Tieteen tila arvioitiin, on johtopäätösten aika

Suomen Akatemian raporttia arvosteltiin vanhan toistolta, ja siltä olisi toivottu enemmän konkreettisia ehdotuksia.

Suomi on tiedemaana hyvää eurooppalaista keskitasoa. Näin osoittaa Tieteen tila 2012 -raportti. Vuosina 2008-2010 julkaistiin 15 674 tieteellistä suomalaisten tutkijoiden tekemää julkaisua, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin 2000-luvun puolivälissä.

Suomen Akatemia on tehnyt arvion Suomen tieteen tilasta joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien. Uusimmassa raportissa Suomen tilannetta peilataan Alankomaihin, Irlantiin, Itävaltaan, Norjaan, Ruotsiin, Sveitsiin ja Tanskaan.

Näiden joukossa Suomi jää toiseksi viimeiseksi, kun verrataan suhteellista viittausindeksin kehitystä vuosina 2003—2010. Itävalta pitää perää ja Sveitsi on selvä ykkönen. Tanska ja Norja ovat petranneet viime vuosien aikana.

Työllisten määrään suhteutettuna Suomessa oli vertailumaista eniten henkilöstöä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Valtaosa näistä työskenteli yrityksissä. Suurimmalla osalla suomalaista t&k-henkilöstöä ei ole tutkijakoulutusta. Irlannissa, Ruotsissa ja Norjassa uskotaan selvästi Suomea enemmän tutkijakoulutettujen taitoihin t&k-toiminnassa.

Tieteen tila -raportin julkistustilaisuudessa Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila korostikin, että tieteen kasvuun voidaan ensisijaisesti vaikuttaa alastaan innostuneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytoinnilla.

— Tiedettä tekevät ihmiset, joille pitää tarjota hyvät työskentelyolosuhteet, Mannila tähdensi.

Käydyssä keskustelussa raportille ei pelkästään hymistelty. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Anita Lehikoinen olisi toivonut enemmän konkreettisia ehdotuksia:

— Nyt on tehty analyysi ja on aika tehdä johtopäätöksiä. Yhteinen tutkimus- ja innovaatiopoliittinen ohjelma on valmisteilla. Mitä eväitä saamme tästä siihen? hän tiedusteli.

Lehikoinen myös heitti ilmaan kysymyksen, onko toimikuntien tekemä itsearviointi oikea mekanismi tähän työhön. Puuttuuko meiltä keskustelufoorumeita, joilla asioita voisi viedä eteenpäin?

UNIFIn puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että yliopistoissa viime vuodet ovat menneet rakenteiden ryskyttelyn kanssa eikä tutkimusta ole juurikaan ehditty tehdä.

— Poisvalinnat ja rönsyjen karsiminen ovat välttämättömiä. Tätä voidaan ehkä verrata mansikanviljelyyn. Mansikalla on paljon rönsyjä, osa niistä on hyvä karsia, mutta osa on todella hyviä.

Holli arvosteli ’suurten haasteiden’ ylikorostusta raportissa: esimerkiksi eräällä sivulla kyseinen termi esiintyy 15 kertaa.

Yleisökommenteissa Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson muistutti, että Tanska ja Norja ovat viime vuosien aikana satsanneet paljon resursseja tutkimukseen ja tämä näkyy nyt selvästi niiden tutkimuksen tasoa kuvaavien käyrien nousussa.

Akatemiaprofessori Dennis Bamford Helsingin yliopistosta toivoi, että asioita laitettaisiin vähitellen tärkeysjärjestykseen, ettei tutkijoiden aika menisi jatkuvissa uudistuksissa. Hän on huomannut, että nuorten into liittyä tutkijoiden joukkoon, on laantunut.

— Tulevaisuus on annettu yliopistojen omiin käsiin. Sellaista päivää ei tule, ettei olisi jotain kehittämistä ja että saisi vain tehdä niitä rutiinitehtäviä, ylijohtaja Lehikoinen vastasi tähän.

Kirsti Sintonen

Tieteen tila 2012 -raportti Suomen Akatemian verkkosivuilta: www.aka.fi/tieteentila2012. Siellä on myös tieteenalakohtaisia arvioita.

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6