Tuoko mittaaminen hyötyä tuloksentekoon?

Mittausdatan aitoa hyötyä johdon työkaluna on tutkittu. Mittaamistieto jää kovin usein raporttien tasolle.

Osaamisresursseja on pystytta¨va¨ luotettavasti erittelema¨a¨n ja mittaamaan, jotta niita¨ voidaan kehitta¨a¨ ja johtaa. Osaamisen mittaamisen on todettu soveltuvan monien osaamisen johtamisen toimintojen apuva¨lineeksi.

Useilla suomalaisilla organisaatioilla on käytössään laaja joukko erilaisia mittareita, mutta niiden tuottamaa tietoa käytetään harvoin tehokkaasti.

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -sarjan seminaarissa "Mittausdata johdon työkaluksi” tutkijat Aki Jääskeläinen ja Niklas Luukkanen Tampereen teknillisestä yliopistosta esittelivät ajankohtaista tietoa tuloksellisuuden mittaamisen haasteista. TTY:n Johdon mittarit hallintaan -hankkeessa on ollut mukana yli 100 suomalaista organisaatiota.

— Lukuisia mittareita on vuosien varrella kehitetty tutkittaessa esimerkiksi työyhteisön toimivuutta ja tuottavuutta. Ja kuinka johtamista ja vuorovaikutusta voidaan työyhteisössä kehittää. Mutta se, miten mittareista saadaan paras hyöty irti, on jäänyt vähemmälle huomiolle, kertoi Aki Jääskeläinen.

— Kokonaiskuva mittaamisesta on jäänyt hämäräksi ja se on tuottanut suoranaisen informaatioähkyn. Myös luvatut tuottavuusvaikutukset koetaan usein jääneen saavuttamatta.

— Tutkimuksessamme suoritimme mittaamisen kypsyysanalyysin, jossa kehittämämme käyttöliittymän avulla tutkittavat organisaatiot määrittivät tyytyväisyytensä sekä itse mittausjärjestelmiin että mittaustiedon käyttöön. Vastaajat olivat positiivisia muuten paitsi mittaamisen hyödyntämisen osalta. Jos mittaustietoa ei osattu hyödyntää, se koettiin usein jäävän vain raporteiksi organisaation sisään. Toisaalta, monet kokivat jo kyselyyn vastaamisen hyödylliseksi.

Löytyikö sitten julkisen ja yksityisen sektorin välillä eroja mittaustiedon hyödyntämisessä?

— Toiminnan suunnittelussa yksityinen sektosektori käyttää mittaustietoa paljon enemmän. Julkisella puolella kyselyyn vastanneilla ei ehkä ole mahdollisuutta niin paljon vaikuttaa suurten linjojen suunnitteluun mutta toisaalta, julkinen sektori käyttää mittaustietoa monipuolisemmin kuin yksityinen, Jääskeläinen selvitti.

Niklas Luukkanen oli tutkinut mittaamisen roolia yritysten johtamisprosesseissa ja strategisessa päätöksenteossa.

— Tutkimuksen tulokset olivat jonkin verran kaksijakoiset: Ylin johto näkee mittaamisen positiivisemmin kuin operatiivinen johto, joka kuitenkin käytännössä tekee jokapäiväiset päätökset. Keskijohto siis hyödyntää mittaustietoa eniten.

— Operatiivisen toiminnan ohjaamiseen ja strategian viestintään eli organisaation suunnannäyttäjäksi mittausdatasta koettiin olevan suurin hyöty. Myynti voi esimerkiksi olla jäljessä tavoitteesta, jolloin organisaatiota ohjataan tiettyyn suuntaan. Mittaustietoa hyödynnetään myös poikkeamien havaitsemiseen: Miten on poikettu suunnitellusta ja miten nyt pitäisi toimia?

Mutta kuinka paljon tavoitteet pohjautuvat mitattuun tietoon ja mitkä ovat sen kehitystarpeet?

— Riippuu toimialasta. Oma näkemys tarvitaan, mittarit eivät anna valmiita päätöksiä, Niklas Luukkainen totesi.

teksti Katri Pajusola

• Painetussa lehdessä sivu 14