7/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Yliopistosektorin neuvottelut käynnissä

    Työmarkkinasyksyä on leimannut pyrkimys laajaan, pitkäkestoiseen ja maltilliseen työmarkkinasopimukseen. Keskusjärjestötasolla saavutetun työllisyys- ja kasvusopimuksen tarkoittamat alakohtaiset soveltamisneuvottelut ovat käynnissä, ja tavoitteena on saavuttaa tulos 25.10.2013 mennessä.

    Neuvottelut koskevat myös yliopistoja ja valtiota. Mikäli tulos saavutetaan, merkitsisi se maltillisten korotusten lisäksi muun muassa työrauhaa vuoden 2015 lopun tienoille. Juuri tällä hetkellä tämä näyttää mahdolliselta. Mikäli sopu jostain syystä kariutuisi, palattaisiin lähtötilanteeseen eli yliopistoista neuvoteltaisiin alkuvuonna 2014 ilman keskustason raamia.

    Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi Akavan hallituksessa 17.9.2013, että maan talouden tasapainottamisessa hallituksen mielestä keskeisiä ovat juuri annetut vuoden 2013 lisäbudjetti ja vuoden 2014 budjetti, 29.8.2013 hyväksytty rakennepaketti sekä keskitetty, maltillinen ja pitkävaikutteinen työmarkkinaratkaisu.

    Viime keväänä yritettiin laajamittaista ja melko pitkävaikutteista työmarkkinoiden kokonaisratkaisua. Ratkaisu kaatui tuolloin työntekijöiden mielestä työantajan haluttomuuteen tehdä tällainen. Kesän aikana kuitenkin vahvistuivat käsitykset siitä, että maan taloudellinen tilanne vaatii erityistoimenpiteitä myös työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivätkin 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sitä voidaan kutsua raamisopimuksesi tai keskusjärjestösopimukseksi. Osallisena sopimuksessa ovat mm. Akava, SAK, STTK ja EK.

    Vaikka keskusjärjestösopimuksen annit työntekijöille ovat melko vaatimattomat, arviointiin kuitenkin esim. Akavassa, että toisenlainen menettely johtaisi vielä huonompaan.

    Keskusjärjestösopimuksen 30.8. pääsisältö

    Keskusjärjestösopimuksen sisältöä on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti jo julkisuudessa. Sopimus on kokonaisuudessaan luettavissa mm. liittojen verkkosivuilta. Tässä on syytä kerrata muutama asia.

    Sopimus edellyttää alakohtaisia soveltamisneuvotteluja. Keskusjärjestöt kokoontuvat 25.10.2013 toteamaan, onko keskusjärjestösopimuksen mukaisia alakohtaisia sopimuksia syntynyt niin paljon, että kattavuutta on riittävästi. Tuolloin tarkastellaan myös maan hallituksen toimenpiteitä. Jos kattavuutta ei ole riittävästi, koko keskussopimus ja sen mukaisesti mahdollisesti solmitut työ- ja virkaehtosopimukset voidaan mitätöidä. Työllisyys- ja kasvusopimus voi siis vielä kaatua, mutta erityisen todennäköiseltä kaatuminen ei juuri nyt näytä.

    Sopimuskauden ensimmäinen jakso on joko 24 kuukautta tai 22 kuukautta. Toinen jakso päättyy välillä 1.11.201631.1.2017. Sopimus voidaan kuitenkin sovituin edellytyksin irtisanoa siten, että toista jaksoa ei tule.

    Keskusjärjestösopimukseen sisältyy sosiaalivakuutusmaksuja koskevia kohtia sekä työelämän kehittämistä. Viimeksi mainitusta keskeisin on työeläkeuudistusta koskeva kohta, jonka mukaan järjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksen syksyyn 2014 mennessä. Työelämän uudistuksiin kuuluu myös mm. pyrkimys arkipyhien siirtämiseen.

    Olennaista myös on, että keskusjärjestösopimus jättää ns. tekstikysymykset suurelta osin alakohtaisesti neuvoteltavaksi.

    Vaatimattomat palkankorotukset

    Keskusjärjestösopimuksen mukaiset palkankorotukset ovat todella vaatimattomia. On laskettu, että ne eivät lisää saajansa ostovoimaa oletetun inflaation ja muut tekijät huomioon ottaen.

    Ensimmäisen sopimusjakson sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa. Se maksettaisiin 4 kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä eli esim. yliopistojen ja valtion osalta 1.8.2014. Ensimmäisen sopimuskauden toinen korotus 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä kotuksesta olisi 0,4 prosenttia. Korotukset olisivat lähtökohtaisesti yleiskorotuksia. Ensimmäinen korotus olisi siis euromääräinen ja toinen prosentuaalinen eli korotusten kokonaisprofiili olisi sekalinjainen.

    Sopimuskauden toisen jakson korotuksista sovittaisiin erikseen.

    Keskusjärjestösopimukseen sisältyvän ensimmäisen vuoden 20 euron korotuksen kohdentaminen palkkarakenteeseen oli hyvin kiistanalainen. Koko rakennelma oli ruvennut heilumaan. Keskusjärjestötasolla 18.9. tehtyjen tulkintojen perusteella asia kuitenkin selkiintyi. Tulkintojen mukaan 20 euron yleiskorotus maksetaan kaikille. Yleiskorotus heijastuu myös prosentuaalisiin lisiin.

    Yliopistojen nykyinen sopimus

    Yliopistojen voimassaoleva TES on tehty päättymään 31.3.2014. Työllisyys- ja kasvusopimus eivät vaikuta mitenkään voimassaolevaan TES:in. Samanlainen on tilanne valtion sopimuksen osalta.

    Yliopistojen nykyisen TES:n perusteella maksuun tulee lokakuussa 2013 kustannusvaikutukseltaan 0,7 prosentin suorituskorotus. Sen tulee samaan runsas 20 prosenttia työntekijöistä. Heillä korotuksen suuruus on 3 prosenttia. Sitten ei olekaan tulossa muuta nykyisen sopimuksen perusteella.

    Yliopistojen neuvottelut

    Yliopistot muodostavat oman sopimusalansa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamista koskevat neuvottelut ovat yliopistojen osalta käynnissä Sivistystyöantajien/ EK ja mm. JUKOn välillä. Liitoilla on edustuksensa JUKOn neuvotteluryhmässä. Neuvottelujen takaraja on 25.10.2013. Neuvottelut käydään työrauhavelvoitteen alla.

    Keskusjärjestösopimuksen mukainen yliopistojen uusi sopimus alkaisi 1.4.2014 ja ensimmäinen vaihe päättyisi 31.1.2016.

    Keskusjärjestösopimuksen mukaiset palkankorotukset koskisivat myös yliopistoja. Tämä koskee 20 euron yleiskorotusta, joka tulkintani mukaan menee vaativuusosaan ja heijastuu myös prosentuaaliseen suoriutumisosaan. Palkankorotusten yksityiskohdat ovat neuvotteluissa esillä.

    Keskusjärjestösopimus mahdollistaa yliopistojen osalta kustannusneutraalisti ns. tekstikysymykset. Näitä koskevat tavoitteet ovat osittain vielä hionnassa. Esille voi tulla neuvotteluissa mm. palkkausjärjestelmän pieni kehittäminen, työaikasopimus, neuvottelujärjestelmän kehittäminen, määräaikaiskysymys ja henkilöstön edustajien asema.

    Mikäli keskusjärjestösopimus kaatuisi tai yliopistoneuvotteluissa ei päästäisi sopuun 25.10.2013 mennessä, näitä vaihtoehtoja en kuitenkaan juuri nyt pidä todennäköisinä, palattaisiin normaaliin päiväjärjestykseen eli neuvottelut käynnistyvät yliopistojen osalta loppuvuonna 2013 tai viimeistään alkuvuonna 2014 ilman keskusjärjestösopimuksen raamia. Tällöin neuvotteluihin varmaan vaikuttaisi yliopistoindeksin paluun myötä yliopistojen parantunut maksukyky.

    Pidän siis tällä hetkellä täysin mahdollisena, että yliopistot ovat mukana keskusjärjestösopimuksen 30.8.2013 tarkoittamassa järjestelyssä. Tilanne näyttää samalta myös valtion osalta.

    18.9.2013

    teksti Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja

    • Painetussa lehdessä sivu 14