ACATIIMI 6/14 tulosta | sulje ikkuna

Kysymys-vastaus

TTY on ketterä käänteissään

Tampereen teknillisen yliopiston hallintojohtaja Tiina Äijälä uskoo , että Hervannasta ei jatkossa tule yt-uutisia samassa tahdissa kuin kahden viime vuoden aikana.

1) Paljonko väen vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja on käyty TTY:ssa kahden vuoden sisällä?

— TTY:llä on käyty kahden vuoden aikana kolme yt-neuvottelua, joiden nimenomaisena tarkoituksena on ollut säästöjen hakeminen. Kaikki neuvottelut ovat koskeneet jotakin tiettyä laitosta, jonka talous on ollut ajautumassa kriittiseksi.

2) Kuinka paljon henkilöitä on jouduttu irtisanomaan?

— Yhden laitoksen osalta selvittiin lomautuksilla. Muiden kohdalla yhteensä 21 henkilöä on irtisanottu ja yksi osa-aikaistettu. Näistä henkilöistä 11 on tällä hetkellä ilman työtä; muut ovat sijoittuneet TTY:lle toisiin tehtäviin.

3) Miksi yt-neuvotteluja on ollut näinkin paljon?

— TTY on uudistanut organisaatiotaan pala palalta. Yt-menettelyn seurauksena useimmiten ketään ei ole irtisanottu, vaan toimenkuvia on muutettu. Yt-menettelyjä ei käydä vain säästöjen hakemiseksi, vaan pikemminkin rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi.

4) Mitä vastaat niille, jotka ihmettelevät yliopiston ylijäämäistä tulosta ja toisaalta tarvetta väen vähentämiseen?

— Pelkästään taloudellisilla perusteilla on käyty vain yhdet yt:t, ja silloin luonnollisesti täytyy löytää säästöjä. Laitos on TTY:llä itsenäinen talousyksikkö, jonka tulee pärjätä saamallaan valtionavulla ja hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Jos yksittäinen laitos ei tähän kykene, laitosta koskeva yt-menettely aloitetaan.

5) Onko säätiöyliopiston asemalla ja yt-kierrosten määrällä mahdollisesti jotain tekemistä keskenään?

— TTY kehittää toimintaansa riippumatta juridisesta olomuodosta. Suurin vaikutus kehittämiseen on ollut tilivirastoaseman muuttumisella itsenäiseksi toimijaksi.

6) Tullaanko yt-neuvotteluja näkemään jatkossakin tässä tahdissa?

— Tässä tahdissa todennäköisesti ei, sillä nyt olemme tehneet ne rakenteelliset muutokset, joita olemme suunnitelleet tekevämme.

Tamperelaiset korkeakoulut selvittävät tällä hetkellä yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. Tämä prosessi tuonee aikanaan omat rakenteelliset muutoksensa.

7) Olet Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtaja. Miksi joissakin yliopistoissa on ollut ytneuvotteluja paljon vähemmän kuin esimerkiksi TTY:ssa ja Itä-Suomen yliopistossa?

— Yliopistot kehittävät toimintaansa omilla tavoillaan ja omassa tahdissaan. Se, mikä nähdään jossakin yliopistossa toimivaksi, ei välttämättä ole sitä toisessa yliopistossa.

8) Sanoit Acatiimin 3/2014 jutussa, että yt-kierroksia tullaan näkemään suomalaisissa yliopistoissa vielä lisää. Miksi?

— Yliopistojen toimintaympäristö on muuttunut aikaisemmasta. Uudistuksia on vaikea toteuttaa ilman yt-menettelyä, jos aidosti halutaan saada muutokset aikaan.

Yliopistot toteuttavat muutoksia omassa tahdissaan. TTY on ketterä käänteissään ja on siitä syystä toteuttanut muutoksia suhteellisen rivakasti.

9) Yliopistoissa on alkamassa uusi rahankeräyskampanja, kun hallitus on päättänyt vastinrahojen kolminkertaistamisesta. Jotkut rahoittajat ovat olleet hieman huolissaan siitä, miten jatkuvat yt-uutiset vaikuttavat yliopiston imagoon. Arveletko, että yt-uutisilla on vaikutuksia imagoon ja sitä kautta menestymiseen varainhankinnassa?

— Ne tahot, jotka teknillisiä yliopistoja rahoittavat, ovat yksityisen sektorin toimijoita. Siellä on totuttu siihen, että muutoksia tehdään ja toteutetaan. Missään nimessä en usko, että muutoksien toteuttamisella on haitallisia vaikutuksia rahankeräykseen, vaan pikemminkin se on rahoittajille signaali siitä, että TTY:llä on halu menestyä myös tulevaisuudessa ja TTY:n toimintaa kannattaa rahoittaa.

teksti Kirsti Sintonen
kuva Tampereen Teknillisen Yliopiston kuva-arkisto

  • Painetussa lehdessä sivu 16

ACATIIMI 6/14 tulosta | sulje ikkuna