|
Työryhmä ehdottaa: Tutkimuslaitoksia yhteen ja rahoitusperusta uusiksiUseita valtion tutkimuslaitoksia yhdistetään vuoden 2014 alusta, mikäli uudistusta pohtineen työryhmän ehdotukset laitetaan toimeen. Samalla aiotaan rukata koko tutkimuskentän rahoitusperustaa. Valtiontutkimuslaitoskentän rakenteellisesta uudistamista koskevia selvityksiä ja raportteja on ilmestynyt 2000-luvulla lähes joka vuosi. Uusin ehdotus julkistettiin 20. syyskuuta, kun alivaltiosihteeri Timo Lankisen puheenjohdolla toimineen ryhmän kokonaisuudistusesitys sai päivävalon. Muina jäseninä olivat toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi ja professori Sixten Korkman. Työryhmän raportissa tutkimuslaitoskenttää pidetään heterogeenisena ja hajanaisena. Tutkimuslaitosten koot vaihtelevat merkittävästi toisistaan, samoin rahoitus. Tehtävissä on eroja: valtaosa harjoittaa tutkimustoimintaa, toisissa viranomaistehtävät dominoivat toimintaa. Nyt tehdyn ehdotuksen tavoitteena on tehdä tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia kokonaisuuksia. Tarkastelun kohteena oli 17 valtion tutkimuslaitosta. Näistä asiantuntijaryhmä niputtaisi vuoden 2014 alusta yhteen:
Lisäksi ehdotetaan, että vuonna 2014 Helsingin yliopistoon fuusioidaan Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus. Itsenäisinä laitoksina säilyisivät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kotimaisten kielten keskus, Säteilyturvakeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Työryhmä on jättänyt selvityksessään tyystin miettimättä laitosten henkilöstön asemaa koskevat näkökulmat. Valtion tutkimuslaitokset ovat valtion virastoja, lukuun ottamatta Työterveyslaitosta, joka on julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellinen yhteisö on myös Helsingin yliopisto, johon ollaan esityksen mukaan fuusioimassa kaksi tutkimuskeskusta. Hallituskauden mittaista tutkimusta Ehdotus vahvistaisi yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014—2016 siten, että valtioneuvoston ja eri ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja. ”Keskeistä tutkimuksen suuntaamisessa on turvata tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja tutkimuksen laatu. Suuntaaminen tarkoittaa tällöin sitä, että tutkimuksen painottuminen eri aihealueille ei määräydy vain tutkijoiden mieltymysten tai saatavuuden perusteella, vaan että valtioneuvoston asettama toimielin tekee eri alueiden välillä priorisointia”, todetaan raportissa. Tutkimuksen aikajänne olisi yleensä enintään hallitusohjelmakauden mittainen. Tutkimushankkeiden suuntaamisesta päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden yhteisvalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimisi tutkimuksen tilaajaryhmä, jonka jäseninä olisi ministeriöiden edustajia ja tutkimusasiantuntijoita. Strategisen rahoituksen pilari Työryhmä esittää tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle kolmatta kilpailun rahoituksen pilaria — strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline. Valtioneuvoston piirissä yhdessä tutkimusasiantuntijoiden kanssa laaditaan lista pitkänaikavälin tutkimustarpeista. Rahoitus tähän koottaisiin asteittain vuosina 2014—2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista 120 miljoonaa euroa, Suomen Akatemian ohjelmaperusteisesta tutkimusrahoituksesta 20 miljoonaa ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta 60 miljoonaa. Strategisen politiikkatutkimuksen neuvosto perustettaisiin Suomen Akatemian yhteyteen vuonna 2014. Näin Suomen Akatemiassa olisi jatkossa tieteellisen tutkimuksen neuvosto ja strategisen tutkimuksen neuvosto. Hallinnon uudistamisen yhteydessä tehtäisiin tarvittavat henkilöstösiirrot Tekesistä Akatemiaan. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämiseen liittyvät ehdotukset jäävät raportissa melko ohuelle: niitä käsitellään yli 90-sivuisen raportin lopussa vain noin kolmella sivulla. teksti Kirsti Sintonen Selvityksestä sanottua
|