Pätevästi esillä
Konkreettiset poliittiset päätökset ja keskustelu yhteiskunnan suunnasta
kaipaavat tutkijoiden ääntä - erityisesti juuri nyt. Vuoden tieteentekijä
Mari K. Niemen mielestä tutkijoiden tulee pitää kiinni sanomisen vapaudesta.
Vuoden tieteentekijän
valinnassa Tieteentekijöiden
liitto painotti
tänä vuonna erityisesti
yhteiskunnallista vaikuttavuutta
ja osallistumista
yhteiskunnalliseen
keskusteluun.
Aloitetaan tämä
juttu kuitenkin aiheella, joka ei ole juurikaan ollut
esillä niissä kymmenissä haastatteluissa, joita
Mari K. Niemestä on tehty Vuoden tieteentekijä
-valinnan jälkeen. Tämän lehden lukijoille Niemi
haluaa hehkuttaa säätiörahoituksen merkitystä
omalla kohdallaan sekä yleensä tutkimuksen
kannalta.
Säätiöiden merkitys on kasvussa, koska yliopistojen
tutkimusrahoitus pienenee. Yliopistot
keskittyvät yhä enemmän strategioihinsa ja painoaloihinsa,
joten säätiöt ovat kohta ainoita, jotka
tässä maassa rahoittavat vapaata tutkimusta.
- Säätiörahoituksen turvin omakin tutkimusryhmämme
on voinut iskeä nopeasti kiinni
pinnalla oleviin aiheisiin, sellaisiin joista kaivataan
uutta tutkittua tietoa.
- Parhaassa tapauksessa voi vielä koota poppoon kenen kanssa teet, mitä teet ja voit vaikuttaa
mielestäsi tärkeään asiaan.
Tutkijat ovat pakotettuja kaapimaan rahoitusta
kaikista mahdollisista lähteistä. Hakemusrumba ja
jatkuva epävarmuus ovat rankkaa oman jaksamisen
kannalta. Vuoden tieteentekijän oma rahoitus on katkolla
jälleen keväällä, ja viisi hakemusta on "sisällä".
- Vaikka tutkijaidentiteetti olisi kuinka vahva
hyvänsä, se ei pelkästään elätä.
Mari K. Niemi ei ole hakenut viime vuonna tapahtuneen
väittelynsä jälkeen yhtään virkaa. Tutkimuksen
tekeminen entiseen malliin ulkopuolisella
rahoituksella olisi toiveissa. Yliopistojen työsuhteissa
byrokratia, hallinnolliset tehtävät ja toimimattomat
tietojärjestelmät vievät valtavasti aikaa tutkimukselta.
- Esimerkiksi SoleTM on loukkaavaa pelleilyä.
Julkisuus
Tärkeänä esimerkkinä säätiön (Helsingin Sanomain
Säätiö) rahoittaman hankkeen merkityksestä omalle
työlleen ja yleisemmin tutkimuksen vaikuttavuuden
kannalta Mari K. Niemi pitää Asiantuntijuus mediassa
-hanketta. Sen tulokset paljastivat karusti sen, että
median käyttämistä asiantuntijoista on alle 30 prosenttia
naisia. Asia sai runsaasti julkisuutta ja on aiheuttanut
myös muutosta median käyttäytymisessä.
Tutkitulla tiedolla voi siis vaikuttaa.
Melko usein kuulee toimittajien valittavan, että
kun asiantuntijanaiselle soittaa, kovin moni kieltäytyy
antamasta kommentteja.
- Tähän vaikuttaa miesasiantuntijuuden pitkä
perinne. Myös tutkimusyhteisöjen työkulttuureissa
on kehittämistä. On katsottu, kuinka isot "natsat"
pitää olla, että saa antaa kommentteja.
Nykyinen Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville
Pernaa toimi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen
keskuksessa kymmenen vuotta Mari K. Niemen
esimiehenä. Hän kannusti ja valoi uskoa alaistensa
kykyihin.
- Kuvitteletko, että toimittaja tai suuri yleisö
tietää tästä asiasta enemmän kuin sinä, Ville kysyi.
Joskus, kun epäröin haastattelun antamista, Ville
suorastaan määräsi ne osaksi työnkuvaani.
- Tärkeä osa julkiseen kommentointiin kasvamista
on ollut kannustava, turvallinen työyhteisö,
jossa voidaan myös nauraa virheille.
- Tutkijakaan ei aina esiinny aivan siinä valossa,
kuin itse toivoisi. Sekin pitää hyväksyä.
Mari K. Niemi ymmärtää senkin, että kaikki tutkijat
eivät ole samanlaisia. Ei tarvitse ollakaan.
- Kuten kaikki muutkin tutkijan työn osat, myös
tiedeviestintä vaatii omia, erityisiä taitojaan. Paljon
esillä oleva tutkija tarvitsee kanttia, rohkeutta ja
lyhyen muistin, kuvasi Niemi Vuoden tieteentekijä
-puheessaan.
Mari K. Niemi ei enää epäröi kuten uransa alussa.
Hän kommentoi, kirjoittaa blogeja, kolumneja, ottaa
kantaa, näkyy tv:ssä, lehtien palstoilla ja sosiaalisessa
mediassa. Joskus harvoin korviin kiirii "julkisuustyrkky",
mutta tällaiset heitot hän jättää omaan arvoonsa.
- Television haastatteluohjelman sohvalle istahtaminen
ei tee kenestäkään parempaa tutkijaa. Mutta
ei se tee huonompaakaan. Toimittajan soittopyyntöön
vastaaminen ei tee tutkijan tutkimuksesta pinnallista tai kerro tämän pyrkimyksestä saada itsensä esille.
- Minua ihmetyttää se, miten usein edelleenkin
kuulee tutkijoiden sanovan, että mediassa esiintyminen
vie liikaa aikaa oikealta työltä. Minusta oman asiantuntemuksensa
selittäminen suurelle yleisölle on
tärkeä, arvokas osa tutkijan oikeaa työtä.
Mediasta ja toimittajista Marilla on voittopuolisesti
myönteisiä kokemuksia.
- Toimittajat tekevät hektisessä työssä parhaansa.
Tutkijan ei kannata ottaa haastatteluun livahtaneita
pieniä virheitä kovin raskaasti. Ne unohtuvat
nopeammin, jos on itse hiljaa. Palautteen vuoksi ei
pidä menettää yöuniaan. Tämän päivän uutiset ovat
huomisen kalankäärettä.
Politiikka
Mari K. Niemen tutkimukset käsittelevät poliittista
johtajuutta ja kampanjointia, populistipuolueiden
mediastrategioita, naisten läpimurtoa puoluejohtajiksi,
median ja politiikan suhdetta sekä journalismin
asiantuntijuutta.
Säätiön (Emil Aaltosen säätiö) rahoittama on
myös Niemen meneillään oleva hanke, jossa hän turkulaiskollegoineen
tutkii eduskuntavaalikampanjoinnin
historiaa.
Mari K. Niemi on paraikaa vierailevana tutkijana
Strathclyden yliopistossa Glasgow'ssa Skotlannissa.
Politiikan seuraaminen on niin verissä, että hän lensi
omalla kustannuksellaan seuraamaan perussuomalaisten
puoluekokousta Turkuun ja matkasi Britannian
läpi Labourin puoluekokoukseen Brightoniin.
Niistä hän tviittaili, kirjoitti blogia ja antoi medialle
haastatteluja.
- Olen valtavan, pohjattoman kiinnostunut politiikasta.
Sen tutkiminen on työtäni ja sen seuraaminen
harrastukseni.
Vaikka Niemi tutkii populistipuolueita ja kommentoi
blogeissaan mm. perussuomalaisten linjauksia,
negatiivista palautetta tulee kuulemma hyvin vähän.
Niemi on kehittänyt tähän oman strategian.
- Menen myös heidän foorumeilleen. Niillä on
hyödyllistä käydä. Olen muun muassa jakanut blogiani
toisinaan Hommafoorumin sivuille. Siellä syntyy
asiallisempaa keskustelua, jos on itse siihen vaikuttamassa.
Olen oppinut siellä paljon maahanmuuttokysymysten
aktivoimien ihmisten ajatuksista ja puolueisiin
liittyvistä jännitteistä.
Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa antaa tutkijalle
"siedätyshoitoa". Ei kannata provosoitua vaikka
provosoidaan.
- Tähän pätee vanhan kokeneen vaatemyyjän
neuvo: anna niiden ensin riehua, kyllä ne sitten kohta
rauhoittuvat.
Niemi korostaa sitä, että tutkijan työ ei kohdistu
pelkästään akateemiseen maailmaan.
- Tutkijan on hyvä olla tekemisissä ympäröivän
yhteiskunnan kanssa. Pitää olla kiinnostunut ihmistä.
Se avaa myös silmiä sille, että aika monet ajattelevat
asioista eri lailla kuin sinä itse.
- Mielestäni politiikka kuuluu kaikille. Politiikka
ei kuitenkaan avaudu kaikille tai kiinnosta kaikkia.
Teen parhaani, että tämä asia muuttuisi. Toivoisin,
että muutkin näkisivät, miten kiehtovaa, tärkeää,
jännittävää ja viihdyttävääkin politiikka on.
Tutkijan ääni
Mari K. Niemen mielestä harvassa tehtävässä on yhtä
suuri vapaus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
kuin tutkijana. Sanomisen vapaudesta on pidettävä
kiinni.
- Sekä konkreettiset poliittiset päätökset että
laajempi keskustelu yhteiskunnan suunnasta kaipaavat
tutkijoiden ääntä.
Ja juuri nyt tutkijoiden äänen pitäisi kuulua entistä
vahvemmin.
- Koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuvien
leikkausten paineessa on yhä tärkeämpää,
että tutkijoiden ääni kuuluu. Tieteen, kriittisen ajattelun,
oppimisen ja innovaatioiden paikkaa yhteiskunnassa
on puolustettava.
Mari K. Niemen mielestä tässä rahoituskurimuksessa
tutkijoiden ei missään nimessä kannata lähteä
osoittelemaan keskuudestaan niitä, joita ei "ihan niin
välttämättä tarvita".
- Yhteisönä meidän tutkijoiden ei ole syytä lähteä
leikkiin, jossa itse kavennamme omaa liikkumavaraamme.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
vaati Acatiimin (6/2015) haastattelussa yliopistoväeltä
lisää kierroksia. Mari K. Niemen mielestä kierroksia
on paha lisätä, kun työsuhteet ovat katkolla.
- Emme ole vaarassa vain menettää monia lahjakkaita
tutkijoita, vaan myös suuren osan tieteen
ja tutkimuksen vetovoimasta uravalintana. Jos näin
käy, seuraukset voivat olla kielteisiä, kauaskantoisia
ja kalliita.
Mari K. Niemi
- syntynyt 1974 Turussa
- valtiotieteiden tohtori 2014 (väitöskirja: Kaksi tietä huipulle.
Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta
populismin aaltoon)
- erikoistutkija Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen
keskus
- vieraileva tutkija Strathclyden yliopisto Glasgow, Skotlanti
(2013-16)
- asiantuntija Extremism and Europe's external relations
-hanke
- kirjoittaa Ylämaan kettu -blogia Suomen Kuvalehteen, on
toiminut Yle Radio 1 Ykkösaamun radiokolumnistina sekä
Turun Sanomien vakiokolumnistina, esiintynyt lukuisissa politiikkaa
ja yhteiskuntaa käsittelevissä radio- ja tv-ohjelmissa
- lukuisia referee-artikkeleita ja kirjan lukuja, toimitettuja
kirjoja, lehtiartikkeleita
- opettanut englanniksi Turun ja Tampereen yliopistoissa
tutkimusaiheestaan poliittisesta johtajuudesta
- Tieteentekijöiden liitto palkitsi Vuoden tieteentekijänä 2015
teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Veikko Somerpuro
- Painetussa lehdessä sivu 17
|