9/15

  • pääsivu
  • sisällys
    •  
     

    Työmarkkinajärjestelmä isojen valintojen edessä

    Yhteiskuntasopimus vai pakkolait? Työmarkkinajärjestelmään kohdistuu isoja paineita.

    Akavan hallituksen kokouksessa 25. marraskuuta todettiin, että maamme yleinen työmarkkinajärjestelmä on nyt todella isojen valintojen edessä. Kyse on pelkistetysti siitä, päästäänkö järjestöjen kesken yhteisymmärrykseen työmarkkinakysymyksiin liittyvistä asioista vai toteutetaanko maan hallituksen edellyttämä viiden prosentin tuottavuusloikka eli yksikkökustannusten alentaminen yksityisellä sektorilla ja julkisen sektorin säästöt pakkolainsäädännöllä.

    Pakkolainsäädäntö merkitsisi ennennäkemätöntä sopimusvapauteen ja -oikeuteen puuttumista ja muita työelämään liittyviä muutoksia. Pakkolakipaketista on pyydetty järjestöiltä ja muilta tahoilta lausuntoja 5.12.2015 mennessä. Asiassa on muutoinkin tarkoitus edetä vauhdilla.

    Edelleen jatkuvissa keskusjärjestötason työmarkkinaneuvotteluissa tavoitellaan ratkaisua lähiaikoina. Neuvotteluissa on esillä erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat työntekijöiden kannalta useimmat huononnuksia nykyiseen verrattuna, mutta parempia kuin pakkolait. Tätä lehteä luettaessa tiedettäneen, miten keskustason työmarkkinaneuvotteluissa on käynyt. Jos niissä päästään eteenpäin, tulisi keskustason sopimus siirtää helmi-maaliskuuhun 2016 mennessä sopimusalakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Tämä koskisi myös yliopistoja ja valtiota. Toivoa työmarkkinasovusta on siis vielä tätä kirjoitettaessa, ennusmerkit ovat kuitenkin vaihtelevia.

    Työministerille luovutettiin lokakuussa paikallista sopimista koskeva selvitys, johon sisältyvät myös yliopistot, muttei valtio ja muu julkinen sektori. Selvityksen sanoma on: paikallista sopimista on lisättävä. Tämä koskisi yksilötasoa, mutta myös paikallista järjestötoimintaa.

    Paikallisen sopimisen lisäämistä on ryhdytty viemään eteenpäin ilmeisesti melko nopealla aikataululla. Suuri kysymys järjestöjen kannalta on, toteutettaisiinko paikallisen sopimisen lisääminen sopimusteitse vai lainsäädännöllä. Asiassa on selviä yhteyksiä edellä kuvattuihin työmarkkinaneuvotteluihin.

    Vielä on vaikeata kuvata yksityiskohtaisesti, mitä paikallisen sopimisen lisääminen todellisuudessa merkitsisi yliopistolle, niiden henkilöstöjärjestöille ja erityisesti henkilöstölle. Jotain muutoksia on kuitenkin odotettavissa ainakin keskipitkällä välillä.

    Yliopistojen työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa edellä mainitun lisäksi myös yliopistojen oma tilanne. Työantaja teki alkukesällä YPJ:hin melko radikaalin uudistusesityksensä, jota se pitää kärkihankkeenaan. Esitys merkitsisi aikaa myöten tietyllä tavalla kokonaispalkkaan siirtymistä, arviointiryhmien lakkaamista, oikeusturvan vähenemistä, jouston ja työantajan direktiovallan lisäämistä. Järjestöt ovat suhtautuneet esitykseen pidättyväisesti ja valmistelevat omia YPJ-esityksiään. Neuvotteluyhteys työantajan ja järjestöjen välillä on kuitenkin olemassa YPJ:n osalta. Samoin neuvottelut yliopistojen työaikakysymyksistä ovat alkamassa.

    Yliopistoihin kohdistuvat suuret voimavaraleikkaukset, niiden näyttävä vastustaminen ja leikkauksista seuraavat mittavat YT-menettelyt liittyvät myös yliopistojen työmarkkinatilanteeseen.

    Viime kesäkuiseen keskustason sopimuksen perustuvan yliopistojen TES:n mukaan yliopistoihin tulee 1.2.2016 lukien joko keskimääräisesti 16 euron tai 0,43 %:n palkankorotus. Seuraavasta korotuksesta ei sitten olekaan tietoa.

    25.11.2015

    teksti Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja

    Miten säästötoimet näkyvät yksikkösi toiminnassa?

    Anna-Liisa Laine
    professori,
    Biotieteiden laitos,
    Helsingin yliopisto

    - Nuoret lupaavat tutkijat tekevät lähtöä, en ole koskaan kirjoittanut niin paljon suosituskirjeitä ulkomaille kuin tänä syksynä. Ensimmäiseksi suoraksi säästökohteeksi on tarkentunut tuntiopetuksesta leikkaaminen, joka tulee nostamaan vakituisen henkilökunnan opetustaakka merkittävästi.
     

    Jussi Tapani
    dekaani,
    oikeustieteellinen tiedekunta,
    Turun yliopisto
    - Säästötoimet ovat väistämättä heijastuneet tiedekunnan vuosisuunnitelmatyöskentelyyn. Katse on kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen. Tavoitteemme on tuottaa osaavia juristeja ja korkeatasoista tutkimusta.
     

    Johanna Mappes
    Evoluutioekologian professori,
    Jyväskylän Yliopisto
    - Jyväskylässä erilaisia rahoitusskenaarioita on huomioitu ja budjettirahan pienenemisen mahdollisuuteen on varauduttu. Leikkausten suuruus on kuitenkin yllättänyt. Vaikka nykyisestä henkilöstöstä pidetään kiinni, "rönsyjen leikkaaminen" tarkoittaa henkilöstövähennyksiä ja sitä kautta opetuksen ja tutkimuksen supistumista. Omassa yksikössämme menettänemme kaksi professuuria ja kaksi pääainetta. Vaarallisin vaikutus on kuitenkin yleinen lamaantuminen ja epävarmuus Suomeen tieteen tulevaisuudesta.

    teksti Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 8