6/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     
    Keskustele aiheesta

    Yliopistolaki heiluttaa henkilöstön asemaa

    Uusi yliopistolaki vaikuttaa paljon henkilöstön asemaan. Muutoksia on tulossa neuvottelujärjestelmään, palvelussuhteen lajiin, kelpoisuusvaatimuksiin, valintamenettelyyn sekä vaikutusmahdollisuuksiin yliopistohallinnossa. Henkilöstöjärjestöjen mielestä kelpoisuusvaatimuksista pitäisi edelleen säätää asetustasolla. Liitot myös katsovat, että virkasuhde takaa riippumattomuuden paremmin kuin työsuhde.

    Opetusministeriön lähetti yliopistolakiluonnoksen laajalle lausuntokierrokselle elokuun puolivälissä. Aikaa lausuntojen antamiseen on 15.10. saakka.

    Neuvottelujärjestelmä

    Nykyisin yliopistoilla ei ole omia neuvottelu- ja sopimusoikeuksia. Sopimustoiminnan yliopistojen puolesta hoitavat valtiovarainminiteriö ja opetusministeriö. Sopimusneuvotteluja henkilöstön puolesta käyvät JUKO ja yliopistojen henkilöstöjärjestöt. Yliopistojen henkilöstöön sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta ja muita valtion henkilöstöön sovellettavia sopimuksia sekä yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavia virkaehtosopimuksia (muun muassa uutta palkkausjärjestelmää koskeva sopimus ja opettajien työaikasopimus).

    Uudistuksen myötä työnantajatoiminta siirtyy yliopistoille ja niillä on suurempi vapaus päättää henkilöstöpolitiikastaan. Todennäköisesti yliopistot järjestävät yhdessä työnantajatoimintansa ja järjestäytyvät työnantajayhdistykseksi. Tämä yhdistys voi sitten edelleen järjestäytyä työnantajakeskusjärjestöön tai hoitaa neuvottelu- ja sopimustoimintansa esimerkiksi valtion työmarkkinalaitoksen kautta.

    Henkilöstön asema muutostilanteessa

    Lakiluonnoksen perusteluissa on luvattu, että henkilöstön asema turvataan. Henkilöstöjärjestöt ovat palvelussuhteen ehtojen osalta kollektiivisopimuksen kannalla, jolloin kaikkia Suomen yliopistoja koskisivat samat sopimukset. Henkilöstöjärjestöjen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on saada yliopistolain voimaanpanolakiin kirjaus siitä, että yliopistojen henkilöstöön noudatetaan vähintään valtio-varainministeriön ja opetusministeriön tasolla solmittuja kollektiivisopimuksia kunnes toisin sovitaan.

    Yliopistolain voimaanpanolakiluonnos on henkilöstön palvelussuhteen ehtojen sopimisen osalta puutteellinen. Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että työnantaja ja henkilöstöjärjestöt tulevat käymään syksyllä 2008 neuvotteluja, joissa tarkentuvat ne ehdot, joilla siirtymä toteutuu. Milloin sitova ratkaisu saadaan aikaiseksi siirtymäkauden palvelusuhde-ehdoista, on tällä hetkellä epäselvää.

    Virkasuhteisista työsuhteisiksi

    Lakiluonnos lähtee siitä, että henkilöstön palvelussuhteet muuttuvat kaikissa yliopistoissa virkasuhteisista työsopimussuhteisiksi. Työsopimussuhdetta on perusteltu joustavammalla ja yksilöidymmällä henkilöstöpolitiikalla. Järjestöt ovat kuitenkin halunneet selvittää mahdollisuuden virkasuhteen säilyttämiseksi opetustehtävissä ja hallintotehtävissä eli tehtävissä, joita hoidetaan virkavastuulla.

    Toistaiseksi virallisvalmistelu on pitänyt jääräpäisesti kiinni työsuhteesta ilman kovin kummoisia perusteluja. Virkavastuuta ei ole mitenkään määritelty tai mainittu lakiluonnoksessa. Virka- ja työsuhde ovat lähentyneet palvelusuhdemuotoina, mutta joitakin eroja kuitenkin on. Virkasuhde on turvannut opettajille ja hallintotehtävissä toimiville näissä tehtävissä tärkeän riippumattomuuden. Yksi selkeä ero on se, että laittomasti irtisanottu virkamies voi palata tehtäviinsä kun taas laittomasti irtisanotusta työsopimussuhteisesta “pääsee eroon rahalla”.

    Lakiluonnokseen on otettu säännös siitä, että yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan työsuhdetta ei voida purkaa tai irtisanoa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapautta. Kovin suurta suojaa tällainen säännös ei kuitenkaan henkilöstölle tuo.

    Yliopistojen irtautuminen valtion tilivirastoasemasta vaikuttaa myös henkilöstön eläke-etuihin. Valtiolla on ollut aikaisemmin yksityistä parempi eläketurva, joka säilytetään uudistuksessa siten, että ennen vuotta 1980 syntyneet jäävät valtion eläketurvan piiriin niin kauan kuin he ovat yliopistojen tai valtion palveluksessa. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi esitettyyn voimaanpanolakiin sisältyvä eläkesäännös kaipaa vielä täsmennystä.

    Henkilöstön valinta

    Yliopiston henkilöstön tehtävään ottaminen keskitettäisiin lähtökohtaisesti rehtorille, jollei rehtorin päätöksellä henkilöstön ottamista delegoitaisi osittain tai kokonaan muun hallintoelimen tai yliopiston palveluksessa olevan päätettäväksi. Rehtorilla olisi niin halutessaan erittäin suuri päätäntävalta koko henkilöstöä valitessa. Tämä herättää arveluja.

    Yliopiston valintamenettelykäytännöt jätettäisiin johtosäännöillä määrättäväksi. Myös professoreiden valintaan liittyvästä asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrättäisiin tarvittaessa johtosäännössä. Lakiluonnoksessa on säännös professoreiden valintamenettelystä. Professorin tehtävä tulee asettaa julkiseen hakuun valittaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen. Käytännössä muun tutkimus- ja opetushenkilöstön valinta ei edellyttäisi julkista hakua, koska kyseessä on työsopimussuhde. Todennäköisesti yliopistot kuitenkin määräävät johtosäännössään julkisesta hausta tiettyjen tehtävien osalta.

    Kelpoisuusvaatimukset

    Yllättävää lakiluonnoksessa on se, että henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrättäisiin jatkossa yliopistokohtaisissa johtosäännöissä eikä asetuksella kuten nykyisin. Perusteluissa ongelmana nähdään se, että asetuksessa kaikille yliopistoille tulisi samanlaiset kelpoisuusvaatimukset.

    Järjestöt kannattavat kelpoisuusvaatimusten säilyttämistä asetustasolla ja sitä, että kelpoisuusvaatimukset säilytetään nykytasolla. Tämä takaisi sen, että samantasoisissa tehtävissä olisi samat kelpoisuusvaatimukset kaikissa yliopistoissa.

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet

    Lakiluonnoksessa esitetään, että julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa puolet jäsenistä olisi ulkopuolisia. Hallituksen puheenjohtaja valittaisiin ulkopuolisten jäsenten joukosta. Järjestöt katsovat, että esitetty ulkopuolisten jäsenten edustus on liian suuri verrattuna yliopiston sisältä tulevaan tieteelliseen asiantuntemukseen.

    Liittojen mielestä myös oikeusturvaa tulee kehittää nyt esitetystä mallista. Tehtävien hakumenettelyn puutteellinen säätely, valituskiellot ja mm. professorien nimittämiseen nykyisin kuuluvan muistutusmenettelyn poisjättäminen merkitsevät sitä, että oikeusturvan toteutuminen ei ole kovin korkeassa kurssissa lakiluonnoksessa.


    Eeva Rantala, toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
    Jorma Virkkala, toiminnanjohtaja, Professoriliitto
    26.8.2008