Harvinaisia intohimoja yliopistorahoista
Yliopistorahat ovat harvoin, jos
koskaan herättäneet yhtä paljon
intohimoja kuin elokuussa ennen
budjettiriihtä. Eniten kiistaa oli
Aalto-yliopiston lisärahoista.
Opetusministerin mukaan
lisärahojen purku on ollut
kaikkien yliopistojen tiedossa.
Pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallituksessa
tehtiin vuonna 2008 päätös Aalto-
yliopiston lisärahoittamisesta. Samalla
linjattiin, että raha tulee yliopistojen kilpailtavaksi
vuoteen 2020 mennessä siten,
että siirtäminen alkaa vuodesta 2015. (Ks. ?x3-palsta
alla.)
Kevään kehysriihessä asia ei noussut tapetille. Kun
valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus
tuli verkkoon, debatti alkoi ensin sosiaalisessa mediassa,
vähitellen se laajeni mielipidepalstoille, pääkirjoituksiin
ja valtakunnan pääuutisiin. Opetusministeri
Krista Kiuru piti asiasta toimittajatapaamisen — toisena
aiheena oli oppivelvollisuusiän pidentäminen.
OKM:n laskelmien mukaan vuosien 2009—2014
aikana Aalto-yliopistolle on kohdennettu toiminnan
lisärahoitusta yhteensä 405 miljoonaa euroa. Opetusministerin
mukaan lisärahoitus puretaan sovitusti.
— Tämä on ollut koko ajan niin Aalto-yliopiston
kuin muidenkin yliopistojen tiedossa, Kiuru totesi.
Juhannuksen kieppeillä pidetyissä minihallitusneuvotteluissa
tehtiin päätös yliopistojen lisäpääomittamisesta.
OKM:n budjettiehdotuksen mukaan valtio
varautuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti
niiden keräämään yksityiseen pääomaan nähden,
vuonna 2015 enintään 75 miljoonalla eurolla. Lisäksi
kesän hallitusneuvotteluissa sovittiin, että yliopistojen
perusrahoitukseen tehdään kertaluonteinen lisäys.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa summa
oli 10 miljoonaa euroa.
Tämä lehti meni painoon 27. elokuuta eli samana
päivänä kuin budjettiriihi alkoi. Lehden ilmestyessä
Aallon lisärahojen samoin kuin muun yliopistorahoituksen
tilanne on selvinnyt.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät
ennen budjettiriihtä tiedotteen, jossa ne toivoivat rahoitukseen pitkäjänteisyyttä jatkuvan poukkoilun
sijaan.
puolittaminen
ovat vieneet yliopistoilta neljän vuoden aikana
kaikkiaan 200 miljoonaa euroa. Tämä on näkynyt hyvin
monissa yliopistoissa väen vähentämiseen johtaneina
yt-neuvotteluina. Samaan aikaan yliopistohenkilöstöltä
kuitenkin vaaditaan koko ajan enemmän:
lisää ohjausta, opetusta, julkaisuja, yhteiskunnallista
vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä. Yhtälö on mahdoton
ilman lisärahoitusta, Tieteentekijöiden liitto ja
Professoriliitto painottavat.
Liitot toivovat yliopistojen ja tieteen valtionrahoitukseen
pitkän aikajänteen rahoitussuunnitelmaa.
Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja
Seppo Sainio pitää investointeja korkeakoulutukseen
suorana investointina Suomen tulevaisuuteen.
— On hyvä pitää mielessä, että julkinen rahoitus
korreloi opetuksen ja koulutuksen voimavaroihin.
Hakijasuman purku ja ohjauksen vahvistaminen korkeakouluissa
vaatisi tosi asiassa lisäpanostuksia, Sainio
linjaa.
?x3 - Mitä Aallon erillisrahoitukselle pitäisi tehdä?
|
— Aalto-yliopiston rahoituksen pitää
olla ennakoitavissa ja valtion on pidettävä
kiinni lupauksistaan — valtio on jo
luistanut lisärahan suuruudesta. Lisärahoituksen
pitää siirtyä ennakoitavalla
ja ennalta sovitulla rytmillä kaikkien
kilpailtavaksi lisärahaksi, ei savuverhoksi
peittelemään muita leikkauksia.
Yliopistojen keskinäinen nokittelu ei
ole kenenkään etu, vaan meidän tulee
yhdessä ajaa riittävää rahoitusta opetukseen
ja tutkimukseen. Lauri Lehtoruusu
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen pj.
|
|
|
— Koko yliopistorahoitukseen on
tällä hallituskaudella kohdistettu liian
suuret leikkaukset. Mielestäni Aallon
lisärahoitus tulee aiemman linjauksen
mukaisesti siirtää asteittain vuodesta
2015 alkaen kaikkien yliopistojen
kilpailtavaksi laadun perusteella,
mutta koska myös Aallon lisärahaa on
tuntuvasti leikattu, siirron jaksotus on
arvioitava huolella. Henna Virkkunen
MEP, opetusministerinä 2008
|
|
|
— Ajatus oli se, että Aalto saa alkuvaiheessa
rauhan uusilla resursseilla hakea
tuloksia, mutta vähitellen lisäresurssit
saatetaan kilpailun piiriin, jolloin Aalto
pärjää kilpailussa jos sen laatu on riittävä
suhteessa kilpailijoihin. Nyt näyttää siltä,
että kyse ei ole aidosta kilpailusta vaan
ylimääräisellä satsauksella ryhdytäänkin
kompensoimaan valtion määrärahojen
leikkauksia. Yliopistoreformi oli tärkeä
tulevaisuutemme kannalta eikä sitä
pitäisi näin lyhytjänteisesti vesittää. Matti Vanhanen
Toimitusjohtaja, perheyritysten liitto
Pääministerinä 2008
|
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 6
|