 
|
|||||||||||||
|
Norja johtaa pohjoismaista palkkavertailuaPohjoismaiden yliopistoalan ammattijärjestöjen vuotuinen tapaaminen pidettiin huhtikuun puolivälin jälkeen Norjassa, tarkemmin sanoen Hurtigruten-laivalla Bergenistä Tromssaan. Tapaamisessa vertailtiin jo vakiintuneen käytännön mukaisesti mm. vuotuista työaikaa, tutkimusvapaita, sivutoimikäytäntöjä, äitiyslomia ja perhevapaita, eläke-ehtoja, ylitöiden korvaamiskäytäntöjä, verotusta, pysyväisiä ja määräaikaisia työsuhteita ja irtisanomisen muotoja. Lisäksi käsiteltiin palkkaneuvotteluja, akateemista vapautta, väittelyn jälkeisiä työsuhdenäkymiä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten fuusioita ja niiden vaikutusta työpaikkojen määrään. Viime mainitussa asiassa Tanska on kunnostautunut erityisesti: ennen vuotta 2007 maassa oli 12 yliopistoa ja 14 sektoritutkimuslaitosta, ja nyt heillä on kahdeksan yliopistoa ja vain neljä sektoritutkimuslaitosta. Tanskassa yhdistämispäätöksiä kuvattiin pelkästään poliittisiksi, ei toiminnan ehdoista lähteviksi. Yhteistyö opetusministerin ja elinkeinoelämän välillä tiivistä, ja tanskalaisten ay-aktiivien mielestä tämä ei sovi yhteen toimintasuunnitelmiin kirjattujen päämäärien kanssa. Henkilöstömäärän supistuksia työnantajat ovat perustelleet nurinkurisesti sillä, että isomman infrastruktuurin pyörittäminen vaatii enemmän rahaa, jolloin palkkausmäärärahoista oli leikattava.
Palkkojen vertailu on hankalaa jopa pohjoismaiden kesken, jotka kuitenkin ovat aika homogeenisia. Taulukossa vertailua tehdään kolmen eri indeksin perusteella. Niiden mukaan Norja johtaa, ja Ruotsi ja Suomi ovat melko tasaväkiset. Jos pohjoismaissa vallitsevia palkkaeroja verrataan yliopistoalan eri työtehtävien kesken, Norja on tasa-arvoisin ja Suomi jopa räikeästi eriarvoisin maa. Seuraavassa taulukossa on Norjan Forskerforbundetin tekemä vertailu, jossa väitöskirjaa tekevän nuoremman tutkijan (doktorand) keskimääräinen ansiotaso vakioidaan arvoon 100, ja siitä ylöspäin palkkaindeksejä saavat adjunkt (meillä ˜yliopistonopettaja), lektor (meillä ˜väitellyt yliopistonlehtori) ja professori.
Norjassa yliopistot ovat yhtenäistämässä ja tiukentamassa oikeuksiaan yliopistotyössä syntyviin keksintöihin, innovaatioihin, julkaisuihin, tietokoneohjelmiin, tietokantoihin, algoritmeihin ja designtuloksiin. Myös Tanskassa pelättiin, että meikäläisen Lex Nokian tapainen mutta sitä tiukempi laki säädetään lähitulevaisuudessa. Tapaamiseen osallistuneet ammattiliitot antoivat tähän liittyvän yhteisen julkilausuman. Seuraava pohjoismainen ammattiliittotapaaminen järjestetään Suomessa vuoden 2013 kesäkuussa. teksti Tapani Kaakkuriniemi Tutkijoiden vapaus uhattunaYliopistonopettajien ja -tutkijoiden ammattijärjestöjen edustajat viidestä pohjoismaasta tapasivat kokouksessa Tromssassa ja antoivat seuraavan julkilausuman: Viimeisten 10—15 vuoden aikana ovat pohjoismaiden yliopistonopettajat ja -tutkijat kokeneet akateemisen vapauden olevan kovan paineen alla. Toimintaa ohjataan ja arvioidaan taloudellisten etujen ja lyhytaikaisen hyödyn perusteella, jolloin kapeat elinkeinoelämän intressit ovat vallalla. Tämä suuntaus on kaventanut yksittäisen yliopistotutkijan tutkimusvapautta, vähentänyt vapaan ja laaja-alaisen tutkimuksen resursseja, vaikeuttanut tutkimuksen ja opetuksen läheistä yhteyttä ja asettanut opetuksen sisällölle ahtaat rajat. Tutkimuksen ja opetuksen vapaus on modernin demokraattisen yhteiskunnan tulevan kehittämisen välttämätön edellytys. Tietoyhteiskunnassa opetusta ja tutkimusta on välttämättä kehitettävä integroidusti, innovatiivisesti, luovasti ja kriittisesti. Tämän täytyy tapahtua sellaisilla ehdoilla, jotka arvostavat kollegiaalista yhdessä päättämistä ja yksilöllistä tutkijanvapautta. Yliopiston opetuksen ja tutkimuksen sisältöä ei tule määritellä suhdanteiden mukaisesti, vaan sen on oltava universaalia ja tietoon suuntautunutta. Pohjoismaiden hallitusten tulee nykyistä tehokkaammin noudattaa UNESCOn suosituksia (Recommendation concerning the Status of Higher-Education Teaching Personnel). Vain sillä tavalla tieteellisen tiedon tekijät ja välittäjät voivat täyttää tehtävänsä, siis kehittää tietoyhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. Vaadimme, että pohjoismaissa asiasta vastuussa olevien poliitikkojen täytyy – dialogissa yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöjen kanssa – olla vaikuttamassa sellaisen korkeakoulun kehittämiseen, joka varmistaa opetuksen laadun ja akateemisen vapauden Tromssa, huhtikuun 19. päivänä 2012 Liittojen edustajat
|
||||||||||||
