Temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja
Kiire on ollut kova, mutta strateginen tutkimusrahoitus
starttaa vähitellen käyntiin. Johtaja Riikka
Heikinheimo ei näe pelkoja poliittisessa ohjauksessa,
jos prosessi on avoin ja laadultaan hyvä.
Riikka Heikinheimo aloitti johtajana
Suomen Akatemiassa viime
keväänä. Hän vastaa strategisen
tutkimusrahoituksen käynnistämisestä
ja johtaa strategisen
tutkimusrahoituksen toimintoja
Akatemian hallintovirastossa.
Akatemian verkkosivuilla Heikinheimon nimikkeenä
on temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja. Hänen
tehtäväkenttänsä laajeni kesällä kattamaan Akatemian
kaikki temaattiset toimenpiteet.
— Strategisen tutkimuksen teemat voidaan purkaa
ohjelmiksi, laajat teemat tarvittaessa useammaksi
ohjelmaksi, joten koordinaatio ohjelmarahoitukseen
on syytä olla.
Heikinheimon Akatemia-uran alkutaival on pitkälti
mennyt strategisen tutkimuksen tiedeasiantuntijoiden
ja muun henkilöstön rekrytoinneissa. Uutta
väkeä Akatemiaan pestataan yhteensä kymmenkunta.
Ohjeeksi on annettu, että henkilöstökulut eivät
saa ylittää kolmea prosenttia käytettävissä olevasta
rahoituksesta. Vakinaiset virat ovat kiinnostaneet
pätkätöihin tottuneita tieteentekijöitä ja Heikinheimon
puhelin onkin soinut.
Laajoja teemoja, ei pientä pilpettä
Strategisen tutkimuksen teemojen valmistelu aloitettiin
maaliskuussa. Tutkimuslaitos-, yliopisto- ja
elinkeinoelämäedustajille oli omat työpajansa, joissa
koottiin alustavia teemoja. Lisäksi on saatu valtioneuvoston
kanslian koordinoimana ministeriöiden
toiveet, luettu kansallisia strategioita, saatu suoraa
palautetta ja käyty puhumassa teemoista eri foorumeilla.
Kokoava avoin työpaja pidettiin 13. kesäkuuta.
Siellä alustaviksi teemoiksi koottiin seuraavat: hyvinvoinnin
takaaminen, yhteiskunnan rakenteet, energiahaasteet,
ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat,
biotalouden edistäminen, tuottavuuden lisääminen,
työelämän kehittäminen, terveydenhuollon
tulevaisuus ja digitalisaation hallinta.
— Teemojen tulee olla riittävän laajoja, ei siis mitään
pientä pilpettä. Tämä on tärkeää laadukkaan toteutuksen
ja uskottavan prosessin kannalta.
— Lisäksi teemoja ei vuosittain voi olla kovinkaan
montaa — resurssit eivät riitä.
Alustavien teemojen kommentointeja varten on
perustettu LinkedIn-ryhmä. Kesän aikana aiheita on
työstetty Strategisen tutkimuksen neuvostolle (STN)
esitettävään muotoon. Valtioneuvoston oli määrä nimittää
STN kesän aikana, mutta asia hieman viivästyi.
Heti kohta nimityksen jälkeen sen on määrä valita
valtioneuvostolle esiteltävät teemat. Valtioneuvosto
tekee teemavalinnat loppuvuodesta. STN päättää
valittujen teemojen purkamisesta ohjelmiksi. Hakujulistukset
oli alkuperäisen aikataulutuksen mukaan
tarkoitus laittaa auki vielä syksyn aikana, mutta nyt
tämä mennee alkuvuoteen 2015.
Haastatteluhetkellä elokuussa tilanne oli odottava,
koska strategisen tutkimuksen neuvostoa ei ollut
vielä nimetty eikä Akatemialla ei ollut uutta hallitustakaan.
Eduskunta hyväksyi uuden akatemialain kesäkuun
lopulla ja se astui voimaan 1.7. Uusi laki tiesi muutosta myös hallituksen kokoonpanoon.
Aikataulu on ollut tosi tiukka. Tähän myös monet
lausunnonantajat kiinnittivät huomiota.
— Pikkuisen olen huolissani kiireestä. Pystytäänkö
oikeasti jo ensi vuoden puolella maksamaan ensimmäiset
rahoitukset?
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan
strategisen tutkimuksen rahoituspäätöksiä saa
tehdä 55,6 miljoonan euron arvosta, ja vuodelle 2015
on varattu 14,6 miljoonaa.
Pois siiloutuneesta tutkimustoiminnasta
Riikka Heikinheimo katsoo, että uusi rahoitusinstrumentti
on monen suosituksen ja evaluaation tulosta.
Taustalla on etenkin tutkimuslaitosuudistus, jota on
toistuvasti suositeltu kansainvälisissä arvioinneissa.
Se kirjattu lukuisten hallitusten ohjelmiin, mutta on
aina ministeripaikkojen jakamisen jälkeen jäänyt toteuttamatta. Ministerit ovat varjelleet oman ministeriönsä
tonttia ja sektorinsa tutkimustoimintaa.
— Asiat ovat muuttuneet horisontaalisiksi ja vanhat
siiloutuneet rakenteet ovat olleet kehityksen jarruna.
Heikinheimo oli käynyt esittelemässä alustavia
teemoja eri tutkimuslaitosten johtoryhmille. Näissä
keskusteluissa aihepiirejä kommentoitiin yhä aika
sektoriaalisiksi.
— Nyt kaivataan oikeasti uutta, eteenpäin vievää
ja tiedolla johtamista tukevaa tutkimusta.
Riikka Heikinheimo toivoo myös, että valtioneuvosto
päättäessään teemoista pitäisi mielessään sen,
mihin tarvitaan tutkimusta ja mitkä asiat taas hoituisivat
muuten, esimerkiksi lainsäädännön muutoksilla.
Lisäksi olisi toivottavaa, että teemat maltettaisiin
rajata aika vähään määrään.
— Teemoja on jatkossa tarkoitus tarkastella vuosittain.
Silloin on mahdollisuus valita niitä lisää.
Kaapelin täyteaine on puuttunut
Strategista tutkimusta on pidetty tarvelähtöisenä.
Aika monissa lausunnoissa, joita annettiin tutkimusrahoituksen
kokonaisuudistukseen ja uuteen akatemialakiin,
tuotiin esille se, että kaikella tutkimuksella
on tavoitteensa. Tiedeyhteisö on tehnyt yhteiskunnan
kannalta relevanttia tutkimusta.
Riikka Heikinheimo puolustaa uutta rahoitusmuotoa.
Se, mitä päättäjät ja yhteiskunta odottavat
tutkimukselta, on aikojen saatossa muuttunut.
— Rahat, jotka ministeriöt ovat tähän mennessä
saaneet omaan tutkimustoimintaansa, eivät ole olleet
kilpailutettuja. Strateginen tutkimusraha käy läpi
akatemian evaluoinnin ja vain parhaimmat menestyvät.
— Lisäksi nyt saadaan karsituksi päällekkäistä
tutkimustoimintaa: ministeriön A alaisessa tutkimuslaitoksessa
ei ole välttämättä tiedetty, mitä ministeriö
B:n laitoksessa tutkitaan.
Heikinheimo oli kuullut eräässä seminaarissa
kuvaavan esimerkin, jossa nykytilannetta verrattiin
kaapeliin.
— Tutkijalähtöisesti tuotetaan kyllä runsaasti
eriomaisia säikeitä, mutta ns. täyteaine, joka tekee
kaapelista toimivan, on puuttunut. Tällä uudistuksella
on tarkoitus saada aikaan myös tämä täyteaine.
Nyt esillä olevat alustavat teemat ovat aiheita,
joita tutkitaan myös muualla. Riikka Heikinheimoa
hieman huolettaa se, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä
puhutaan EU:n vasterahoituksesta. Hän
katsoo, että se ei saa olla automaatti. Myös muuta tutkimusta
tulee tällä rahoituksella tukea.
Muun muassa Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton lausunnoissa uuteen akatemialakiin, katsottiin, että strategisella tutkimusrahoituksella on vahva sidos
poliittiseen ohjaukseen ja hallituskausiin.
— Itse en näe tätä suurena riskinä edellyttäen,
että prosessi on avoin ja laadultaan hyvä. Kannattaa
muistaa, että Strategisen tutkimuksen neuvosto on
päätöksissään täysin itsenäinen.
Tutkimuksen kieli tarvitsee tulkkeja
Monesti kuulee jonkin poliitikon haluavan lisää tutkimusta
siitä ja siitä aiheesta, ja aika usein sellaisesta
teemasta, josta jo löytyisi tutkittua tietoa vaikka
kuinka paljon. Joskus tulee mieleen, eikö kukaan
opeta poliitikoille tiedon hakua. Riikka Heikinheimo
on törmännyt samaan.
— Toiminto, joka tulkitsee tutkimuksen kielen,
puuttuu.
Hän näkee, että juuri tätä tilannetta aiotaan strategisella
tutkimuksella parantaa. Ohjelmiin voitaisiin
luoda tähän tarkoitukseen apuvälineitä.
— Tutkijan työ on itsessään niin raskasta, että lisävaatimuksia
en tutkijoille lataisi. Mutta apuvälineet
voisivat liittyä esimerkiksi tiedeviestintää. Tai sitten
tiedontarvitsija voitaisiin ottaa mukaan seuraamaan
tutkimuksen tekemistä.
Riikka Heikinheimo oli yhteensä 16 vuotta Tekesissä.
Viime vuodet hän työskenteli suurten yritysten
ja julkisten organisaatioiden asiakaspalveluista vastaavana
johtajana. Siellä yritykset otettiin jo aiemmassa
vaiheessa mukaan tutkimusprosesseihin. Heikinheimo
haluaa edistää yhteistä ymmärrystä luovia
menetelmiä.
— Tällainen menetelmä voisi olla vaikkapa paneeli,
josta ilmastopaneeli on hyvä esimerkki. Myös Duodecimin
Käypä hoito -suositukset on toimiva malli.
Lisäksi avoimia foorumeita kaivataan lisää – raportteja
täällä tehdään jo ihan tarpeeksi.
Hän näkee ongelmana sen, että esimerkiksi LinkedIn-
ryhmään ja muille avoimille foorumeille saadaan
keskustelemaan lisää heitä, joilla on annettavaa.
Yliopistojen työnantajaroolissa vielä tekemistä
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti toukokuun
puolivälissä Osaamisen tulevaisuus -seminaarin. Sen
paneelikeskustelussa Riikka Heikinheimo korosti
sitä, että ihmiset tekevät tutkimusta. Tutkijanuraa
hän kommentoi rankaksi ammatiksi.
— Tutkijoiden resurssien ei pitäisi mennä siihen,
että koko ajan pitää miettiä seuraavaa rahoitusta. Rahoittajat
ovat siirtyneet pitempikestoisiin rahoituskausiin,
mutta miksei se näy yliopistojen tasolla?
— Tutkimustoiminnan vetäjien työ vastaa toimitusjohtajan
tehtäväkenttää. Ovatko yliopistot huomanneet
riittävästi sen, että ne jotka ovat hyviä tutkijoita,
voisivat keskittyä juuri siihen?
Lisäksi Heikinheimo toivoo, että tutkijankoulutuksen
saaneiden osaamista arvostettaisiin enemmän.
Hän uskoo, että vielä joidenkin firmojen hieman
luutuneet asenteet tohtoreiden palkkaukseen ovat
vähitellen väistymässä.
— Pk-yrityksetkin tulevat yhä kansainvälisemmiksi,
jolloin kielitaidon ja verkostoissa toimimisen
arvostus nousee.
Riikka Heikinheimo
- synt. 1963, Espoo
- FM, molekyylibiologia, 1989, Helsingin yliopisto
- FT, 1995, Lantbruksuniversitet Uppsala
- post doc -kausi HY:n biotekniikan instituutti
- tutkimushallinnon puolelle vuonna 1998 Tekesiin,
jossa viime vuodet suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden
asiakaspalveluista vastaavana johtajana
- strategisen tutkimuksen johtajaksi Suomen Akatemiaan,
kevät 2014
- kaksi lasta, asuu Sipoossa
- harrastaa pyöräilyä, pitkiä metsäkävelyjä, pilatesta,
kasveja ja talvisin avantouintia
teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro
- Painetussa lehdessä sivu 20
|