1/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Neuvottelujärjestelmää aiotaan uudistaa

    Keskusjärjestöjen yhdistymisselvittely leimaa työmarkkinoita. Voimassa oleva kolmivuotinen kokonaisratkaisu voidaan muuttaa kaksivuotiseksi 15.6.2015 mennessä nykyisten keskusjärjestöjen toimesta. Siihen voi tulla myös vuosi lisää. Todelliset neuvottelut alkanevat vasta eduskuntavaalien jälkeen.

    Keskeinen työmarkkinakysymys viime vuoden lopulla oli eläkeratkaisu. Tätä on kuvattu monessa yhteydessä mm. Acatiimi-lehden numerossa 8/2014. Eläkeratkaisun lakivalmistelu jatkuu suunnitelmien mukaisesti. Valmisteluissa ei ole ainakaan vielä ei ole noussut esiin ylipääsemättömiä ongelmia. Tarkoitus on antaa lakiesitys eduskunnalle kulumassa olevan vuoden lopulla. Voimaan eläkeuudistus tulee 1.1.2017. Vaikka Akava ei hyväksynyt eläkeratkaisua, osallistuu se kuitenkin lakivalmisteluihin.

    Matkustussääntöön tuli vuoden vaihteessa voimaan pieniä muutoksia: kokopäiväraha nousi eurolla, kilometrikorvaus sentillä ja ulkomaan korvauksiin tuli pieniä muutoksia.

    Keskusjärjestökysymys ja neuvottelutoiminta

    Viime aikojen työmarkkinoihin liittyvä ylivoimaisesti suurin asia on ollut keskusjärjestökysymys. Koska tätä asiaa kuvataan tässä lehdessä toisaalla (ks. juttu), tässä ei nyt tarkastella asiaa laajasti. Tässä puhutaan keskusjärjestökysymyksen vaikutuksista lähinnä vain neuvottelutoimintaan.

    On selvää, että kaavailulla keskusjärjestömuutoksella tulisi olemaan aikanaan kovin vaikuttavat seuraukset neuvottelujärjestelmään ja -osapuoliin työntekijäpuolella. Kuntapuolella ja yksityissektorilla asetelma muuttuisi aika tavalla vuoden parin kuluttua. Valtiolla ja yliopistoissa muutokset eivät ehkä olisi aivan yhtä suuria.

    Mahdollinen uusi keskusjärjestö, johon ei siis menisi nykynäkymien mukaan (Insinööriliittoa lukuun ottamatta) akavalaisia järjestöjä, aloittaa toimintansa ilmeisesti vuonna 2016. Kevään ja alkukesän 2015 neuvotteluihin uusi keskusjärjestö ei siis ehdi suoranaisesti mukaan. On kuitenkin selvää, että keskusjärjestön uudistushankkeella tulee olemaan välillistä vaikutusta näihinkin edessä ja tiedossa oleviin neuvotteluihin.

    Voimassa oleva keskustason työmarkkinaratkaisu

    Vuoden 2013 syksyllä solmittu laaja keskusjärjestötasoinen työmarkkinaratkaisu kattaa vuodet 2014 2016. Ratkaisun sisältöä on kuvattu monessa yhteydessä, mm. Acatiimissa.

    Yliopistojen ja valtion osalta ratkaisu on voimassa 31.1.2017 saakka. Ratkaisujen perusteella yliopistoihin ja valtiolle tulee 1.8.2015 lukien muiden sektorien tapaan vaatimaton 0,4 prosentin yleiskorotus, joka viedään vaativuusosaan. Sieltä se heijastuu prosentuaalisiin osiin.

    Vuoden 2016 korotuksista ei ole sovittu. Niistä neuvotellaan sopimuksen mukaan kevään 2015 kuluessa. Jonkin verran esiintyy spekulaatiota, että ratkaisua haettaisiin vielä ennen eduskuntavaaleja. Tämä kanta ei kuitenkaan toteutune. Vallalla on mielipide, että katsotaan ensin vaalien tulos, uuden hallituksen värikartta ja ohjelma.

    Keskusjärjestötasolla, mikäli vuoden 2016 asioista eli sopimuksen mukaan käytännössä palkankorotuksista ei päästä sopuun, voidaan kattava työmarkkinaratkaisu irtisanoa päättymään 15.6.2015 mennessä. Tämä siis sanelee neuvottelujen aikataulua. Mikäli irtisanominen tapahtuisi, nykyinen laaja sopimus ei koskisi vuotta 2016.

    Viime aikoina, erityisesti akselilla STTK- SAK, ovat vahvistuneet puheet siitä, että sopimusta jatkettaisiin vielä vuodella. Tällöin ilmeisen vaatimattomien palkankorotusten lisäksi pöydällä voisivat olla työelämän uudistamiseen liittyvät kysymykset.

    Merkille pantavaa on, että työnantajapuolelta on käynnissä suoranainen vyörytys siitä, ettei juuri nyt ole varaa oikeastaan mihinkään. Palkansaajapuoli korostaa ostovoiman säilyttämistä ja sen positiivista vaikutusta talouteen.

    Neuvottelujärjestelmän uudistamista

    Juuri nyt ajankohtaisin kysymys neuvottelurintamalla on itse neuvottelujärjestelmän osittainen uudistaminen. Työantajapuoli esittää, että laittomista lakoista tuomittavien lakkosakkojen suuruutta korotettaisiin tuntuvasti, ns. solidaarisuuslakkoja (eivät koske TES-asioita) rajoitettaisiin ja ns. suojelutyön (koskee nykyisin hengen ja terveyden suojelua) käsitettä laajennettaisiin.

    Palkansaajapuolelta on esitetty, että työtaistelujen syyt on selvitettävä ja tehtävä tästä seuraavat korjausliikkeet. Työantajien ns. TES-shoppailuun (eli siirretään toimintoja halvemman sopimuksen piiriin) on puututtava ja työantajien sopimuksen tulkinnan ensioikeutta on tarkasteltava. Palkansaajataho esittää myös ns. ryhmäkannetta.

    Vaikka eri osapuolien kannat vaikuttavat etäisiltä, on täysin mahdollista, että helmi-maaliskuussa 2015 neuvottelujärjestelmän osittaisesta uudistamisesta päästään keskusjärjestötasolla jonkinlaiseen kompromissiin.

    Yliopistojen tilanne

    Yliopistojen ja valtion työntekijöitä sekä työnantajia koskevat yleiset työmarkkinalliset seikat. Sen lisäksi niillä on tietenkin myös omia työmarkkinakysymyksiä.

    Yliopistojen voimassaoleva TES koskee lähinnä todella vaatimattomia palkankorotuksia. Loppuvuoden 2013 neuvotteluissa esillä olleet ns. tekstikysymykset siirrettiin lähes kaikki työryhmiin, joita on noin puolisen tusinaa: pääryhmä, palkkausjärjestelmäryhmä, työaikaryhmä eri työaikajärjestelyä koskevine jaostoineen, tilastoryhmä, YT-ryhmä ja harjoittelukouluryhmä. Lisäksi oli paikallissopimisen ryhmä, joka lopetti työnsä tuloksettomana.

    Työryhmiin kuuluvat Sivistystyönantajien/EK ja mm. JUKOn/ liittojen edustajat. Työryhmillä ei ole ratkaisupakkoa eikä oikein sitovaa määräaikaa. Mitään rahaa ei niillä ole käytössään. Tämän takia työryhmäasiat eivät oikein edisty YT- ja harjoittelutyöryhmät ehkä pieniä poikkeuksia. Juuri nyt asiaan saattaa vaikuttaa vähän myös työantajan operatiivisella puollella käynnissä olevat henkilömuutokset.

    On aivan ilmeistä, että YT-menettelyt tulevat jatkumaan yliopistoissa myös tänä vuonna.

    Valtiolla työmarkkinatilanne vastaa paljolti yliopistojen työmarkkinatilannetta. Tutkimuslaitoskentässä tapahtuneet muutokset tulevat vaikuttamaan myös neuvottelutoimintaan.


    Muutoksia työnantajapuolella

    Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja on vaihtumassa. OTK Nina Pärssinen aloitti 5. tammikuuta Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. Uutta toimitusjohtajaa ei ole vielä rekrytoitu.

    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli valittiin viime vuoden lopulla Sivistystyönantajien hallituksen puheenjohtajaksi 2015. Hän kuuluu myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitukseen.

    teksti Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja

    • Painetussa lehdessä sivu 12