Koulutuksen ja
tutkimuksen
kehittäminen
vaatii suunnan
Avoimuus ja läpinäkyvyys kärsivät, kun
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta
luovutaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo kumota yliopistolakiin
ja vastaavasti ammattikorkeakoululakiin
sisältyvät säännökset koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmasta (KESU). Jatkossa muun
muassa koulutuksen mitoitusta on tarkoitus käsitellä
hallituksen ministeriryhmässä ja asiat sisällytettäisiin
julkisen talouden suunnitelmiin.
OKM on pyytänyt muutosesityksestä lausuntoja.
Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja OAJ eivät
kannata koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta
luopumista.
KESU on perinteisesti linjannut koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämistä pidemmällä aikajänteellä. Nykyinen
suunnitelma kattaa vuodet 2011-2016. Suunnitelman
valmistelussa on kuultu alan asiantuntijoita,
yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä edustavia
järjestöjä sekä muita sidosryhmiä. OKM:n ajama
muutos merkitsisi avoimuuden ja läpinäkyvyyden
vähentymistä.
- Strateginen hallitusohjelma kärkihankkeineen
on liian suppea linjaamaan pidempikestoista koulutus-
ja tiedepolitiikkaa, toteaa Tieteentekijöiden liitto
lausunnossaan.
Professoriliitto katsoo, että KESU ei ole pystynyt
estämään koulutukseen ja tutkimukseen tehtyjä mittavia
leikkauksia. Silti koulutuksen ja tutkimuksen
kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä,
jonka valmistelussa tulisi käyttää myös professorien
asiantuntemusta.
OAJ:n mukaan opetusministeriö ottaa ison riskin,
kun se jättää käyttämättä KESU:n valmisteluun liittyvän
laajan lausuntokierroksen.
- Monia arvokkaita näkemyksiä jää esittämättä
ilman avointa ja läpinäkyvää prosessia. Jo nyt hallitus
on tehnyt suuria virheitä, jotka ovat johtuneet asiantuntemuksen
puutteesta. Suomella ei ole varaa tässä
suhdannetilanteessa enää yhteenkään virheratkaisuun,
OAJ huomauttaa.
Suomella ei ole pitkän aikavälin strategiaa, kuinka
kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta tulisi kehittää.
OAJ:n mukaan talouden ehdoilla ”kehittäminen”
tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja johtaa ennen pitkää koulutustason ja koulutuksen laadun romahtamiseen.
Tieteentekijöiden liiton mielestä vanhoissa kehittämissuunnitelmissa
koulutuksen osuus usein korostui
tutkimuksen kustannuksella.
- Uudessa ennakointimallissa pitäisi ottaa paremmin
huomioon, että yliopistollinen opetus perustuu
tutkimukseen. Perustutkimuksesta ammentava
opetus luo parhaiten valmiuksia monipuoliseen
ajatteluun, uusien näkökulmien muodostamiseen
sekä tiedon uusiin konkreettisiin soveltamistapoihin
ja innovaatioihin, todetaan Tieteentekijöiden liiton
lausunnossa.
Harvardin vieraileva professori Pasi Sahlberg ja Kokkolan
sivistysjohtaja Peter Johnson kirjoittivat aiheesta
Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 19. lokakuuta.
Heidän mielestään kehittämissuunnitelmasta
luopuminen olisi paha virhe. Päinvastoin suomalainen
koulutus tarvitsisi nyt selvän suunnan.
- Olisiko niin, että hallitus ei tohdi panna paperille
kaikkia heikennyksiä, joihin säästöt johtavat, he
kysyvät.
Sahlbergin ja Johnsonin mukaan missään muussa
koulutuksen huippumaassa koulutusta ei kehitetä
näin hajanaisella strategialla.
- Esimerkiksi Kanadan Albertan provinssissa
talousvaikeuksia kanssa painiskeleva hallitus uskoo
ja investoi koulutukseen ja tutkimukseen - mutta ei
jakamalla rahaa projekteille vaan rahoittamalla koko
järjestelmän vahvistamista yhteisesti sovitun vision ja
strategian avulla, kirjoittajat kertovat.
teksti Kirsti Sintonen
Tarvitaanko koulutuksen
ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmaa?
|
Jari Järvenpää puheenjohtaja,
Suomen ylioppilaskuntien
liitto
tukseen
on valtava, eikä
suunta tunnu olevan selvä. Ei
kannata lukittautua tiettyyn
strategiapaperiin, mutta
tarvitsemme ylihallituskautisen, koko koulutussektoria
koskevan strategisesti ohjaavan vision.
|
|
|
Osmo Kivinen koulutussosiologian
professori,
Turun yliopisto
- KESU tai ei, suunnitelmien
tulee perustua faktoihin.
Suomen tieteen taso ei
ole sillä tavoin laskussa
kuin Akatemia väittää eikä
koulutustaso siten kuin OKM
esittää. Suomessa ei ole 600 000 osaamatonta aikuista.
Tutkimus ja koulutus ovat investointeja tulevaisuuteen.
|
|
|
Anita Lehikoinen
kansliapäällikkö,
opetus- ja kulttuuriministeriö
- Ei tarvita. Suunnitelmaan
kirjattiin aina satoja korkeita
tavoitteita. Yhtään lisäeuroa
ei niiden perusteella saatu.
Hallitusohjelmassa selkeä
suunta vuoteen 2025 asti. Tarvitaan tekoja, ei sanoja.
|
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 9
|