Hakupaine ohitti työvoimatarpeen
Korkeakoulujen aloituspaikkojen
lisäys herättää ihmetystä. Monien
mielestä uusia paikkoja tuli ihan
väärille aloille.
Hallituksen korkeakoulujen hakijasuman purkua
koskevan päätöksen mukaisesti opetusministeri Krista
Kiuru on päättänyt kolmen tuhannen lisäaloituspaikan
jaosta korkeakouluihin vuosina 2014—2015.
Näin alkoi 16. toukokuuta päivätty OKM:n tiedote.
Kiuru siis ratkaisi, että yliopistoihin tulee yhteensä
1507 ja ammattikorkeakouluihin 1493 uutta aloituspaikkaa.
Paikkojen alakohtainen jakautuminen on
herättänyt ihmettelyä.
— Asian valmistelussa ja itse päätöksessä ei muuta
ollutkaan kuin erikoista, puuskahtaa koulutuspolitiikan
asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta.
Hän katsoo, että tässä ohitettiin tyystin koulutuksen
kansallinen ennakointiprosessi.
— Miksi tähän isoon kansalliseen prosessiin on
satsattu valtavasti rahaa, jos se pystytään näin kuitenkin
syrjäyttämään. Tuntuu rahan haaskaukselta.
Suomessa on kehitetty koulutusmäärien
arviointiin tutkimukseen perustuva järjestelmä,
jolla koulutusmäärät pyritään
sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen
kanssa. Koulutusmäärät
vahvistetaan eduskunnassa hallituskauden
alussa. Nyt tämä sysättiin syrjään.
Akavan mielestä koulutusmääriä ei
tule muuttaa kesken hallituskauden ilman
todennettuna työvoimatarvetta.
Toukokuisen päätöksen fokuksena oli
hakijasuman purku. Lisäpaikkoja annettiin
aloille, jonne on hankala päästä.
Mielityisen mielestä kohdentamisessa
kuunneltiin nyt enemmän korkeakoulujen
esityksiä kuin työvoimatarvetta korostavia tahoja.
OKM:n tiedotteessa asiasta todetaan: ”Uudet
aloituspaikat suunnataan työvoimatarpeiden sekä
kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille.
Lisäysten kohdentamisesta päätettiin korkeakoulujen
hakemusten perusteella”.
Alun perin OKM:n kaavailuissa oli jakaa uudet aloituspaikat
niin, että yliopistoille olisi tullut niistä kaksi kolmasosaa ja ammattikorkeakouluille kolmannes.
Ammattikorkeat halusivat kuitenkin yliopistojen
kanssa saman määrän. Yliopistot yrittivät koordinoida
paikkajakoja keskenään, mutta loppumetreillä
tapahtui yhden yliopiston isohko ja parin muun pienempi
irtiotto.
Akavalaiset tutkintopohjaiset liitot yrittivät osaltaan
vaikuttaa korkeakoulujen esityksiin. Osaksi tässä
onnistuttiin, osaksi ei.
Jos tavoitteena oli hakijasuman purku ja tulevaisuuden
työvoimatarve, loistaa lääketiede, muutamaa
hammaslääketieteen paikkaa lukuun ottamatta,
poissaolollaan lisäpaikkalistalla. Opetusministerin
erityisavustaja Esa Suominen kommentoi tätä sosiaalisessa
mediassa: yliopistot eivät näitä esittäneet.
Yliopistojen koulutuslisäyksistä eniten suunnataan tekniikan
ja kauppatieteiden aloille. Molempien alojen osuus on noin 20 prosenttia aloituspaikkalisäyksestä.
Yliopistojen kokoihin suhteutettuna paikkamäärissä
pistää silmään mm. se, että Lappeenrannan teknilliseen
yliopiston teknisille aloille tulee kaikkiaan 108
uutta aloituspaikkaa ja kauppatieteeseen 50 paikkaa.
Kaikkiaan ekonomikoulutus sai yli 300 uutta
aloituspaikkaa. Suomen Ekonomiliitto on muistuttanut,
että työttömien kauppatieteilijöiden määrä on
kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. SEFE katsookin,
että tehdyssä päätöksessä on työvoimatarpeen
sijaan korostunut koulutuksen vetovoima ja järjestämiskustannukset.
Yliopistoissa lisätään myös mm. oikeustieteen,
farmasian, psykologian ja logopedian aloituspaikkoja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston juristikoulutus sai
uusia paikkoja 60. Sen sijaan varhaiskasvatus ja erityisopetus
eli alat, joilla työvoimatarve kasvaa, eivät
menestyneet. OAJ oli vaatinut lastentarhanopettajakoulutukseen
400 lisäpaikkaa, mutta alalle kohdennetaan
vain 8 paikkaa molempina vuosina.
— Lastentarhanopettajien työhöntulotutkinto on
kandidaattitasoinen. Yliopistoja kuitenkin kiinnostavat
tässä taloustilanteessa enemmän maisterit, joiden
tutkinnoista ne saavat enemmän rahaa, puheenjohtaja
Olli Luukkainen kommentoi OAJ:n tiedotteessa.
— Mikä on yliopistojen autonomian tila, jos ne eivät
täytä tehtäväänsä näin merkittävässä koulutuspoliittisessa
ratkaisussa ja samaan aikaan ne leikkaavat
opetusta ja irtisanovat henkilöstöään? Luukkainen
kysyi.
Ida Mielityinen pitää päätöksen keskeisenä perusteena
säästösyitä. Ammattikorkeakouluilta oli juuri jokin
aika sitten leikattu 2200 paikka, ja nyt niistä osa palautetaan
niin, että opiskelijat joudutaan kouluttamaan
halvemmalla.
— On syytä miettiä, miten tempoileva koulutuspoliittinen
linja vaikuttaa ammattikorkeakouluissa
opetuksen laatuun ja sitä kautta tulevaisuuden työmarkkinoihin,
totesi akavalaisen Tradenomiliiton
puheenjohtaja Niko Aaltonen liiton tiedotteessa.
Minkäänlaista hakijasumaa tradenomikoulutukseen
ei ole.
Koulutuslisäykset käynnistetään laajentamalla sisäänottoa
syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Hakijasuman
purun toteuttamiseen on varattu yhteensä
123 miljoonaa euroa sisältäen opintososiaaliset edut.
OKM:n päätös 16.5.2014: Hakijasuman purkamiseen
myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/Liitteet/aloittajapaikkapaatos_16052014.pdf
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 6
|