9/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  


    Opetusministeri Krista Kiuru haastoi yliopistoyhteisöä osallistumaan keskusteluun. – Tarvitaan poliittista päätöksentekoa, joka perustuu tutkimukseen.


    Abban laulun Winner takes it all, the loser is standing small -mukainen mentaliteetti valtaa yhä enemmän alaa, rehtori Tiina Rosenberg totesi.

    Oikein vai kriittisesti ajateltu?

    Yliopistojen ei tarvitse tuottaa talouskasvua vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä. Näin totesi Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg Yliopistopäivillä. Opetusministeri Krista Kiuru haluaa purkaa opiskelijasuman.

    Opetusministeri Krista Kiuru kiirehti OAJ:n ja YLL:n Yliopistopäivien yleisön eteen hieman myöhässä. Hän oli ollut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana.

    Kiuru aloitti puheenvuoronsa peruskoululaisten alentuvilla oppimistuloksilla. Hän säntäsi puhujapöntön takaa koputtamaan puista pöytälevyjä, ettei seuraavassa Pisassa näkyisi koululaistemme osaamistason laskua. Tulokset oli määrä julkistaa 3. joulukuuta.

    Koulutuksen tasa-arvokysymykset ovat Kiurun kuten hänen edeltäjänsäkin sydäntä lähellä. Vain 15 prosenttia niistä nuorista, joiden vanhemmat eivät ole käyneet yliopistoa, pääsee yliopistokoulutukseen. Vastaavasti 60 prosentille nuorista, joiden vanhemmat ovat lukeneet yliopistossa, avautuu ovet yliopisto-opintoihin.

    — Olen ollut kuusi kuukautta opetusministerinä ja havahduin hiljattain siihen, ettei tällä kaudella ole ehditty panostaa kovasti yliopistoihin. Kuitenkin sitä kautta syntyisi osaamisperustaista kasvua – ihan liiaksi puhutaan vaan talouskasvusta.

    Kiuru lupasi, että yliopistoja ei olla ajamassa omaan ansaintalogiikkaan, kuten on käynyt aika monissa maissa. Pääosa rahoituksesta tulee jatkossakin valtion pussista.

    — Jaostossa todettiin aamulla, että yliopistot ovat ainoa sektori, jonka indeksiä ei ole ensi vuodeksi leikattu.

    Tässä jaosto ja ministeri kuitenkin unohtivat sen, että tällä hallituskaudella yliopistosäästöt olivat etupainotteisia: indeksi puolitettiin vuodeksi 2012 ja jäädytettiin kokonaan tälle vuodelle.

    Kiuru piti hyvänä, että yliopistoissa on päästy yliopistolain jälkeiseen elämään.

    — Hienoa, että OKM:n virkamiehet tekivät kevätpuolella yliopistokierroksen. Mutta ei pidä ajatella, että siinä se vuoropuhelu nyt olikin.

    Opetusministeri on syksyn aikana reissannut paljon kaukomailla koulutusviennin merkeissä.

    — Voitte ajatella, onko toi nainen siihen ihan hurahtanut.

    Chilessä oli kysytty, onko Suomessa harkittu erikseen opetus- ja tutkimusyliopistoja.

    — Meidän etu on se, että yliopistomme ovat näitä molempia. Tutkimuksesta pitää jakaa eteenpäin.

    Puheenvuoronsa lopuksi ministeri puhui myös hallituksen rakennepaketin linjauksista.

    — Vaikka yliopistot ovat autonomisia, jotenkin nämä yhteiset talkoot pitää pystyä hoitamaan.

    Työuria Kiuru olisi pidentämässä nimenomaan alkupäästä. Nuorilla menee 2—3 vuotta opiskelupaikan saamiseen. Vain 65 prosenttia aloittavista on aidosti uusia opiskelijoita.

    — Vien esityksen pöytään, että nyt pitää purkaa opiskelijasuma. Aloituspaikkoja lisätään. On monia aloja, joiden työmarkkinat vetävät. En sano, kuinka paljon lisätään — tuhansia vai kymmeniä tuhansia. Superperjantaina se luku sitten päätetään.

    Hallituksen rakennepaketin päätökset oli määrä julkistaa perjantaina 29. marraskuuta. (Lehti meni painoon 27.11.)

    Myös opiskeluaikojen lyhentämiseksi on kaavailtu konsteja. Opetusministerin mukaan niistä oli tarkoitus keskustella rehtoreitten kanssa korkeakoulujohdonpäivillä Oulussa 27—28.11.

    Jyväskylän yliopiston pääluottamusmies Erja Kosonen kysyi ministeriltä opiskelijasuman purusta, miten yliopistojen resurssit oikein riittävät koko opiskeluajaksi. Opintojen ohjaukseen pitäisi ainakin satsata.

    — Ei voi luvata, koska minulla ei ole yhtään rahaa. Mutta onhan se toki resurssikysymyskin. Tutkintojen hinnat vaihtelevat kovasti eri aloilla, Kiuru vastasi.

    Numeromania on vallalla

    Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenbergin puheenvuoron aiheena oli Johtava vai rehtori? Rosenberg puhui demagogiseen tyyliin, jollaista harvemmin kuulee yliopistoteemoihin liittyvissä seminaareissa. Aluksi hän kommentoi jämäkästi opetusministerin ajatuksia.

    — Yliopistojen ei tarvitse tuottaa talouskasvua vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä.

    Yliopistojen rehtoreilla on säännöllisiä tapaamisia. Tammikuun alussa rehtorina aloittanut Rosenberg kertoi, että ei ole kertaakaan kuullut niissä puhuttavan kriittisestä ajattelusta.

    — Rehtorikollega puhui tuotteista, kun puhui väitöskirjoista. Sanoin, eikö se ole opinnäyte.

    Oikein ajattelu ohjaa yliopistoja. Tee oikein, niin saat rahaa.

    Rosenberg piti akateemisen maailman voittajina rehtoreita ja niitä tutkijoita, jotka tutkivat aloja, joista bisneselämä on kiinnostunut. Näin vaikka bisnesmaailma tarvitsisi nimenomaan humanisteja.

    Yliopistojen autonomiaa Rosenberg piti täydellisenä näennäisyytenä.

    — Kukaan ei satsaa enää mihinkään arkaluonteisiin asioihin. Numeromania on vallalla. Kaikki mitä ei voi löydä numeroiksi, ei ole mitään. Korkeakoulupolitiikan uudet muskelit ovat erilaiset tilastot: korkeat numerot ovat hyviä tuloksia, matalat huonoja.

    Rosenbergin mielestä rehtoriuteen pitää liittyä näkemyksellisyys.

    — Mutta mitä näkemyksellinen rehtori voi tehdä? Hän joko vetäytyy käytännöistä tai on menossa mukana.

    — Näkemyksellinen rehtori huomaa, että ne mitä nyt pidetään painolasteina, ovat tulevia voimavaroja.

    Nyt korostetaan yksilöllistä johtajuutta kollegiaalisen sijaan. Rosenberg haluaisi painottaa nykyistä enemmän kollegiaalista johtajuutta.

    Ennen Taideyliopiston rehtoriksi valintaa Tiina Rosenberg toimi opintorehtorina ja professorina Tukholman yliopistossa.

    — Ruotsissa kukaan ei halunnut johtaa yliopistoa. Puuhasteltiin jotain ja rahat tulivat joka tapauksessa. Reksit istuivat kulmahuoneessa ja menivät suoraan eläkkeelle, hän muisteli.

    Rosenbergin mukaan johtaminen ja valta korruptoivat — aina. Yliopistopäiviltä Rosenberg lähti suoraan tulosneuvotteluihin.

    — Toivottavasti en ole neljän vuoden jälkeen itsekin hirviö, hän päätti ja sai esityksestään yleisöltä pitkät, raikuvat aplodit.

    teksti Kirsti Sintonen
    kuvat Veikko Somerpuro


    YLL palkitsi opetuksen kehittäjiä

    YLL:n yliopisto-opetuksen kehittämisstipendejä haettiin tänä vuonna kymmenelle hankkeelle eri yliopistoista ja eri tieteenaloilta. Stipendeillä palkitaan erityisen ansioituneesta yliopisto-opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisestä.

    Hankkeissa tavoitteena oli yleisimmin opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. Palkituissa hankkeissa keinoina käytettiin projekteja, eri alan opiskelijoiden ja opettajien toimimista yhdessä sekä autenttisia toimeksiantoja työelämästä.

    YLL:n hallituksen nimeämä toimikunta arvioi hakemukset. Hallitus jakoi stipendit toimikunnan yksimielisen esityksen pohjalta kolmelle kehittämistyölle:

    • Latomaa Sirkku (Tampereen yliopisto):
      Työelämän toimeksiannoista laatua oppimiseen ja opetukseen – 1000 e
    • Puranen Pasi (Aalto-yliopisto):
      Sulautuvaan metodiin perustuva liikeespanjan opetus – 1000 e
    • Järvelä Ritva-Liisa ja Kauppinen Merja
      (Jyväskylän yliopisto): Δidinkielen ja kirjallisuuden sekä tietotekniikan aineenopettajaopiskelijoiden integraatioprojekti – 1500 e.
    • Painetussa lehdessä sivu 30