YLL:n uusi puheenjohtaja Seppo Sainio:

Yliopisto ei ole kumisaapastehdas

Henkilöstö odottaa yliopistotyönantajalta nykyistä rakentavampaa yhteistyötä ja modernimpaa otetta. YLL:n uusi puheenjohtaja Seppo Sainio näkee yhteistoiminnan keinona kohentaa yliopistojen kollegiaalisuusvajetta.

Yliopistonlehtori Seppo Sainio aloittaa Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtajana elokuun alusta. Hän seuraa tehtävässä opetusneuvos Tuula Hirvosta, joka toimi liiton puheenjohtajana seitsemän ja puoli vuotta. Tuula Hirvonen jatkaa luottamustehtävissä Jyväskylän yliopistossa.

Kun Tuula Hirvonen aloitti vuoden 2005 alussa puheenjohtajakauttaan, yliopistojen palkkausjärjestelmä oli kuumassa käyttöönottovaiheessa. Täysin valmiiksi järjestelmää ei ole saatu vieläkään ja täydellistä siitä tulee tuskin koskaan. Tänä keväänä yliopistotyönantajan kanssa on neuvoteltu henkilökohtaisen suoriutumisen järjestelmän muutoksista.

Sainio on vaikuttanut palkkausjärjestelmän kehittämiseen oman liittonsa hallituksen jäsenenä, JUKOn yliopiston neuvottelukunnan jäsenenä ja Helsingin yliopiston pääluottamusmiehenä.

— Palkkausjärjestelmän soveltaminen perustuu sellaisiin uramalleihin, joista ei ole yhteisesti sovittu. Kannamme erityistä huolta yliopistojen koulutusvastuusta huolehtivasta, paljon opettavasta henkilöstöstä ja siitä, otetaanko järjestelmässä tarpeeksi huomioon sen työn arvo ja vaativuus.

Sainio katsoo, että palkkausjärjestelmästä on osaltaan tullut myös yliopistojen välisen liikkuvuuden este. Toiseen yliopistoon siirtymistä harkitseva henkilö ei tiedä palkkaansa eikä voi sopia siitä etukäteen.

Nyt neuvottelujen kohteena oleva henkiosan uudistaminen liittyy maaliskuun alusta voimaanastuneeseen työehtosopimukseen. Sainion mielestä osassa yliopistoja sovelletaan TES:n määräyksiä omavaltaisesti. Vuosittaista työaikaa pitäisi seurata vain työn tulosten kautta, mutta silti yliopistoissa puuhataan omia virityksiä. Viimeisimpänä Vaasan yliopistossa kaavaillaan määräystä siitä, että henkilöstön kuuluu olla paikalla neljänä päivänä viikossa.

— Ajatus on nurinkurinen, sillä yliopistojen henkilöstö on sopimusten mukaan kokonaistyöajassa ja työntekijät vastaavat itse omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Tämä on sopimusten lisäksi vakiintunut käytäntö.

YLL on taistellut myös opetustuntikattojen puolesta. Sainio korostaa, että korkeammat opetustuntikatot pitäisi olla käytössä vain sellaisissa tehtävissä, joissa opetus vaatii tavanomaista vähemmän valmistelua.

— Tätäkään kirjausta ei osassa yliopistoja ole muistettu lukea eikä noudattaa

Yliopistot eivät kuulu yritysten viiteryhmään

Seppo Sainio toivoo, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn edunvalvontaperhe tunnistaisikin nyt kaikkein akuuteimmat ja kipeimmät henkilöstöasiat. Yliopiston neuvottelukunnassa on hänen mielestään entistä paremmin ymmärretty, että on olemassa toisistaan riippuvainen akateeminen yliopistoväki, ja yhden epäkohdan ratkaisu heijastuu positiivisesti kaikkiin jukolaisiin työntekijöihin.

Hän toivoo, että Sivistystyönantajat punnitsisi nykyistä vakavammin viestiä, joka henkilöstöltä tulee. Ves-maailmasta tes-maailmaan siirtyminen ei ole käynyt ihan kivuttomasti. Henkilöstö on ollut ihmeissään muuttuneista sopimustulkinnoista.

— Kunnon keskustelua ei saada avatuksi, kun tulee yksipuolisia kiristyksiä. Henkilöstö olisi odottanut rakentavampaa yhteistyötä ja modernimpaa otetta. Saneleva työnantajapolitiikka ei ole tätä päivää. Ja samaan aikaan oletetaan opetettavan opiskelijoita yhteisöllisiin ja yhteistoiminnallisiin työtapoihin.

Henkilöstöä on yllättänyt se, että työnantajaosapuoli sijoittaa yliopistot yksinomaan samaan viiteryhmään yritysten kanssa.

— Yliopisto ei ole edelleenkään kumisaapastehdas. Se on koulutus- ja tutkimusorganisaatio, jonka läheisempi viiteryhmä on koulutussektori. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö on tottunut vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon.

Yhteistoiminta entistäkin tärkeämpää

Helsingin yliopiston jukolaisena pääluottamusmiehenä Seppo Sainio on ollut vuoden 2011 alusta. Akateeminen yliopistoväki ottaa luottamusmieheen yhteyttä eriävien palkkausjärjestelmänäkemysten lisäksi työn kuormittavuuteen, kokonaistyöajan soveltamiseen sekä tutkimusajan epätasaiseen jakautumiseen liittyvissä asioissa.

Sainio peräänkuuluttaa tarvetta lisätä arkipäivän yhteistoimintaa.

—Yhteistoiminta ei ole edelleenkään käynnistynyt kaikilla organisaation tasoilla. Laitostasolla sitä pitäisi hyödyntää mm. henkilöstösuunnitelmien teossa. Henkilöstölle tulee tiedottaa ajoissa tulevista päätösasioista ja työntekijöiden kanssa on keskusteltava niiden perusteista.

— Koska päätöksenteko on etääntynyt yliopistouudistuksen myötä kollegiaalisilta elimiltä johtajille, yhteistoiminnan pitäisi päästä paljon nykyistä tärkeämpään asemaan. Näin henkilöstö saisi kokea olevansa aidosti mukana itseään koskevassa päätöksenteossa. Tähän heillä on myös oikeus.

Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistamista Sainio toivoo ennen kaikkea yksikkötasolle.

— Yliopistojen asema työnantajina on vahvistunut ja paikallinen soveltaminen lisääntyy, mutta luottamusmiesten rooliin tämä ei ole heijastunut. Heillä on kuitenkin tärkeä tehtävä välittää oikeaa tietoa molempiin suuntiin sekä edistää yhteisymmärrystä.

Kielikeskus ja yliopiston säästöesitykset

Seppo Sainio on toiminut Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa saksan kielen yliopistonlehtorina vuodesta 2003. Kielikeskus on nimetty Helsingin yliopiston opetuksen laatuyksiköksi 2010—2012, mutta silti yliopiston reformiryhmä esittää säästöjen nimissä rajuakin organisaatiomuutosta. Tämä kaikkiaan yli 60 erilaista ehdotusta yliopistojen toimintojen uudelleen järjestämiseksi tehnyt ryhmä jätti näkemyksensä rehtori Thomas Wilhelmssonille huhtikuun alussa.

Kielikeskuksen osalta reformiryhmä visioi, että sen opetus voitaisiin sijoittaa humanistiseen tiedekuntaan laitoksiin rinnastuvaksi yksiköksi. ”Tämä voisi entisestään parantaa (kielten ja pedagogiikan) tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä”, raportissa todetaan.

Sainio tyrmää reformistien näkemykset.

— Kielikeskusta ei tule pakottaa yhden laitoksen alaisuuteen sen tehtävänkään perusteella. Kielikeskuksella on aktiivisesti toimiva tutkimusseminaari ja oma julkaisusarja. Kielikeskuksen palveluiden rajapinta on koko yliopiston opiskelijat. Reformiryhmä ei ole tehnyt mitään laskelmia ehdotuksensa perusteluksi.

Kielikeskuksen opetus saa sekä tiedekunnilta että opiskelijoilta poikkeuksellisen hyvää palautetta, josta laatupalkintokin on osoituksena. Opetus korostaa akateemisia ja työelämän valmiuksia. Seppo Sainio muistuttaa, että tällaisten uudistusten pitäisi lähteä toiminnallisuudesta — nyt puuha vaikuttaa lähinnä organisaatiokartan siivoukselta.

Sainio kummastelee myös reformiryhmän tekemiä tuntiopetusta koskevia kannanottoja. Niiden mukaan tuntiopetusta Helsingin yliopistossa saavat antaa vain dosentit, eläkkeellä olevat professorit ja päätoimisesti opiskelevat tohtorikoulutettavat.

— Opetusta ei voi suunnitella sen varaan, että esimerkiksi eläkkeeltä tullaan tarvittaessa opettamaan. Miksi muutenkaan syrjäytettäisiin laitoksen toiminnan ja tehtävät läpikotaisin tuntevat, osaavat tuntiopettajat? Jos heitä ei olisi, tarkoittaisi se monella laitoksella tutkimusedellytysten täydellistä katoamista kokopäiväisen henkilöstön osalta.

Tuntiopettajien palvelussuhteen ehdoissa on YLL:n mukaan muutenkin tarkentamista. Suurin osa heistä ei nauti sitä osa-aikaisen henkilöstön asemaa, jonka työehtosopimus heille takaa.

Opintojen tehostaminen on jo mahdollista

Seppo Sainio valittiin YLL:n puheenjohtajaksi liittokokouksessa 4. toukokuuta. Melko tuoreeltaan hänet nähtiin Ylen tv-uutisissa kommentoimassa kesälukukausi- ideaa, joka pulpahti taas esille — nyt STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään suulla. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja YLL ovat kesälukukauden järkevyydestä aivan samoilla linjoilla: tässä tilanteessa uutta lukukautta on mahdotonta toteuttaa.

— Nykyisellä henkilöstön määrällä, nykyresursseilla ja työaikamääräyksillä ei opetuksen antaminen kesälukukaudella ole mahdollista ilman, että kursseja siirretään kesäopetukseen syksyn ja kesän opetuksesta. Saataisiinko kesällä kuitenkaan aikaan edes saman verran opintosuorituksia kuin syys- ja kevätkausilla? YLL kysyi tiedotteessaan 14. toukokuuta.

Sainion mukaan nyt pitäisi keskittyä opiskelemaan ja opettamaan tehokkaasti silloin kun sen aika on eli nykyisten kahden lukukauden aikana. Lisäksi opintopolkujen suunnittelua tulee edelleen kehittää ja resursoida kesälukukauden sijaan esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaamiseen lisää aikaa. Opetushenkilöstö on tutkimusvapaansa ansainnut ja opiskelijoilla on mahdollisuus nykytilanteessakin käyttää kesäisin myös avoimen yliopiston tarjontaa ja kesätenttipäiviä.

Seppo Sainio ei ole järin ihastunut myöskään valtioneuvoston päättämistä opiskelijavalintojen uudistuksista siltä osin kuin ne vaikeuttavat ”väärälle alalle” ajautuneiden opiskelijoiden mahdollisuutta suuntautua itselleen mieluiselle alalle. Alan vaihtamisen hankaloittaminen kasaa lukioikäisille yhä enemmän paineita.

Pedagogiset opinnot nytkähtivät eteenpäin

YLL on OAJ:n valtakunnallinen yhdistys ja siten osa isoa yli 100 000 jäsenen Opetusalan ammattijärjestöä. Vaikka Seppo Sainio astuu YLL:n ruoriin elokuun alussa, OAJ:n hallituksen jäsenenä hän aloitti heti toukokuussa.

Sainio oli vuoden verran töissä OAJ:n toimistossa työmarkkina-asiamiehenä, joten koko koulutusketjua koskevat emojärjestön linjaukset ovat hänelle kovin tuttuja. Sainion mukaan hyvänä esimerkkinä OAJ:n panostuksesta yliopistosektoriin on mm. vuoden aikana toteutettu yliopistokierros.

YLL:n ja OAJ:n pitkäaikainen kampanjointi pedagogisten opintojen pakollisuudesta yliopistoopettajille sai viime kuussa vahvaa tukea keskusjärjestö Akavalta, joka esitti, että yliopistojen opetustehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuksiin sisällytettäisiin vähintään 30 ECTS-pisteen pedagogiset opinnot. Pitkällä tähtäimellä Akava haluaisi nostaa vaatimustason 60 pisteeseen.

Sainio pitää Akavan linjausta hyvänä. Hän uskoo, että vankka opetustaito ja oman tutkimuksen perusteellinen käsittely opiskelijoiden kanssa vahvistavat myös tutkimuksellista otetta.

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro

YLL:n hallitus 1.8.2012 – 31.7.2014

Yliopistojen opetusalan liitto YLL ry:n liittokokous 4.5.2012 valitsi puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet seuraavasti:

Puheenjohtajat

• Puheenjohtaja Seppo Sainio (HY)
• 1. varapuheenjohtaja Kirsti Vainio (ISY)
• 2. varapuheenjohtaja Åke Finne (Hanken)

Hallituksen jäsenet

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 18