8/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen vaatii suunnan

    Avoimuus ja läpinäkyvyys kärsivät, kun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta luovutaan.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo kumota yliopistolakiin ja vastaavasti ammattikorkeakoululakiin sisältyvät säännökset koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (KESU). Jatkossa muun muassa koulutuksen mitoitusta on tarkoitus käsitellä hallituksen ministeriryhmässä ja asiat sisällytettäisiin julkisen talouden suunnitelmiin.

    OKM on pyytänyt muutosesityksestä lausuntoja. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja OAJ eivät kannata koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta luopumista.

    KESU on perinteisesti linjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä pidemmällä aikajänteellä. Nykyinen suunnitelma kattaa vuodet 2011-2016. Suunnitelman valmistelussa on kuultu alan asiantuntijoita, yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä edustavia järjestöjä sekä muita sidosryhmiä. OKM:n ajama muutos merkitsisi avoimuuden ja läpinäkyvyyden vähentymistä.

    - Strateginen hallitusohjelma kärkihankkeineen on liian suppea linjaamaan pidempikestoista koulutus- ja tiedepolitiikkaa, toteaa Tieteentekijöiden liitto lausunnossaan.

    Professoriliitto katsoo, että KESU ei ole pystynyt estämään koulutukseen ja tutkimukseen tehtyjä mittavia leikkauksia. Silti koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä, jonka valmistelussa tulisi käyttää myös professorien asiantuntemusta.

    OAJ:n mukaan opetusministeriö ottaa ison riskin, kun se jättää käyttämättä KESU:n valmisteluun liittyvän laajan lausuntokierroksen.

    - Monia arvokkaita näkemyksiä jää esittämättä ilman avointa ja läpinäkyvää prosessia. Jo nyt hallitus on tehnyt suuria virheitä, jotka ovat johtuneet asiantuntemuksen puutteesta. Suomella ei ole varaa tässä suhdannetilanteessa enää yhteenkään virheratkaisuun, OAJ huomauttaa.

    Suomella ei ole pitkän aikavälin strategiaa, kuinka kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta tulisi kehittää. OAJ:n mukaan talouden ehdoilla ”kehittäminen” tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja johtaa ennen pitkää koulutustason ja koulutuksen laadun romahtamiseen.

    Tieteentekijöiden liiton mielestä vanhoissa kehittämissuunnitelmissa koulutuksen osuus usein korostui tutkimuksen kustannuksella.

    - Uudessa ennakointimallissa pitäisi ottaa paremmin huomioon, että yliopistollinen opetus perustuu tutkimukseen. Perustutkimuksesta ammentava opetus luo parhaiten valmiuksia monipuoliseen ajatteluun, uusien näkökulmien muodostamiseen sekä tiedon uusiin konkreettisiin soveltamistapoihin ja innovaatioihin, todetaan Tieteentekijöiden liiton lausunnossa.

    Harvardin vieraileva professori Pasi Sahlberg ja Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson kirjoittivat aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 19. lokakuuta. Heidän mielestään kehittämissuunnitelmasta luopuminen olisi paha virhe. Päinvastoin suomalainen koulutus tarvitsisi nyt selvän suunnan.

    - Olisiko niin, että hallitus ei tohdi panna paperille kaikkia heikennyksiä, joihin säästöt johtavat, he kysyvät.

    Sahlbergin ja Johnsonin mukaan missään muussa koulutuksen huippumaassa koulutusta ei kehitetä näin hajanaisella strategialla.

    - Esimerkiksi Kanadan Albertan provinssissa talousvaikeuksia kanssa painiskeleva hallitus uskoo ja investoi koulutukseen ja tutkimukseen - mutta ei jakamalla rahaa projekteille vaan rahoittamalla koko järjestelmän vahvistamista yhteisesti sovitun vision ja strategian avulla, kirjoittajat kertovat.

    teksti Kirsti Sintonen


    Tarvitaanko koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa?

    Jari Järvenpää
    puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto

    tukseen on valtava, eikä suunta tunnu olevan selvä. Ei kannata lukittautua tiettyyn strategiapaperiin, mutta tarvitsemme ylihallituskautisen, koko koulutussektoria koskevan strategisesti ohjaavan vision.

     

    Osmo Kivinen
    koulutussosiologian professori, Turun yliopisto
    - KESU tai ei, suunnitelmien tulee perustua faktoihin. Suomen tieteen taso ei ole sillä tavoin laskussa kuin Akatemia väittää eikä koulutustaso siten kuin OKM esittää. Suomessa ei ole 600 000 osaamatonta aikuista. Tutkimus ja koulutus ovat investointeja tulevaisuuteen.

     

    Anita Lehikoinen
    kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö
    - Ei tarvita. Suunnitelmaan kirjattiin aina satoja korkeita tavoitteita. Yhtään lisäeuroa ei niiden perusteella saatu. Hallitusohjelmassa selkeä suunta vuoteen 2025 asti. Tarvitaan tekoja, ei sanoja.

    teksti Kirsti Sintonen


    • Painetussa lehdessä sivu 9