Tiedekulmassa talouden uusjaosta olivat keskustelemassa Ville Lähde, Minna Ruckenstein, Juha Siltala, Ville-Pekka Sorsa.

Talouden uusjaon megatrendit digitalisaation pyörteissä

Ihminen yrittää päästä nopeudessa algoritmin tehoihin, mutta oikein käytettynä algoritmi vapauttaisi ihmisen niihin töihin, joissa hän on hyvä. Työ myös eriytyy.

Financial Times -talouslehti totesi nyt syksyllä, että kapitalismi on rikki ja rakennettava uudelleen. Lehti vaati kapitalismin pelisääntöjen miettimistä uusiksi. Toisaalta myös monet amerikkalaisten suuryritysten johtajat ovat vaatineet, että yrityksellä on oltava muitakin olemassaolon perusteita kuin se, mitä viivan alle jää eli tuotot. Tällä on viitattu yritysten yhteiskuntavastuuseen esimerkiksi kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten suhteen.

Alustatalous on esimerkki tämän päivän megatrendeistä, jossa digiyhteyksien avulla kehitetään alustayrityksen asiakkaille uusia palveluja ja tuotteita. Niiden tarjoajat eivät ole työsuhteessa alustayritykseen, vaan toimivat itsenäisesti yrittäjäpohjalta. He saavat omaan työhönsä asiakkaita alustayrityksen kautta, mutta maksavat itse eläkkeensä ja muut edut, kuten lomat ja sairaskulut, jotka normaalisti kuuluisivat työsuhteeseen.

Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Yhteiskuntapolitiikan tutkimusyksiköstä Helsingin yliopistosta kertoo, että megatrendit ovat muutosvaiheessa, ja siihen kuuluvat työn uuden organisointitavan lisäksi myös teollisuuden tuotantoprosessit, jotka kaikki halutaan mahdollisimman tehokkaiksi. Myös finanssitalous toimii nyt hyvin eri logiikalla kuin vielä ennen viimeistä finanssikriisiä.

Alustataloudessa kokonaisuutena toimii Sorsan mukaan suuruuden ekonomia eli "winner takes it all". Jotkut puhuvat asiasta tosin digitaalisena feodalismina, jossa alustojen käyttäjät ovat alustojen tarjoajille vain pelkkää dataa.

Kapitalismin kriisipuheen suhteen Sorsa peräänkuuluttaa uusia pelisääntöjä vanhalle pelille. Toisaalta ilmastonmuutos ja ympäristön muutos ovat hänen mukaansa jo muuttaneet pelin. Digialustojen nykyinen maailma on algoritmeja, jotka voivat monella tavalla organisoida toimintaa.

Professori Juha Siltala Helsingin yliopistosta toteaa, että digitalisaatio ei ole vapauttanut ihmisiä liiasta työstä, vaikka sen sanottiin muuttavan kaiken ja tekevän asioita puolestamme.

Siltalan mukaan digitalisaation syrjäyttämät työntekijät päätyvät halpatöihin etenkin maissa, joissa on heikko ammattiyhdistysliike. Se on siis näissä maissa halpatyömarkkinoiden suurempi selittäjä.

— Työvoimavaltaisessa taloudessa raha kiersi palkkojen kautta uusiin vakansseihin, kun taas nykyisessä finanssitaloudessa kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ja niiden ylläpitäminen nousee pääasiaksi. Tämä on yksi työn perusmekanismeista, joka on muuttunut.

— Nyt työ tuottaa kiireen tuntua ja palautumisongelmia, kun työtä on enemmän kuin sitä ehtii kunnolla tehdä. Ihminen yrittää päästä nopeudessa algoritmin tehoihin. Oikein käytettynä algoritmi taas vapauttaisi ihmisen niihin töihin, joissa hän on hyvä, kuten: ongelmien hahmottaminen, sotkujen selvittäminen, luovuus, empatia, kommunikaation sävyt, Siltala listaa.

Siltalan mielestä erityisesti nuorilla työntekijöillä tavattava ahdistuneisuus voi olla tulosta henkilökohtaisesta riskitietoisuudesta, siitä, että kaikki on itsestä kiinni. Oman kilpailukykypaketin hoitaminen, työttömyyden uhka, markkinoilla olo ja mahdollinen haavoittuminen. Kaikki koetaan nyt persoonallisemmin kuin ennen. Siis myös henkinen hyvinvointi on agendalla.

Miten datafikaatio muuttaa työtä?

Digitalisaation myötä yhä useampia asioita tekemisistämme kerätään talteen. Apulaisprofessori Minna Ruckensteinin mukaan työ eriytyy. Toisessa päässä on innostava asiantuntijatyö ja toisessa päässä mekaaninen työ, joka saattaa olla ilmaiseksi tehtävää tukityötä.

— Esimerkiksi Googlen datacenterin tulo Suomeen tuo lähinnä vartijan ja siivoojan töitä, mutta ei suuria asiantuntijan töitä. Eli pääsemmekö tällä määrittämään Googlen datataloutta vai olemmeko vain alustamaa?

— Asiaan voidaan kyllä yrittää vaikuttaa. EU on onneksi tuottanut tietosuoja-asetuksen ja Ranskassa on datavero. Tavalliset ihmiset täytyisi saada mukaan vaatimaan hallintamalleja, koska asia on kaikkien yhteinen!

Ruckenstein kertoo, että terveyden suhteen tulee tendenssi, että ihmisten täytyy alkaa ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään, ja se on hyvä asia. Pahimmillaan se kuitenkin johtaa siihen, ettemme enää suhtaudu empaattisesti yhteiskuntamme kaikkein haavoittuvaisimpiin.

— Me olemme juuri aloittamassa tutkimushanketta Automaattisen päätöksenteon inhimillistäminen, jossa päätöksentekoa laitetaan erilaisiin yhteyksiin ja katsotaan, mikä niissä on ihmisvaikutus. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi luottoluokitusten arviointiin tai erilaisiin itsensä diagnosoimisen menetelmiin.

Arvojen ristiriita

— All communication is important and it needs to be as inclusive and as participatory as possible.

Ruckenstein toivoo, että Suomessa kyettäisiin pitämään kiinni omista pohjoismaisista arvoistamme, emmekä ottaisi mallia Yhdysvaltain tyylistä, jossa Ihmisten dataa imuroidaan surutta. Sitten on vielä Kiinan ja Venäjä mallit, joissa valvontakapitalismi yhdistyy hallintovaltaan.

— Esimerkiksi mihin käytetään Googlenkin digialustoilla kerättävä valtava tietomassa, päätyykö se tutkittujen ihmisten hyväksi vai ainoastaan yrityksen hyödynnettäväksi? Erilaisia intressejä täytyy oppia sovittamaan yhteen ja olla vähemmän naiivi, kun kyseessä on kuitenkin valtavat kaupalliset intressit, kehottaa Ruckenstein.

— Ulkomailla on uskomatonta kertoa Suomesta, kuinka eri toimialojen yli pystytään täällä puhumaan ja jakamaan osaamista. Se ei ole mitenkään itsestään selvää monessa paikassa, ja vaikka Googlen kaltaisten teknojättien työpaikoilla avoin keskustelu puuttuu täysin.

Ekologinen jälleenrakennus

Maapallolla kohdataan nyt monia hyvin suuria ympäristökriisejä samanaikaisesti. Näistä pitää puhua ja puhua toisella tavalla, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija, filosofi ja tietokirjailija Ville Lähde.

— Meillä on fossiilisiin polttoaineisiin ja ylikulutukseen perustuva infrastruktuuri raunioina, vaikkei sitä tällä hetkellä vielä nähdäkään. On myös paljon öljyyn, kaasuun ja hiileen perustuvaa omaisuutta, jota ei tulevaisuudessa voida enää täysmääräisesti käyttää.

Lähde kertoo, että Espanjassa on luotu käsite oikeudenmukainen siirtymä, kun tiedetään, että fossiilituotannon parissa toimivat työpaikat menetetään. Espanjan valtio luo aktiivisesti ohjelmia, joilla uudelleen koulutetaan ihmisiä, joilla on lahjakkuus tietynlaiseen työhön ekologisen siirtymän myötä. Tämä on iso mahdollisuus myös ammattiliitoille.

---