Taideyhteisö luo Taideyliopiston

Tarja Pitkänen-Walter
professori, Kuvataideakatemia

1) Taideyliopiston valmisteluprosessi on tuonut valtavasti lisätöitä henkilöstölle.

Kooltaan pienessä Kuvataideakatemiassa tämä on usean henkilön kohdalla tarkoittanut jaksamisen äärirajoilla toimimista. Henkilöstö on osaavaa ja he ovat valmisteluprosessissa koonneet paljon tietoa ja taitoa. Nähdäkseni tätä osaamiskapasiteettia ei ole ikävä kyllä toistaiseksi hyödynnetty täysimittaisesti taideyliopiston rakenteita luotaessa.

2) Taide tarkoittaa tuoreiden mielikuvien muodostamista. Täten se voi elävöittää ja voimistaa todellisuussuhdettamme erityisellä tavalla. Soisin entistä laajemman yleisön pääsevän tästä "jyvälle".

Toivon Taideyliopiston vahvistavan ja avaavan taiteiden merkitystä ja vaikutusta ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa.

Kuvataideakatemia itsessään on muuttunut parinkymmenen vuoden aikana niin hallinnon kuin sisällönkin osalta dramaattisesti. Tässä nykykuvataiteelle ominaisessa jatkuvan muutoksen virrassa oletan uuden hallinnollisen rakenteen pistävän eniten silmään alkuvaiheessa. Toivottavasti hallinnon silmään pisto ei kuitenkaan sokaise! Taideyliopiston voima voi rakentua taiteiden välisen erilaisuuden ja keskinäisen kunnioituksen perustalle.

Erik T. Tawaststjerna
professori, Sibelius-Akatemia

1) Täytyy myöntää että aikataulu on ollut haasteellinen. Kun hyväksyy tämän tosiseikan ja sen mukanaan tuomat reunaehdot, voi todeta, että prosessi on ainakin toistaiseksi pysynyt hyvin koossa. Taideyliopiston rehtorin valinta tapahtui hallituksen piirissä, mutta tämähän on nykyisen yliopistolain määrittelemä toimintatapa. Johtosäännön työstämisen yhteydessä on sen sijaan saatu runsaasti ehdotuksia ja kommentteja henkilöstöltä, joten tässä asiassa henkilöstö on päässyt vaikuttamaan. Keskustelutilaisuuksia on myös järjestetty, mutta koko henkilöstöä on vaikea saada mukaan tällaiseen prosessiin.

2) Odotan kahta asiaa jotka saattavat vaikuttaa ristiriitaisilta keskenään (mutta eivät ole sitä): tutustumista kollegoihin ja opiskelijoihin yli akatemiarajojen ja samalla sitä, että työrauha säilyy niillä, jotka tässä vaiheessa sitä kaipaavat. Eniten muuttuu varmasti tietoisuus siitä, että oma taiteenalamme onkin osa laajempaa kokonaisuutta, sekä henkisesti että myös organisaation tasolla.

Minna Orpana
laulun lehtori, Teatterikorkeakoulu
JUKOn pääluottamusmies

1) Teatterikorkeakoulussa valmisteluprosessi on ollut kohtalaisen pitkä, koska meillä varsinkin johto ollut aktiivisesti ja innolla siirtymässä taideyliopistoon.

Tiedotus on pelannut erittäin hyvin. Opetushenkilöstö ei mielestäni ole ihan aidosti päässyt vaikuttamaan; meitä koskevat asiat ovat varmaan tulossa myöhemmin. Mielipiteitä on saanut sanoa, mutta suurin energia on mennyt rakenteiden /hallinnon yhdistämiseen yms.

2) Yhteistyö kiinnostaa; luulen, että eri taidealojen yhteiset projektit ja yhteiskurssit tulevat olemaan parasta antia, kunhan niitä ei tehdä pakottamalla vaan ajan kanssa ja luontevasti vuorovaikutuksen synnyttäminä.

Pelkona on, että kaikki päätöksenteko siirtyy yhä kauemmaksi ja byrokratia lisääntyy (vaikka tarkoitus oli kai päinvastainen). Pelkona on myös se, että suurin osa rahoista menee rakenteiden pystyttämiseen, eikä sisältöjen kehittämiseen. Pelkäänpä, että opetuksen kehittämiseen ei heru paljon ja opetustoimia vähennetään jatkossa.

Professori Tiina Rosenberg on valittu Taideyliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi. Rosenberg (s. 1958) on toiminut teatteritieteen professorina Tukholman yliopistossa. Hän aloittaa viisivuotisessa tehtävässään 1.1.2013.

Rehtorin valinnassa tärkeitä kriteereitä olivat syvällinen taiteen tuntemus, k ä y t ä n n ö s s ä osoitettu johtamiskokemus sekä kansainväliset verkostot.

He l s i n g i s - sä syntynyt ja kasvanut Tiina Rosenberg on toiminut aiemmin muun muassa opintorehtorina ja sukupuolentutkimuksen professorina Tukholmassa, professorina ja laitosjohtajana Lundin yliopistossa, Tukholman yliopiston elokuvatieteen laitoksen johtajana sekä teatteritieteen yliopistonlehtorina Tukholman yliopistossa. Hän väitteli teatteritieteen tohtoriksi vuonna 1993 Tukholman yliopistosta.

Tiina Rosenbergin tutkijanura on kansainvälisesti merkittävä. Sen lisäksi hänet tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja kirjoittajana.

Päätöksen valinnasta teki Taideyliopiston hallitus yksimielisesti kokouksessaan 24.10.

— Rosenberg on keskusteleva, diplomaattinen ja luja johtaja, jolla on vahva tahto ja sinnikäs asenne. Hän viestii puheessaan ja toiminnassaan sitä arvopohjaa, jolle Taideyliopiston tulevaisuuden on hyvä rakentua: yliopistollisuutta, kriittisyyttä, demokraattisuutta ja syväsuuntaista taiteen ja sen perinteiden arvostusta, Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja Saku Mantere totesi valinnan jälkeen.