Yliopistojen henkilöstö tilastoissa

Mitä yliopistot haluavat kertoa henkilöstöstään muille ja mitä henkilöstökertomuksissa kerrotaan? Löytyvätkö henkilöstötunnusluvut helposti?

Olen kerännyt yliopistouudistuksen jälkeen vuosittain yliopistojen henkilöstökertomukset tai vastaavat ja vertaillut niitä. Tätä juttua varten tarkastelin viime vuotta koskevia henkilöstökertomuksia. Kaikki yliopistot eivät tee ollenkaan henkilöstökertomuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston henkilöstöstä löytyy suppeat tiedot Helsingin yliopiston katsauksesta toimintavuoteen 2013.

Vain kolmen yliopiston henkilöstökertomukset löytyvät yliopistojen avoimilta verkkosivuilta, muut olen pyytänyt erikseen. Kahdeksalta yliopistolta löytyy henkilöstökertomus viime vuodelta (Aalto-yliopisto, Hanken, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY), asiakirjojen niminä ovat henkilöstökertomus, henkilöstötiedot, henkilöstötilinpäätös tai henkilöstöraportti. Eniten henkilöstökertomusten ulkoasuun ovat satsanneet Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Henkilöstökertomukset ovat erilaisia, joten vertailuja henkilöstötilastoista ym. asioista on vaikea tehdä. Kokosin muutaman taulukon henkilöstöasioista, joissa osassa lähteenä on käytetty opetushallinnon ylläpitämää Vipunen-tietokantaa, josta on saatavilla tietoa kaikista yliopistoista. Vinkiksi yliopistoille voisi antaa Itä-Suomen yliopiston henkilöstötilinpäätöksen ja sen yhteenvedon tunnuslukuina. Taulukkoon on koottuna hyvin keskeiset tunnusluvut. Henkilöstön koulutustasoindeksi löytyi esimerkiksi vain muutamalta yliopistolta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä on suurin Tampereen teknillisessä yliopistossa ja pienin Lapin yliopistossa. Määräaikaisia on eniten Tampereen teknillisessä yliopistossa ja vähiten Hankenilla. Muita kuin Suomen kansalaisia opetusja tutkimushenkilöstössä on eniten Aalto-yliopistossa ja vähiten Taideyliopistossa.

Karahvi, korsetti ja kotelomekko uraportaiden mallina

Kattavimman tilaston uraportailla olevasta opetusja tutkimushenkilöstöstä saa Vipusesta. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö on sijoitettu neljälle eri uraportaalle. Määrittelyssä on käytetty Tutkijan uratyöryhmän määrittelyjä (2008). Ensimmäisellä portaalla on pääsääntöisesti väitöskirjatyötään tekeviä nuorempia tutkijoita, toinen porras on tohtorintutkinnon äskettäin suorittaneiden uravaihe, kolmannella portaalla ollaan jo itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia, ja neljäs porras on professorivaihe.

Tutkijanuriin liittyvät ongelmat havainnollistuvat hyvin muutamasta esimerkkikuvasta. On luonnollista, että 1.uraportaalla on eniten henkilöitä ja 4. uraportaalla vähiten, jolloin tutkijanurakuvion pitäisi olla pyramidin tai Eiffelin tornin mallinen (kuva kaikista yliopistoista). Yksittäisten yliopistojen uraportaat eivät kuitenkaan noudata tätä mallia. Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston uraportaat ovat karahvin mallisia – 3. uraportaalla on todella vähän henkilöstöä. Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen uraportaat ovat taas korsetin mallisia: 2. portaalla on selvästi vähemmän henkilöstöä kuin 3. portaalla. Turun yliopiston uramalli on kotelomekon mallinen: 1. ja 2. uraportaalla on yhtä paljon henkilöstöä. Jos yliopistojen uraportailla olisivat mukana apurahatutkijat, olisi ensimmäiselle uraportaalle sijoitettujen määrä huomattavasti suurempi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijanuratyöryhmä tarkastelee toivottavasti myös näitä tutkijanuran ongelmakohtia ja pullonkauloja. Ei ole ihme, että väitelleiden työttömien määrä kasvaa koko ajan, kun yliopistot eivät panosta väittelyn jälkeisiin uravaihtoehtoihin. Vaikean taloudellisen tilanteen johdosta tohtoreiden työllistyminen myös muille sektoreille on vaikeutunut.

Tiesitkö tämän?

• Vanhimmat työntekijät ovat Lapin yliopistossa (keski-ikä 46) ja nuorimmat Tampereen teknillisessä yliopistossa (keski-ikä 37,4).
• Yliopistolaiset jäävät eläkkeelle noin 65 vuoden iässä.
• 1. uraportaalla on koko urarakenne huomioon ottaen eniten henkilöstöä Lapin yliopistossa, 4. uraportaalla on eniten koko urarakenne huomioon ottaen henkilöstöä Hankenilla.
• Eniten ulkomaalaisia työntekijöitä vuonna 2013 oli Tampereen teknillisessä yliopistossa Iranista, Turun yliopistossa Saksasta, Oulun yliopistossa Kiinasta ja Tampereen yliopistossa Britanniasta.
• Tampereen yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilöstö käytti työsuunnitelmien mukaan 46 % tutkimukseen vuonna 2013.
• Aalto-yliopistossa koulutettiin Aallon sisäisiä uracoacheja ja pilotoitiin tohtoriopiskelijoille suunnattua työelämävalmennusta.
• Henkilöstökertomuksissa ja Vipuseen ilmoitetuissa tiedoissa on melkoisia eroja joidenkin yliopistojen kohdalla.

teksti Eeva Rantala Toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

• Painetussa lehdessä sivu 30