Työura- ja eläkeneuvottelut värittävät työmarkkinasyksyä
Voimassaolevat kollektiivisopimukset
jatkuvat ainakin runsaan vuoden,
yliopistoissa ja valtiolla ainakin vielä
vuoden 2016 puolelle. Yliopistosektorin
työryhmätyöskentely on verkkaista.
Keskeiset alkusyksyn neuvottelukysymykset
ovat keskusjärjestötasolla
työura- ja työeläkeneuvottelut.
Viimesyksyiseen työmarkkinaratkaisuun perustuen
kuluvan vuoden elokuun alusta tuli kaikille runsaan
20 euron vaatimaton yleiskorotus. Seuraavaa kollektiivisopimukseen
perustuvaa korotusta saadaan
odotella ensi vuoden elokuun alkuun. Sekin tulee
olemaan vaatimaton, opetushenkilökunnalle 0,4
%:n korotus ja muulle henkilöstölle 0,3 %:n korotus.
(Alempi korotusprosentti johtuu siitä, että muut
saivat vähän sairauslomahyvää.) Korotukset ovat niin
alhaisia, että sinänsä pienen inflaation ja verotusmuutokset
huomioon ottaen ostovoima tulee alenemaan
esim. Akavan arvion mukaan. Yleistaloudellinen
tilanne näkyy nettorealiansioissa.
Yliopistojen ja valtion sopimukset ovat tehty
päättymään 31.1.2017. Ne voidaan kuitenkin irtisanoa
päättymään 31.1.2016, jos vuodesta 2016 ei päästä yksimielisyyteen.
Yliopistosopimukseen perustuen on
asetettu työryhmiä, joiden työn edistyminen on aika
verkkaista. Ei ole olemassa oikein sopimus- tai edistymispakkoa.
Paikallista sopimista selvittelyt työryhmä
on kuitenkin jo ehtinyt lopettamaan työnsä ilman sen
kummempaa tulosta. Työaikatyöryhmä vasta aloittelee.
Palkkausjärjestelmätyöryhmä, Yt-työryhmä, tilastotyöryhmä
ja harjoittelukoulutyöryhmä jatkavat.
Työura- ja työeläkeneuvottelut
ja muut keskusjärjestöneuvottelut
Keskusjärjestötasolla käydään ainakin jonkinlaista
vääntöä arkipyhistä. Kirkko ja ammattijärjestöt ovat
samoilla kannolla, työnantaja sen sijaan siirtelisi arkipyhiä
lauantaiksi. Vireillä on edelleen myös järjestöjen
ajama ryhmäkanne.
Ylivoimaisesti keskeisimmät työmarkkinaneuvottelut
käydään työurista ja työeläkkeistä. Näissä
neuvotteluissa ei ole kyse yksinomaan eläkeiästä vaan
paljon muustakin. Lähtökohtana on, että maassa keskimääräistä
eläkkeelle siirtymisikää saataisiin pidennettyä
vuoteen 2025 mennessä n. 1,5 vuodella keskimäärin
62,5 vuoteen.
Keskusjärjestö Akava on keskeisesti mukana työura-
ja eläkeneuvotteluissa. Akava on esittänyt mm.
eläkkeiden rahoitukseen, kuntoutukseen ja työolosuhteisiin
liittyviä rakentavia näkökohtia. Joillakin
toisilla tahoilla on vähän erilaista lähestymistä. Akava
ei ole kokonaan sulkenut pois yleisen eläkeiän nostamista,
mutta se ei saisi olla ainoa eikä edes pääasiallinen
keino keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän
nostamiseen.
Vaikka työeläkkeistä on Suomessa säädeltyä lailla,
käydään niistä kuitenkin aivan aidot ja ratkaisuun
tähtäävät työmarkkinaneuvottelut. Tällä hetkellä
neuvottelutahti on hektinen. Pyrkimyksenä on päästä
ratkaisuun alkusyksyyn mennessä. Tässä yhteydessä
ei ole nyt syytä lähteä spekuloimaan sillä, että
neuvottelut eivät johtaisi ratkaisuun.
Yliopistolaiset ja työura- ja eläkeneuvottelut
Varsinkin yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön
keskimääräinen ikä on melko alhainen verrattuna
muihin työmarkkinoihin (ks. Acatiimi 5/2014). Eläkeneuvottelut koskevat kuitenkin yhtäläisesti
myös kaikkia yliopistolaisia.
Professoriliiton selvitysten mukaan professorit
haluavat jatkaa työssään melko pitkään. Hyvä näin.
Eläkeiän mahdollinen nostaminen ei siten olisi professorien
kannalta ainakaan yleisesti suuri katastrofi.
Eläkeuudistuksessa professoreita ja muita yliopistolaisia
väijyy kuitenkin toinen seikka: 63 ikävuoden
jälkeen ansaitun 4,5 %:n superkarttuman poistaminen
tai ainakin vähentäminen. Mikäli työurien pidentämisen
kannalta näin onnettomasti kävisi, tulisi
asiaa korjata tuntuvalla eläkettä nostavalla ns. lykkäyskorotuksella.
20.8.2014
teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
- Painetussa lehdessä sivu 12
|