Kysymys-vastaus
TTY on ketterä käänteissään
Tampereen
teknillisen yliopiston hallintojohtaja Tiina
Äijälä uskoo , että Hervannasta ei jatkossa
tule yt-uutisia samassa tahdissa kuin kahden
viime vuoden aikana.
1) Paljonko väen vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja
on käyty TTY:ssa kahden vuoden sisällä?
— TTY:llä on käyty kahden vuoden aikana kolme
yt-neuvottelua, joiden nimenomaisena tarkoituksena
on ollut säästöjen hakeminen. Kaikki
neuvottelut ovat koskeneet jotakin tiettyä laitosta,
jonka talous on ollut ajautumassa kriittiseksi.
2) Kuinka paljon henkilöitä on jouduttu irtisanomaan?
— Yhden laitoksen osalta selvittiin lomautuksilla.
Muiden kohdalla yhteensä 21 henkilöä on irtisanottu
ja yksi osa-aikaistettu. Näistä henkilöistä 11
on tällä hetkellä ilman työtä; muut ovat sijoittuneet
TTY:lle toisiin tehtäviin.
3) Miksi yt-neuvotteluja on ollut näinkin paljon?
— TTY on uudistanut organisaatiotaan pala
palalta. Yt-menettelyn seurauksena useimmiten
ketään ei ole irtisanottu, vaan toimenkuvia on
muutettu. Yt-menettelyjä ei käydä vain säästöjen
hakemiseksi, vaan pikemminkin rakenteellisten
muutosten aikaansaamiseksi.
4) Mitä vastaat niille, jotka ihmettelevät yliopiston ylijäämäistä
tulosta ja toisaalta tarvetta väen vähentämiseen?
— Pelkästään taloudellisilla perusteilla on käyty
vain yhdet yt:t, ja silloin luonnollisesti täytyy löytää
säästöjä. Laitos on TTY:llä itsenäinen talousyksikkö,
jonka tulee pärjätä saamallaan valtionavulla
ja hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Jos
yksittäinen laitos ei tähän kykene, laitosta koskeva
yt-menettely aloitetaan.
5) Onko säätiöyliopiston asemalla ja yt-kierrosten määrällä
mahdollisesti jotain tekemistä keskenään?
— TTY kehittää toimintaansa riippumatta juridisesta
olomuodosta. Suurin vaikutus kehittämiseen
on ollut tilivirastoaseman muuttumisella itsenäiseksi
toimijaksi.
6) Tullaanko yt-neuvotteluja näkemään jatkossakin tässä
tahdissa?
— Tässä tahdissa todennäköisesti ei, sillä nyt
olemme tehneet ne rakenteelliset muutokset, joita
olemme suunnitelleet tekevämme.
Tamperelaiset korkeakoulut selvittävät tällä
hetkellä yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia.
Tämä prosessi tuonee aikanaan omat rakenteelliset
muutoksensa.
7) Olet Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen
puheenjohtaja. Miksi joissakin yliopistoissa on ollut ytneuvotteluja
paljon vähemmän kuin esimerkiksi TTY:ssa
ja Itä-Suomen yliopistossa?
— Yliopistot kehittävät toimintaansa omilla
tavoillaan ja omassa tahdissaan. Se, mikä nähdään
jossakin yliopistossa toimivaksi, ei välttämättä ole
sitä toisessa yliopistossa.
8) Sanoit Acatiimin 3/2014 jutussa, että yt-kierroksia
tullaan näkemään suomalaisissa yliopistoissa vielä lisää.
Miksi?
— Yliopistojen toimintaympäristö on muuttunut
aikaisemmasta. Uudistuksia on vaikea toteuttaa
ilman yt-menettelyä, jos aidosti halutaan saada
muutokset aikaan.
Yliopistot toteuttavat muutoksia omassa tahdissaan.
TTY on ketterä käänteissään ja on siitä syystä
toteuttanut muutoksia suhteellisen rivakasti.
9) Yliopistoissa on alkamassa uusi rahankeräyskampanja,
kun hallitus on päättänyt vastinrahojen kolminkertaistamisesta.
Jotkut rahoittajat ovat olleet hieman huolissaan
siitä, miten jatkuvat yt-uutiset vaikuttavat yliopiston
imagoon. Arveletko, että yt-uutisilla on vaikutuksia imagoon
ja sitä kautta menestymiseen varainhankinnassa?
— Ne tahot, jotka teknillisiä yliopistoja rahoittavat,
ovat yksityisen sektorin toimijoita. Siellä on totuttu
siihen, että muutoksia tehdään ja toteutetaan.
Missään nimessä en usko, että muutoksien toteuttamisella
on haitallisia vaikutuksia rahankeräykseen,
vaan pikemminkin se on rahoittajille signaali siitä,
että TTY:llä on halu menestyä myös tulevaisuudessa
ja TTY:n toimintaa kannattaa rahoittaa.
teksti Kirsti Sintonen
kuva Tampereen Teknillisen Yliopiston kuva-arkisto
- Painetussa lehdessä sivu 16
|