Kieliosaamista uhkaa kaventuminen

Unifin vieraiden kielen rakenteellisen kehittämisen raportti karsisi eniten saksan kielen opetustarjontaa.

Saksan kieltä voi tällä hetkellä opiskella pääaineena kahdeksassa yliopistossa: Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

Opiskelijamäärät ovat laskusuuntaiset kaikissa yliopistoissa – lasku johtuu peruskoululaisten ja lukiolaisten kielivalinnoista. Maaliskuun lopussa julkistetun Unifi vieraiden kielten rakenteellisen kehittämisen raportin (=KIRA) mukaan suomalaisissa yliopistoissa saksan pääaineopiskelun aloitti vuonna 2010 yhteensä 187 opiskelijaa ja vuonna 2014 145. Näiden lukujen päälle tulevat saksan sivuaineopiskelijat.

Saksan lisäksi KIRA-raportissa esitetään ranskan, italian ja latinan yliopistotasoisen opetuksen karsimista, venäjän ja viron opetuksen keskittämistä sekä espanjan ja kiinan kielen opetuksen lisäämistä.

Saksan kielen osalta supistusesitykset ovat laajimmat. KIRA ehdottaa saksan kielen ja kulttuurin syventävien opintojen karsimista Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. Perus- ja aineopinnot säilyisivät molemmissa kuitenkin kuten myös saksan kääntämisen syventävät opinnot. Helsingissä ja Jyväskylässä on ehdotettu sisäänottokiintiön pienentämistä ja lisäksi Vaasassa arvioidaan saksan oppiaineen jatkuvuus.

Tämä on kuitenkin vasta vain ensivaihe, sillä KIRAn mukaan supistuksia on luvassa jatkossa lisää: yliopistot ja OKM ovat sopineet saksan syventävien opintojen ja jatko-opintojen keskittämisestä jatkossa muutamaan 3–4 yliopistoon.

Itä-Suomen yliopiston saksan kielen apulaisprofessori Leena Kolehmainen on huolestunut suomalaisten kieliosaamisen kaventumisesta.

— Opiskelijamäärien lasku johtuu peruskoululaisten ja lukiolaisten kielivalinnoista. Nykyään puhutaan korkeasti koulutetuista suomalaisista ja korostetaan koulutuksen avainroolia Suomen menestymisessä. Suomalaisten kieliosaaminen kuitenkin kaventuu ja yksipuolistuu kiihtyvällä vauhdilla ja kieliasiantuntijoiden määrä vähenee, Kolehmainen sanoo.

Häntä huolettaa erityisesti se, ettei mikään taho Suomessa tunnu kokonaisvaltaisesti vastaavan suomalaisesta kieliosaamisesta ja maan kielellisestä monimuotoisuudesta.

— Kielivalinnat kouluissa on jätetty ruohonjuuritasolle koululaisten, vanhempien ja köyhtyvien kuntien vastuulle ja ratkaistavaksi. Näillä tahoilla ei voi olettaa olevan laajamittaista ymmärrystä siitä, millaisia ja minkä kielten asiantuntijoita monikulttuurinen ja globaalistuva Suomi tarvitsee. Nykyinen opetussuunnitelma ohjaa ja johtaa kielivalintojen vähentymiseen ja eri aineet laitetaan kilpailemaan keskenään.

Marika Viita

• Painetussa lehdessä sivu 12