9/15

  • pääsivu
  • sisällys
  • — Kirjeessä esille tuotu tehokkuusajattelu oli kohdistettu prosesseihin, ei henkilöstöön, Sanni Grahn-Laasonen totesi valtuuston kokouksessa.
     

    Ministeri pyysi ehdotuksia byrokratian purkamiseen

    Professoriliiton valtuuston kokouksessa puhunut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toivoi, että avoin kirje luettaisiin vielä ajatuksella.

    Ministerin puheenvuoron päällimmäisiksi aiheiksi nousivat yliopistorahoituksen tilanne sekä avoimen kirjeen saama vastaanotto. Professoriliiton valtuusto oli koolla 27. marraskuuta Helsingissä.

    Grahn-Laasonen kertoi kokousväelle, että koulutuskysymykset ovat olleet hänen poliittisen uransa ykkösasia.

    — Ymmärrän, että tunnelmat ovat nyt kentällä matalalla. Ei ole maailman kiitollisin tehtävä olla tässä toimessa tällaisena aikana, Grahn-Laasonen totesi.

    Hän toivoi, että kipeistä säästötoimista huolimatta yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen tärkein ydin pystyttäisiin turvaamaan. Ministeri muistutti, että yliopistojen rahoitus on lisääntynyt vuodesta 2001 kaikkiaan 800 miljoonalla eurolla.

    Professoriliiton valtuuston jäsen Hannele Niemi Helsingin yliopistosta huomautti, että nämä miljoonat ovat menneet kohonneisiin vuokriin ja muihin korvamerkittyihin menoihin.

    — Kun on lama, on syytä investoida koulutukseen eikä leikata siitä, professori Niemi korosti ja lisäsi, että rakenteelliset uudistukset vain lisäävät kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Rakenteellinen kehittäminen ei voi tapahtua leikkausten avulla.

    Grahn-Laasonen toivoi yliopistoväeltä konkreettisia ehdotuksia byrokratian purkutalkoisiin ja tutkimusrahoituksen hakuprosessien helpottamiseen. Hän otti tämän esille tavatessaan Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton johtoa 16. lokakuuta. Valtuuston syyskokouksessa hän sanoi, että ehdotuksia voi lähettää suoraan hänen sähköpostiinsa ministeriössä.

    Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston puheenjohtaja, valtuuston jäsen Mari Hatavara teki heti käytännön ehdotuksen tutkimusrahoituksen hakurumbaan.

    — Professorien tieteellinen laatu on varmistettu jo rekrytointiprosessissa, miksi sitä pitää vielä jatkuvasti todistaa rahoituksenhaussa, professori Hatavara tähdensi.

    Vilkkaassa keskustelussa nousi esille myös ministerin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle lähettämä (28.10.) avoin kirje ja sen aiheuttamat reaktiot. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät tuolloin tuoreeltaan tiedotteen, jossa ne pitivät kirjeen sävyä loukkaavana.

    Valtuuston jäsen Maritta Törrönen Helsingin yliopistosta totesi, että monet ovat kokeneet loukkaavana kirjeeseen sisältyvät tehostamisvaatimukset.

    — Pitäisikö vielä yötkin tehdä töitä? Toivoisin lisää inhimillisyyttä — puhetta myös hyvinvoinnista eikä pelkistä innovaatioista, professori Törrönen totesi.

    — En tarkoittanut ollenkaan, että te teette liian vähän töitä. Kirjeessä esille tuotu tehokkuusajattelu oli kohdistettu prosesseihin, ei henkilöstöön, ministeri vastasi.

    Kaiken kaikkiaan ministeri toivoi, että kirje luettaisiin vielä ajatuksella. Kirjeestä kirvonnutta runsasta keskustelua hän piti hyvänä.

    — En ole ollenkaan niin herkkä sille, että tulee lunta tupaan, Grahn-Laasonen totesi lopuksi.

    Sanni Grahn-Laasosesta oli iso haastattelu numerossa 6/2015

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 14