittäisten yliopistojen arvostuksen erilaistumiseen. Yksi suomalaisen yliopistolaitoksen voima on juuri homogeeniset ja tasalaatuiset yliopistot. Paradoksaalisesti lakiehdotuksen 42 §:n perusteluissa todetaan opiskelijoiden valinnasta yliopiston hallitukseen, että koska nykyisin siitä säädetään johtosäännöissä, valintakäytäntö on eri yliopistoissa eriytynyt ja uudessa laissa se on säädettävä yhdenmukaisesti. Lakiehdotuksen mukaan on siis tärkeämpää säätää yhdenmukainen menettely opiskelijoiden nimittämiseksi yliopistojen hallituksiin kuin professorien valitsemiseksi tehtäviinsä. Tuleva syksy ja ensi vuosi ovat tärkeää aikaa, jolloin kaikissa yliopistoissa laaditaan johtosäännöt. Koska se koskettaa henkilöstöä ja yliopistojen perustehtäviä, on välttämätöntä, että henkilöstöryhmien edustajat ovat mukana johtosääntöjä laativissa työryhmissä. On vaara, että työ tehdään keskushallintojohtoisesti ja siihen pääsevät täysipainoisesti osallistumaan vain hallintovirkamiehet. Tällöin johtosääntöjen painotukset voivat olla jopa yliopistojen tieteellistä työskentelyä vaikeuttavia. Uuden yliopistolaitoksen onnistuminen ja tieteen tason parantaminen entisestään on kaikkien tavoitteena. Henkilöstön on päästävä osallistumaan valmistelutyöhön myös yliopistotasolla. Muussa tapauksessa yliopistojen johtosäännöstä tulee johdon antama sääntö ja opetusministeriön uutta yliopistolakia koskevassa tiedotteessa oleva lause “Yliopistouudistusta on valmisteltu tiiviisti yhteistyössä yliopistojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa” jää vain osittaiseksi totuudeksi ja peräti ohueksi.
| ||||||||||||
