5/14

  • pääsivu
  • sisällys
  • Otto Auranen muistuttaa, että Julkaisufoorumilla on tarkoitus arvioida suuria julkaisumääriä ja kokonaisia tutkimusorganisaatioita tai tieteenaloja. Sitä ei pidä käyttää yksittäisten julkaisujen tai tutkijoiden arviointiin.

    Motivaatio kantaa tutkijaa

    Rahoituskilpailu on tehoton keino parantaa yliopistotutkimuksen tuloksellisuutta. Tutkijoiden korkea motivaatio sen sijaan tuo tulosta, Otto Auranen osoitti väitöstutkimuksessaan.

    Rahoituskilpailun lisäksi myöskään markkinamekanismeja painottava valtiollinen ohjaus ei yksiselitteisesti johda yliopistojen tutkimustuloksellisuuden paranemiseen. Otto Auranen toteaa, että kumpaakaan ei siten välttämättä tarvita tuloksellisuuden nostamiseen.

    Maissa, joissa ei pahemmin esiinny kilpailua yliopistojen tutkimusrahoituksessa, on onnistuttu parantamaan tuloksellisuutta, Auranen sanoo.

    Kilpailun lisäämisellä on enää vaikeaa parantaa Helsingin yliopiston tehokkuutta. Tarkastelemallani aikajaksolla Jyväskylässä on tuloksellisuus parantunut samaan aikaan, kun on lisätty kilpailua. Mutta Jyväskylässä lähtötaso oli alhainen verrattuna muihin ja saavutettuaan tietyn tason, kilpailun lisääminen ei enää vaikuta sielläkään tuloksellisuuteen.

    Auranen väitteli maaliskuun loppupuolella sosiologiassa rahoituskilpailun ja markkinamekanismeihin perustuvan valtio-ohjauksen vaikutuksesta tutkimuksen tuloksellisuuteen. Auranen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kahdeksaa maata ja lisäksi Suomesta kolmea yliopistoa. Kansallisissa ja suomalaisten yliopistojen tuloksellisuuden analyysissä Auranen hyödynsi tieteellisten julkaisujen ja tohtorintutkintojen määriä suhteutettuina käytettyyn tutkimusrahoitukseen. Viittausten määriä hän suhteutti 14 OECD-maan keskimääräisiin viittausmääriin.

    Kyseessä on siis paljon käytetty panos-tuotos -analyysi: suhteutetaan tuotoksia annettuihin panoksiin. Joskus on tuloksellisuutta mitattu pelkästään tohtorintutkintomäärillä. Joskus sillä, kuinka paljon kukin yliopisto onnistuu saamaan itselleen rahaa ulkopuolisista rahoituskilpailuista.

    Tutkijoiden motivaatio oleellinen tuloksellisuustekijä

    Rahoituskilpailulla Otto Auranen tarkoittaa valtion yliopistoille jakaman perusrahoituksen perustumista tuloskriteereihin kuten julkaisumääriin tai tutkintomääriin. Rahoituskilpailu tarkoittaa myös yliopistojen perusrahoituksen ulkopuolista, kilpailtua tutkimusrahaa.

    Suomi on liikkunut kilpailullisempaan suuntaan 90-luvun puolivälistä lähtien. Viime vuosikymmeninä tapahtunut tutkimusrahoituksen lisääntyminen on suurelta osin peräisin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvusta. Samaan aikaan valtio on lisännyt tuloksellisuuskriteerejä jakaessaan perusrahoitusta, eli siitä on tullut kilpailullisempaa, Auranen selvittää.

    Kilpailua lisäämällä ei kuitenkaan voi riittävästi vaikuttaa niihin tekijöihin, joita korkeatasoinen ja tuloksellinen tutkimustoiminta edellyttää. Tuloksellisuuteen vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi tutkijoiden motivaation korkea taso.

    Kyvykkyyden lisäksi tutkijan täytyy haluta työskennellä tehokkaasti tutkimuksen parissa. Tutkimusryhmien välinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat myös merkittävässä roolissa. Lisäksi joka tasolla tarvitaan kansainvälistymistä, kuten yliopistojen tulisi rekrytoida joukkoonsa tieteentekijöitä oman maan ulkopuoleltakin. Muualta tullut henkilö tuo omat yhteistyöverkostonsa arvokkaaksi lisäksi yliopistolaisten kontakteihin.

    Auranen kuvailee itseään kohtuullisen tulokselliseksi tutkijaksi väitöskirjatutkimuksen aktiivisen tekemisen aikana.

    Olin sitä erityisesti yhteistyön ja verkostoitumisen ansiosta.

    Auranen oli tehnyt suurimman osan väitöskirjatutkimuksestaan, kun hän aloitti Julkaisufoorumihankkeen koordinaattorina vuonna 2010. Tehtävän aikana hän kertoo onnistuneensa edistämään yhtä artikkelia tutkimuksessaan.

    Muuten väitöskirjan viimeistely loppui kuin seinään ja saattaisi olla vieläkin kesken, jos olisin jatkanut koordinaattorina. Kun määräaikaisuuteni päättyi, en enää hakenut jatkoon vaan siirryin Tampereen yliopistoon tutkijaksi. Puolentoista vuoden tutkijan pestin aikana laadin yhteenvedon väitöskirjaani, ja viimeistelin sen painokuntoon vuoden vaihteessa. Nyt olen tutkimuksen arvioinnin koordinaattorina Tampereen yliopistossa.

    Julkaisufoorumiluokituksen ykköstaso ei ole roskaluokka

    Julkaisufoorumi toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä tehtävänään ylläpitää ja kehittää tieteellisten julkaisukanavien tasoluokitusta. Otto Auranen on ollut mukana luomassa järjestelmää tieteellisen julkaisutoiminnan arvioimiseksi niin määrällisesti kuin laadullisesti.

    Suurin osa julkaisutoiminnasta on muualta kuin Suomesta, sillä Suomessa on suhteellisen vähän tieteellisiä julkaisukanavia, Auranen mainitsee.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämässä yliopistojen valtionrahoitusmallissa on tarkoitus hyödyntää luokitusta laadun ilmaisimena vuodesta 2015 alkaen. Tieteelliset julkaisut ovat olleet yliopistojen rahoitusperuste vuodesta 2007, mutta laadun sijaan on katsottu määrää.

    Luokituksen hyödyntäminen tuohon tarkoitukseen on varsin järkevää, ja siihen se sopii hyvin. Tosin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi se, että teknillisillä aloilla julkaistaan paljon konferenssijulkaisuja. Ja tieteellisten konferenssien tason arvioiminen on hankalaa. Täytyisi myös osittaa yhteisjulkaisut niissä mukana olevien tekijöiden tai yliopistojen määrän mukaan.

    Ja kaikkien pitäisi muistaa, ettei luokituksen ykköstaso ole roskaluokka vaan hyvä perustaso.

    Aurasen aikana kritisoitiin Julkaisufoorumi-hanketta muun muassa sitä, että tasoluokitus ei huomioisi riittävästi suomenkielistä kansallista julkaisutoimintaa. Kritiikkiin vastattiin sallimalla tasolle 2 suomeksi julkaisevia tieteellisiä lehtiä tai sarjoja yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta. Niiden täytyy kattaa tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti. Tällaisesta suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävästä tutkimuksesta on asianmukaisempaa julkaista suomalaisissa julkaisuissa.

    Norjassa ja Tanskassa tehtiin aiemmin vastaavantyyppinen tasoluokitus, ja siellä esitettiin samankaltaista huolta kotimaisen julkaisutoiminnan lakkaamisesta. Siellä ei niin kuitenkaan käynyt enkä uskonut näin tapahtuvan Suomessakaan.

    Tehty päätös nostatti sitten muualta tyytymättömyyttä. Ensimmäisessä tasoluokassa on kansainvälisiä julkaisuja, jotka jäivät pienen kielialueemme julkaisuja vähempiarvoisiksi. Yksi mahdollinen ratkaisu ongelmaan olisi jakaa julkaisut eri sarjoihin: kotimaisiin ja kansainvälisiin.

    Auranen jatkaa tutkimuksen arvioinnin parissa nykyisessä tehtävässään, sillä hän koordinoi Tampereen yliopiston tutkimuksen kansainvälistä arviointia. Arviointi kattaa yliopiston kaikkien tutkijoiden ja opettajien tutkimustoiminnan ajalla 20082013.

    Tutkimus arvioidaan julkaisu- ja viittausanalyysien avulla kansainvälisten arviointipaneelien toimesta sekä itsearviointina.

    Koordinaattorin tehtävä päättyy tämän vuoden lopussa. Sen jälkeiselle ajalle Auranen ei ole vielä lyönyt lukkoon suunnitelmia.

    Siirryn tutkijaksi tai haen töitä tutkimushallinnon puolelta. Olen viimeiset neljä vuotta ollut milloin tutkijan työssä, milloin hallinnon puolella. Nyt tohtorina minulla on enemmän mahdollisuuksia hakea tutkimusrahoitusta. Tosin välillä tuntuu, että minulle sopivat paremmin esimerkiksi koordinoijan tai suunnittelijan tehtävät.

    Otto Auranen

    • tutkimuksen arvioinnin koordinaattori
    • tutkijana Tampereen yliopistossa 20122013
    • Julkaisufoorumi-hankkeen koordinaattori 20102012
    • harrastaa pyöräilyä, sulkapalloa, vaeltamista
    • haaveilee houkuttelevansa vaimonsa mukaan pyöräretkelle paikkaan, josta on loistavat maisemat

    teksti Mia Hemming
    kuva Sakari Piippo

    • Painetussa lehdessä sivu 20