Yliopistosektorin neuvottelut käynnissä
Työmarkkinasyksyä on leimannut
pyrkimys laajaan, pitkäkestoiseen ja
maltilliseen työmarkkinasopimukseen.
Keskusjärjestötasolla saavutetun työllisyys-
ja kasvusopimuksen tarkoittamat
alakohtaiset soveltamisneuvottelut ovat
käynnissä, ja tavoitteena on saavuttaa
tulos 25.10.2013 mennessä.
Neuvottelut koskevat myös yliopistoja
ja valtiota. Mikäli tulos saavutetaan,
merkitsisi se maltillisten korotusten
lisäksi muun muassa työrauhaa vuoden
2015 lopun tienoille. Juuri tällä hetkellä
tämä näyttää mahdolliselta. Mikäli sopu
jostain syystä kariutuisi, palattaisiin lähtötilanteeseen
eli yliopistoista neuvoteltaisiin
alkuvuonna 2014 ilman keskustason
raamia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi Akavan
hallituksessa 17.9.2013, että maan talouden tasapainottamisessa
hallituksen mielestä keskeisiä ovat juuri
annetut vuoden 2013 lisäbudjetti ja vuoden 2014
budjetti, 29.8.2013 hyväksytty rakennepaketti sekä
keskitetty, maltillinen ja pitkävaikutteinen työmarkkinaratkaisu.
Viime keväänä yritettiin laajamittaista ja melko
pitkävaikutteista työmarkkinoiden kokonaisratkaisua.
Ratkaisu kaatui tuolloin työntekijöiden mielestä
työantajan haluttomuuteen tehdä tällainen. Kesän
aikana kuitenkin vahvistuivat käsitykset siitä, että
maan taloudellinen tilanne vaatii erityistoimenpiteitä
myös työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt
tekivätkin 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen.
Sitä voidaan kutsua raamisopimuksesi tai
keskusjärjestösopimukseksi. Osallisena sopimuksessa
ovat mm. Akava, SAK, STTK ja EK.
Vaikka keskusjärjestösopimuksen annit työntekijöille
ovat melko vaatimattomat, arviointiin kuitenkin
esim. Akavassa, että toisenlainen menettely johtaisi
vielä huonompaan.
Keskusjärjestösopimuksen 30.8. pääsisältö
Keskusjärjestösopimuksen sisältöä on kuvattu varsin
yksityiskohtaisesti jo julkisuudessa. Sopimus on kokonaisuudessaan
luettavissa mm. liittojen verkkosivuilta.
Tässä on syytä kerrata muutama asia.
Sopimus edellyttää alakohtaisia soveltamisneuvotteluja.
Keskusjärjestöt kokoontuvat 25.10.2013
toteamaan, onko keskusjärjestösopimuksen mukaisia
alakohtaisia sopimuksia syntynyt niin paljon, että
kattavuutta on riittävästi. Tuolloin tarkastellaan myös
maan hallituksen toimenpiteitä. Jos kattavuutta ei
ole riittävästi, koko keskussopimus ja sen mukaisesti
mahdollisesti solmitut työ- ja virkaehtosopimukset
voidaan mitätöidä. Työllisyys- ja kasvusopimus
voi siis vielä kaatua, mutta erityisen todennäköiseltä
kaatuminen ei juuri nyt näytä.
Sopimuskauden ensimmäinen jakso on joko 24
kuukautta tai 22 kuukautta. Toinen jakso päättyy välillä
1.11.2016—31.1.2017. Sopimus voidaan kuitenkin
sovituin edellytyksin irtisanoa siten, että toista jaksoa
ei tule.
Keskusjärjestösopimukseen sisältyy sosiaalivakuutusmaksuja
koskevia kohtia sekä työelämän kehittämistä.
Viimeksi mainitusta keskeisin on työeläkeuudistusta
koskeva kohta, jonka mukaan järjestöt
neuvottelevat eläkeuudistuksen syksyyn 2014 mennessä.
Työelämän uudistuksiin kuuluu myös mm.
pyrkimys arkipyhien siirtämiseen.
Olennaista myös on, että keskusjärjestösopimus
jättää ns. tekstikysymykset suurelta osin alakohtaisesti
neuvoteltavaksi.
Vaatimattomat palkankorotukset
Keskusjärjestösopimuksen mukaiset palkankorotukset
ovat todella vaatimattomia. On laskettu, että ne
eivät lisää saajansa ostovoimaa oletetun inflaation ja
muut tekijät huomioon ottaen.
Ensimmäisen sopimusjakson sopimuskorotus on
20 euroa kuukaudessa. Se maksettaisiin 4 kuukauden
kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä
eli esim. yliopistojen ja valtion osalta 1.8.2014.
Ensimmäisen sopimuskauden toinen korotus 12 kuukauden
kuluttua ensimmäisestä kotuksesta olisi 0,4
prosenttia. Korotukset olisivat lähtökohtaisesti yleiskorotuksia.
Ensimmäinen korotus olisi siis euromääräinen
ja toinen prosentuaalinen eli korotusten kokonaisprofiili
olisi sekalinjainen.
Sopimuskauden toisen jakson korotuksista sovittaisiin
erikseen.
Keskusjärjestösopimukseen sisältyvän ensimmäisen
vuoden 20 euron korotuksen kohdentaminen
palkkarakenteeseen oli hyvin kiistanalainen. Koko
rakennelma oli ruvennut heilumaan. Keskusjärjestötasolla
18.9. tehtyjen tulkintojen perusteella asia
kuitenkin selkiintyi. Tulkintojen mukaan 20 euron
yleiskorotus maksetaan kaikille. Yleiskorotus heijastuu
myös prosentuaalisiin lisiin.
Yliopistojen nykyinen sopimus
Yliopistojen voimassaoleva TES on tehty päättymään
31.3.2014. Työllisyys- ja kasvusopimus eivät vaikuta
mitenkään voimassaolevaan TES:in. Samanlainen on
tilanne valtion sopimuksen osalta.
Yliopistojen nykyisen TES:n perusteella maksuun
tulee lokakuussa 2013 kustannusvaikutukseltaan 0,7
prosentin suorituskorotus. Sen tulee samaan runsas
20 prosenttia työntekijöistä. Heillä korotuksen suuruus
on 3 prosenttia. Sitten ei olekaan tulossa muuta
nykyisen sopimuksen perusteella.
Yliopistojen neuvottelut
Yliopistot muodostavat oman sopimusalansa. Työllisyys-
ja kasvusopimuksen soveltamista koskevat
neuvottelut ovat yliopistojen osalta käynnissä Sivistystyöantajien/
EK ja mm. JUKOn välillä. Liitoilla on
edustuksensa JUKOn neuvotteluryhmässä. Neuvottelujen
takaraja on 25.10.2013. Neuvottelut käydään
työrauhavelvoitteen alla.
Keskusjärjestösopimuksen mukainen yliopistojen
uusi sopimus alkaisi 1.4.2014 ja ensimmäinen vaihe
päättyisi 31.1.2016.
Keskusjärjestösopimuksen mukaiset palkankorotukset
koskisivat myös yliopistoja. Tämä koskee 20
euron yleiskorotusta, joka tulkintani mukaan menee
vaativuusosaan ja heijastuu myös prosentuaaliseen
suoriutumisosaan. Palkankorotusten yksityiskohdat
ovat neuvotteluissa esillä.
Keskusjärjestösopimus mahdollistaa yliopistojen
osalta kustannusneutraalisti ns. tekstikysymykset.
Näitä koskevat tavoitteet ovat osittain vielä hionnassa.
Esille voi tulla neuvotteluissa mm. palkkausjärjestelmän
pieni kehittäminen, työaikasopimus, neuvottelujärjestelmän
kehittäminen, määräaikaiskysymys
ja henkilöstön edustajien asema.
Mikäli keskusjärjestösopimus kaatuisi tai yliopistoneuvotteluissa
ei päästäisi sopuun 25.10.2013 mennessä,
näitä vaihtoehtoja en kuitenkaan juuri nyt pidä
todennäköisinä, palattaisiin normaaliin päiväjärjestykseen
eli neuvottelut käynnistyvät yliopistojen
osalta loppuvuonna 2013 tai viimeistään alkuvuonna
2014 ilman keskusjärjestösopimuksen raamia. Tällöin
neuvotteluihin varmaan vaikuttaisi yliopistoindeksin
paluun myötä yliopistojen parantunut maksukyky.
Pidän siis tällä hetkellä täysin mahdollisena, että
yliopistot ovat mukana keskusjärjestösopimuksen
30.8.2013 tarkoittamassa järjestelyssä. Tilanne näyttää
samalta myös valtion osalta.
18.9.2013
teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja
- Painetussa lehdessä sivu 14
|