ACATIIMI 6/14 tulosta | sulje ikkuna

Temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja

Kiire on ollut kova, mutta strateginen tutkimusrahoitus starttaa vähitellen käyntiin. Johtaja Riikka Heikinheimo ei näe pelkoja poliittisessa ohjauksessa, jos prosessi on avoin ja laadultaan hyvä.

Riikka Heikinheimo aloitti johtajana Suomen Akatemiassa viime keväänä. Hän vastaa strategisen tutkimusrahoituksen käynnistämisestä ja johtaa strategisen tutkimusrahoituksen toimintoja Akatemian hallintovirastossa. Akatemian verkkosivuilla Heikinheimon nimikkeenä on temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja. Hänen tehtäväkenttänsä laajeni kesällä kattamaan Akatemian kaikki temaattiset toimenpiteet.

— Strategisen tutkimuksen teemat voidaan purkaa ohjelmiksi, laajat teemat tarvittaessa useammaksi ohjelmaksi, joten koordinaatio ohjelmarahoitukseen on syytä olla.

Heikinheimon Akatemia-uran alkutaival on pitkälti mennyt strategisen tutkimuksen tiedeasiantuntijoiden ja muun henkilöstön rekrytoinneissa. Uutta väkeä Akatemiaan pestataan yhteensä kymmenkunta. Ohjeeksi on annettu, että henkilöstökulut eivät saa ylittää kolmea prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta. Vakinaiset virat ovat kiinnostaneet pätkätöihin tottuneita tieteentekijöitä ja Heikinheimon puhelin onkin soinut.

Laajoja teemoja, ei pientä pilpettä

Strategisen tutkimuksen teemojen valmistelu aloitettiin maaliskuussa. Tutkimuslaitos-, yliopisto- ja elinkeinoelämäedustajille oli omat työpajansa, joissa koottiin alustavia teemoja. Lisäksi on saatu valtioneuvoston kanslian koordinoimana ministeriöiden toiveet, luettu kansallisia strategioita, saatu suoraa palautetta ja käyty puhumassa teemoista eri foorumeilla.

Kokoava avoin työpaja pidettiin 13. kesäkuuta. Siellä alustaviksi teemoiksi koottiin seuraavat: hyvinvoinnin takaaminen, yhteiskunnan rakenteet, energiahaasteet, ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat, biotalouden edistäminen, tuottavuuden lisääminen, työelämän kehittäminen, terveydenhuollon tulevaisuus ja digitalisaation hallinta.

— Teemojen tulee olla riittävän laajoja, ei siis mitään pientä pilpettä. Tämä on tärkeää laadukkaan toteutuksen ja uskottavan prosessin kannalta.

— Lisäksi teemoja ei vuosittain voi olla kovinkaan montaa — resurssit eivät riitä.

Alustavien teemojen kommentointeja varten on perustettu LinkedIn-ryhmä. Kesän aikana aiheita on työstetty Strategisen tutkimuksen neuvostolle (STN) esitettävään muotoon. Valtioneuvoston oli määrä nimittää STN kesän aikana, mutta asia hieman viivästyi. Heti kohta nimityksen jälkeen sen on määrä valita valtioneuvostolle esiteltävät teemat. Valtioneuvosto tekee teemavalinnat loppuvuodesta. STN päättää valittujen teemojen purkamisesta ohjelmiksi. Hakujulistukset oli alkuperäisen aikataulutuksen mukaan tarkoitus laittaa auki vielä syksyn aikana, mutta nyt tämä mennee alkuvuoteen 2015.

Haastatteluhetkellä elokuussa tilanne oli odottava, koska strategisen tutkimuksen neuvostoa ei ollut vielä nimetty eikä Akatemialla ei ollut uutta hallitustakaan. Eduskunta hyväksyi uuden akatemialain kesäkuun lopulla ja se astui voimaan 1.7. Uusi laki tiesi muutosta myös hallituksen kokoonpanoon.

Aikataulu on ollut tosi tiukka. Tähän myös monet lausunnonantajat kiinnittivät huomiota.

— Pikkuisen olen huolissani kiireestä. Pystytäänkö oikeasti jo ensi vuoden puolella maksamaan ensimmäiset rahoitukset?

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan strategisen tutkimuksen rahoituspäätöksiä saa tehdä 55,6 miljoonan euron arvosta, ja vuodelle 2015 on varattu 14,6 miljoonaa.

Pois siiloutuneesta tutkimustoiminnasta

Riikka Heikinheimo katsoo, että uusi rahoitusinstrumentti on monen suosituksen ja evaluaation tulosta. Taustalla on etenkin tutkimuslaitosuudistus, jota on toistuvasti suositeltu kansainvälisissä arvioinneissa. Se kirjattu lukuisten hallitusten ohjelmiin, mutta on aina ministeripaikkojen jakamisen jälkeen jäänyt toteuttamatta. Ministerit ovat varjelleet oman ministeriönsä tonttia ja sektorinsa tutkimustoimintaa.

— Asiat ovat muuttuneet horisontaalisiksi ja vanhat siiloutuneet rakenteet ovat olleet kehityksen jarruna.

Heikinheimo oli käynyt esittelemässä alustavia teemoja eri tutkimuslaitosten johtoryhmille. Näissä keskusteluissa aihepiirejä kommentoitiin yhä aika sektoriaalisiksi.

— Nyt kaivataan oikeasti uutta, eteenpäin vievää ja tiedolla johtamista tukevaa tutkimusta.

Riikka Heikinheimo toivoo myös, että valtioneuvosto päättäessään teemoista pitäisi mielessään sen, mihin tarvitaan tutkimusta ja mitkä asiat taas hoituisivat muuten, esimerkiksi lainsäädännön muutoksilla. Lisäksi olisi toivottavaa, että teemat maltettaisiin rajata aika vähään määrään.

— Teemoja on jatkossa tarkoitus tarkastella vuosittain. Silloin on mahdollisuus valita niitä lisää.

Kaapelin täyteaine on puuttunut

Strategista tutkimusta on pidetty tarvelähtöisenä. Aika monissa lausunnoissa, joita annettiin tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen ja uuteen akatemialakiin, tuotiin esille se, että kaikella tutkimuksella on tavoitteensa. Tiedeyhteisö on tehnyt yhteiskunnan kannalta relevanttia tutkimusta.

Riikka Heikinheimo puolustaa uutta rahoitusmuotoa. Se, mitä päättäjät ja yhteiskunta odottavat tutkimukselta, on aikojen saatossa muuttunut.

— Rahat, jotka ministeriöt ovat tähän mennessä saaneet omaan tutkimustoimintaansa, eivät ole olleet kilpailutettuja. Strateginen tutkimusraha käy läpi akatemian evaluoinnin ja vain parhaimmat menestyvät.

— Lisäksi nyt saadaan karsituksi päällekkäistä tutkimustoimintaa: ministeriön A alaisessa tutkimuslaitoksessa ei ole välttämättä tiedetty, mitä ministeriö B:n laitoksessa tutkitaan.

Heikinheimo oli kuullut eräässä seminaarissa kuvaavan esimerkin, jossa nykytilannetta verrattiin kaapeliin.

— Tutkijalähtöisesti tuotetaan kyllä runsaasti eriomaisia säikeitä, mutta ns. täyteaine, joka tekee kaapelista toimivan, on puuttunut. Tällä uudistuksella on tarkoitus saada aikaan myös tämä täyteaine.

Nyt esillä olevat alustavat teemat ovat aiheita, joita tutkitaan myös muualla. Riikka Heikinheimoa hieman huolettaa se, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä puhutaan EU:n vasterahoituksesta. Hän katsoo, että se ei saa olla automaatti. Myös muuta tutkimusta tulee tällä rahoituksella tukea.

Muun muassa Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton lausunnoissa uuteen akatemialakiin, katsottiin, että strategisella tutkimusrahoituksella on vahva sidos poliittiseen ohjaukseen ja hallituskausiin.

— Itse en näe tätä suurena riskinä edellyttäen, että prosessi on avoin ja laadultaan hyvä. Kannattaa muistaa, että Strategisen tutkimuksen neuvosto on päätöksissään täysin itsenäinen.

Tutkimuksen kieli tarvitsee tulkkeja

Monesti kuulee jonkin poliitikon haluavan lisää tutkimusta siitä ja siitä aiheesta, ja aika usein sellaisesta teemasta, josta jo löytyisi tutkittua tietoa vaikka kuinka paljon. Joskus tulee mieleen, eikö kukaan opeta poliitikoille tiedon hakua. Riikka Heikinheimo on törmännyt samaan.

— Toiminto, joka tulkitsee tutkimuksen kielen, puuttuu.

Hän näkee, että juuri tätä tilannetta aiotaan strategisella tutkimuksella parantaa. Ohjelmiin voitaisiin luoda tähän tarkoitukseen apuvälineitä.

— Tutkijan työ on itsessään niin raskasta, että lisävaatimuksia en tutkijoille lataisi. Mutta apuvälineet voisivat liittyä esimerkiksi tiedeviestintää. Tai sitten tiedontarvitsija voitaisiin ottaa mukaan seuraamaan tutkimuksen tekemistä.

Riikka Heikinheimo oli yhteensä 16 vuotta Tekesissä. Viime vuodet hän työskenteli suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden asiakaspalveluista vastaavana johtajana. Siellä yritykset otettiin jo aiemmassa vaiheessa mukaan tutkimusprosesseihin. Heikinheimo haluaa edistää yhteistä ymmärrystä luovia menetelmiä.

— Tällainen menetelmä voisi olla vaikkapa paneeli, josta ilmastopaneeli on hyvä esimerkki. Myös Duodecimin Käypä hoito -suositukset on toimiva malli. Lisäksi avoimia foorumeita kaivataan lisää – raportteja täällä tehdään jo ihan tarpeeksi.

Hän näkee ongelmana sen, että esimerkiksi LinkedIn- ryhmään ja muille avoimille foorumeille saadaan keskustelemaan lisää heitä, joilla on annettavaa.

Yliopistojen työnantajaroolissa vielä tekemistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti toukokuun puolivälissä Osaamisen tulevaisuus -seminaarin. Sen paneelikeskustelussa Riikka Heikinheimo korosti sitä, että ihmiset tekevät tutkimusta. Tutkijanuraa hän kommentoi rankaksi ammatiksi.

— Tutkijoiden resurssien ei pitäisi mennä siihen, että koko ajan pitää miettiä seuraavaa rahoitusta. Rahoittajat ovat siirtyneet pitempikestoisiin rahoituskausiin, mutta miksei se näy yliopistojen tasolla?

— Tutkimustoiminnan vetäjien työ vastaa toimitusjohtajan tehtäväkenttää. Ovatko yliopistot huomanneet riittävästi sen, että ne jotka ovat hyviä tutkijoita, voisivat keskittyä juuri siihen?

Lisäksi Heikinheimo toivoo, että tutkijankoulutuksen saaneiden osaamista arvostettaisiin enemmän. Hän uskoo, että vielä joidenkin firmojen hieman luutuneet asenteet tohtoreiden palkkaukseen ovat vähitellen väistymässä.

— Pk-yrityksetkin tulevat yhä kansainvälisemmiksi, jolloin kielitaidon ja verkostoissa toimimisen arvostus nousee.

Riikka Heikinheimo

  • synt. 1963, Espoo
  • FM, molekyylibiologia, 1989, Helsingin yliopisto
  • FT, 1995, Lantbruksuniversitet Uppsala
  • post doc -kausi HY:n biotekniikan instituutti
  • tutkimushallinnon puolelle vuonna 1998 Tekesiin, jossa viime vuodet suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden asiakaspalveluista vastaavana johtajana
  • strategisen tutkimuksen johtajaksi Suomen Akatemiaan, kevät 2014
  • kaksi lasta, asuu Sipoossa
  • harrastaa pyöräilyä, pitkiä metsäkävelyjä, pilatesta, kasveja ja talvisin avantouintia

teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro

  • Painetussa lehdessä sivu 20

ACATIIMI 6/14 tulosta | sulje ikkuna