UNIFIn työryhmät haluavat erottaa kandi- ja maisteritutkinnot

UNIFIn työryhmät esittävät nyt konkreettisempia poisvalintoja ja profiloitumiskeinoja kuin vuonna 2011.

Ainakin kauppatieteen ja yhteiskuntatieteen rakenteellista kehittämistä pohtineet työryhmät haluaisivat erottaa kandi- ja maisteritutkinnot nykyistä vahvemmin.

Suomen yliopistot UNIFIn rakenteellisen kehittämisen hankkeiden työryhmät julkistivat 25. maaliskuuta tuloksiaan eli samana päivänä, kun tämä lehti meni painoon.

Työryhmien työskentelystä ennakkoon tihkuneiden tietojen mukaan selvimpiä muutosehdotuksia oli odotettavissa yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen remonttia pohtineelta ryhmältä. Sen puheenjohtajana toimi ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Työryhmän loppuraportissa korostetaan englantia tiedeyhteisön kielenä ja esitetään muutoksia ruotsinkieliseen koulutustarjontaan. ”Korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen jatkuessa lienee vastedes entistä vaikeampaa nähdä kovin hyviä perusteluita sille, että kokonaisia yliopistoja ja niiden sisäisiä yksiköitä erotetaan hallinnollisesti toimintakielen nojalla – oli toimintakieli sitten suomi tai ruotsi.” Niinpä ryhmä ehdottaa Helsingin yliopiston social- och kommunalhögskolanin yhdistämistä osaksi valtiotieteellistä tiedekuntaa. Lisäksi ryhmä katsoo, että Turussa TY:n ja Åbo Akademin erillisiä saman alan laitoksia ja oppiaineista tulisi sitoa yhteen. Työryhmän loppuraportti ei ollut yksimielinen — Åbo Akademi jätti siihen eriävän mielipiteensä.

Sekä yhteiskuntatieteellisen että kauppatieteellisen alan työryhmien raporteissa halutaan erottaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Loppuraporttien mukaan tämä edistäisi liikkuvuutta ja tervettä kilpailua yliopistojen kesken. Tavoitteena on myös kandien sijoittuminen työelämään — tosin yhteiskuntatieteiden ryhmä huomaa muistuttaa, että selkeitä työmarkkinoita tälle ei ole vielä olemassa.

Kauppatieteen puolella tähdennetään, että erillisiin kandi- ja maisteritutkintoihin siirtymisen edellytyksenä on kaikkien yksiköiden, tai ainakin merkittävän enemmistön mukana olo. Vaasan yliopisto kertoo kantansa tutkintojen erottamiseen myöhemmin.

Yksiköiden karsimista kauppatieteen ala ryhmä ei lähde esittämään vaan katsoo, että rakenteellinen kehittäminen tapahtuu valittujen ja valittavien profiilien vahvistamisen kautta. Tähän se toivoo apua jämäkämmästä viestinnästä.

Luonnontieteen alan koulutuksen ja tutkimuksen rake-ryhmä esittää muutamia konkreettisia karsintatoimia. Näistä suurin osa kohdistuu Jyväskylän yliopistoon. Se luopuu ympäristöteknologiasta ja ympäristötieteen erillisestä sisäänotosta sekä biologian aineenopettajakoulutuksesta. Myös Itä-Suomen yliopisto vähentäisi biologian koulutuksen sisäänottoa. Yliopistossa aloitetut yt-neuvottelut ovat ilmeisesti muutoksen ennakointia. Oulun yliopisto ei enää jatkossa panostaisi ympäristötieteen kehittämiseen. Näitä toimia perusteellaan alan työllistymistilanteella.

Luonnontieteen ryhmä esittää kahden selvitysmiehen asettamista: toinen selvittäisi yliopistojen ja tutkimuslaitosten kenttäasemien yhteistyötä ja toinen kemian alan koulutuksen ja tutkimuksen tulevia haasteita.

Edellisen kerran UNIFIn asettamat työryhmät kartoittivat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä vuonna 2011. Tuolloin mm. OKM odotti niiltä enemmän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Kolmen edellä kerrotun työryhmän lisäksi koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellista kehittämistä mietittiin kahdessa muussa ryhmässä — vieraat kielet ja kulttuurit sekä lääketieteen ala. Näistä enemmän seuraavassa Acatiimissa.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 15