9/11

  • pääsivu
  • sisällys
  • Sauli Niinistö, Paavo Lipponen, Timo Soini, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto ja Eva Biaudet ylistivät maksutonta koulutusta Suomen menestystekijänä myös jatkossa.

    Presidenttiehdokkaat:

    Yliopistorahoitus jatkossakin valtion pussista

    Kuusi presidenttiehdokasta oli koottu Helsingin yliopiston juhlasaliin 15. marraskuuta koulutusta ja sivistystä käsittelevään paneeliin. Valtaosa ajasta meni kuitenkin Euroopan taloudellisen tilanteen setvimiseen sekä Nato-debattiin. Kun päästiin koulutus- ja sivistyskeskusteluun, sitäkin hallitsi taloudellinen näkökulma: pitäisikö ottaa käyttöön opiskelijamaksut vai onko valtio edelleen yliopistojen päärahoittaja?

    Mikään yllätys ei ollut se, että kukaan ehdokkaista ei kannattanut lukukausimaksuja. Kaikki ihailivat koulutuksellista tasa-arvoa suomalaisena menestystekijänä.

    Paavo Väyrynen (kesk.) kannatti koulutusvientiä sekä maksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Eva Biaudet (r.) kertoi mieluusti kulkevansa maailmalla tasa-arvon mannekiinina. Määräkeskustelun sijaan hän kuitenkin toivoi lisää laatua sekä enemmän moniosaajia. Biaudetin mukaan humanististen tieteiden arvo on ehkä unohdettu, kun on korostettu teknologiaosaamista.

    Sauli Niinistö (kok.) kertoi arvostamastaan eurooppalaisesta talousosaajasta, jolta hän oli kerran kysynyt koulutustaustaa.

    — Se oli englantilainen filologia. ’Meidät on opetettu ajattelemaan asioita’ tämä herra vastasi, Niinistö muisteli.

    Presidenttiehdokkaat katsoivat, että yhteiskunnalla pitää olla jatkossakin päävastuu yliopistojen rahoituksesta. Niinistö piti myös elinkeinoelämän osuutta tärkeänä. Hänen mielestään koulutuspolitiikassa juostaan kuitenkin aika paljon muoti-ilmiöiden perässä.

    — Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen suhteen olisi voinut ponnekkaammin käyttää juustohöylää, Niinistö huomautti ja muisteli ilmeisesti omaa valtiovarainministerikauttaan.

    Biaudet piti rahoitusta valtion tehtävänä jo tieteen riippumattomuuden takia. Pekka Haavisto (vihr.) rohkaisisi yliopistoja enemmän omaan rahanhankintaan, vaikka valtiolla olisikin päävastuu. Väyrysen mielestä rahoitus on määräytynyt liiaksi tutkintojen määrän perusteella ja tämä on vienyt sekä maisteriettä tohtoritutkintojen kynnyksen alentumiseen.

    — Miksei jokin professorin tai dosentin luento voisi olla sponsoroitukin, Timo Soini (ps.) esitti rahoituspohjan laventamiseksi.

    Paavo Lipponen (sd.) muisteli omaa pääministerikauttaan, jolloin panostettiin tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistojen varainkeruuseen hän osallistui vetämällä Helsingin yliopiston kampanjaa.

    — Kaksi ja puolikertaisuus oli hyvä mahdollisuus, mutta rajat yksityisen rahan hankinnassa tulevat vastaan. Helsingin yliopiston on huippuyliopisto ja toivottavasti Aalto-yliopistostakin tulee joskus sellainen, Lipponen totesi.

    Hän toivoi, että yliopistoista tulee sivistyneitä ihmisiä, jotka osaavat kyseenalaistaa asioita.

    Pekka Haavisto katsoi, että sivistysyliopiston idea ei ole ristiriidassa elinkeinoelämän vaateiden kanssa.

    — Menestyvä elinkeinoelämä tarvitsee osaajia, joilla on hyvät yleistiedot ja hyvä kulttuurinen sivistys, Haavisto korosti ja sai yleisöltä aplodit.

    Paneelikeskustelun järjestivät Helsingin yliopiston alumniyhdistys yhteistyössä Suomen Kuvalehden ja Paasikivi-seuran kanssa.

    Vasemmistoliitto asetti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen presidenttiehdokkaaksi puoluevaltuustonsa kokouksessa 19. marraskuuta. Europarlamentaarikko Sari Essayah oli lupautunut Kristillisdemokraattien ehdokkaaksi. Tästä päätettiin puoluevaltuustossa 26.11.

    Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 22.1. 2012 ja ennakkoäänestys on 11.—17.1. Mahdollinen toinen vaalipäivä on 5.2.2012.

    Kirsti Sintonen

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8