Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli budjettiehdotuksensa ensi vuodelle elokuun 11. päivä.

Lukuvuosi alkaa säästötoimien paineessa

Valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvä 13,9 miljoonan euron leikkaus yllätti yliopistot. Uusi lukuvuosi näyttää muutenkin tarpeeksi tiukalta.

Rahoitusleikkausten takia tehdyt henkilöstövähennykset näkyvät mm. opetuksen mitoituksessa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan useissa oppiaineissa on vähennetty tuntiopetusta peräti 50 prosentilla. Tilanne ei voi olla heijastumatta opiskeluun ja se sotii hallituksen asettamaa opintoaikojen lyhentämistavoitetta vastaan.

— Säästötoimien vaikutukset huolestuttavat meitä opiskelijoita todella paljon. Yliopiston johto on vakuutellut, että säästöjen toteuttamisessa tärkein tavoite on säilyttää laadukas opetus ja tutkimus, mutta jos tuntiopetus vähenee puoleen, on johto todella epäonnistunut ja siten myös pettänyt lupauksensa. Tuntiopetus ei itsessään takaa opetuksen olevan laadukasta, mutta pelkkä tenttikirjojen lukeminen Kaisa-kirjastossa ei vastaa nykykäsitystä syvällisestä oppimisesta tai kehitä opiskelijoiden tulevaisuuden työelämän tarpeita ja osaamista, toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Susanna Jokimies.

Pienissä oppiaineissa tuntiopetus on ollut tärkeää ja tuntiopettajat opettavat myös pakollisia kursseja.

— Käytännössä tuntiopetuksen supistuminen merkitsee sitä, että joissakin humanistisissa oppiaineissa voidaan järjestää vain tietyt pakolliset opinnot ja pari kurssia siihen päälle. Aineopinnoissa ja syventävissä on jouduttu karsimaan kursseja kovalla kädellä, kertoo teatteritieteen yliopistonlehtori Johanna Laakkonen.

Myös bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on vähennetty määrärahoja tuntiopetuksesta, mutta sen konkretisoitumisesta ole vielä tarkkaa tietoa.

— Leikkaus tuntiopetukseen on suora leikkaus yliopistojen opetukseen. Siellä missä rahoitusleikkausten jäljiltä on irtisanottu opetushenkilökuntaa, on laitosten henkilöstö ollut epätietoinen siitä miten opetus on jatkossa tarkoitus järjestää. Irtisanottujen opetustehtävät eivät pääsääntöisesti ole kadonneet minnekään, lisää Helsingin yliopiston pääluottamusmies Seppo Sainio.

Yliopistojen tekemät säästötoimet näkyvät myös hallinnon puolella, tukihenkilöstöstä säästetään ja tilakustannuksia karsitaan. Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Taideyliopiston rehtorit kommentoivat tilannetta seuraavalla sivulla.

Valtiovarainministeriö julkisti budjettiehdotuksensa 12. elokuuta. Yliopistorahoituksen kannalta se sisälsi uuden 13,9 miljoonan euron leikkauksen.

EK, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistot UNIFI, Akava, kaikki yliopistoalan henkilöstöjärjestöt sekä SYL torjuivat lisäleikkauksen ja vaativat, että asia korjataan budjettiriihessä 31.8.—1.9.

— Meille on vakuutettu, että yliopistoihin ei enää kohdistu uusia leikkauksia. VM:n ehdotus sotii räikeästi näitä lupauksia vastaan, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto huomauttivat.

VM perusteli määrärahojen vähennystä kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla. Kilpailukykysopimuksessa linjattiin, että julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksen ja lomarahojen leikkausten myötä tulevat säästöt käytetään työnantajakustannusten alentamiseen. Yliopistot ovat VM:n papereissa luokiteltu osaksi julkista sektoria.

— On väärin, että yliopistot joutuvat kärsimään ”oudosta olomuodostaan”. Niiden rahoitus tulee etupäässä valtiolta, mutta yliopistohenkilöstön työehtosopimuksista neuvotellaan EK:n pöydässä. Nyt valtiovalta ”poimii rusinoita pullasta” ja sen myötä yliopistot joutuvat kärsimään sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin kohdistuvia huononnuksia, liitot tähdensivät tiedotteessaan (16.8.).

VM ja OKM eivät päässeet kahdenvälisissä budjettineuvotteluissaan (17.8.) yhteisymmärrykseen kikyrahojen kohtalosta. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kommentoi tuolloin medialle, että työmarkkinajärjestöt joutuvat vielä keskenään arvioimaan, mitä kilpailukykyneuvotteluissa sovittiin. Ainakin yliopistosektorilla työnantaja ja henkilöstöjärjestöt ovat olleet harvinaisen yksimielisiä kiky-tulkinnasta ja 13,9 miljoonan euron kuulumisesta yliopistoille.

(24.8.2016)


Miten säästötoimet näkyvät alkavassa lukuvuodessa?

Kalervo Väänänen
rehtori, Turun yliopisto

— Teimme pääosan tarvittavista säästöpäätöksistä jo tälle vuodelle. Ensi vuoden budjetin viimeistely on meillä juuri meneillään ja näyttää siltä, että tämän vuoden tasoon verrattuna ei juuri tarvitse tehdä kiristyksiä. Varsin levollisin mielin lähdemme uuteen lukuvuoteen.

 

Liisa Laakso
rehtori, Tampereen yliopisto

— Ryhmäkoot kasvavat ja tuntiopetus vähenee jo nyt, vaikka käytämmekin kertyneitä ylijäämiä ja toteutamme henkilöstövähennykset ilman irtisanomisia. Kiky-sopimuksen tuomat säästöt työnantajamaksuihin on budjetoitu tarkoin osana säästöohjelmaa. Jos nämä menetetään valtiolle, tiedekuntien ensi vuoden suunnitelmiin joudutaan tekemään lisää leikkauksia. Tämä luonnollisesti heikentää opetus- ja tutkimustoimintaa.

 

Jari Perkiömäki
rehtori, Taideyliopisto

—Myönnetty rahoitus tulee leikkaamaan budjetteja vuosittain, jos emme onnistu lisärahoituksen hankkimisessa. Vuoden 2017 tiukennus on kuitenkin vielä maltillinen.

 

Teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 6