Tohtoreista ja
dosenteista
tuli yrittäjiä
Akateeminen yrittäjyys on aikaisemmin
lähtenyt liikkeelle teknillisiltä ja kaupallisilta
aloilta. Nyt siihen yritetään avittaa
muitakin tohtoreita.
Viikissä Bionautit ovat hioneet kaksi
vuotta mikrobiologian osuuskuntaa
ja nyt on edessä seuraava askel: tehdään
ensimmäisiä isompia tilauksia.
Kaksi vuotta yrityksen käynnistymiseen
voi tuntua pitkältä, siinä
ajassa 11 hengen ryhmä on tehnyt yliopistolle myös
erilaisia pätkätöitä.
- Ja tietenkin, kyllähän meillä tämä yrittäminen
huonosta työllisyydestä lähti, sanoo Johanna Rinta-
Kanto. Tilanne on ollut tuttu monelle tutkijalle viime
vuosina.
Tutkijat ovat tunnetusti karsastaneet yritystoimintaa.
Viime vuosina ilmapiiri on muuttunut. Rinta-
Kanto miettii monimielisesti pääministeri Juha Sipilän
kommenttia, jonka mukaan paineen alla saattaa
syntyä luovia ratkaisuja.
Helsingin Viikin mikrobiologian osaston kasvattien
ryhmä edustaa mielenkiintoista ja keskimäärästä paljon poikkeavaa yritystoimintaa. Heillä on vähintään
tohtorikoulutus ja tutkimustaustaa monipuolisesti.
Osuuskunnalla on tarjota osaamista niin mikrobiologian,
genetiikan kuin ympäristötieteiden alalta.
Osaamista on niin ilmasto-ongelmista, kuin projekteja
Afrikan tai Kiinan ympäristöongelmista.
Bionautit kuin astronautit
Aloittaville yrityksen nimi on tärkeä ja monesti eri
vaihtoehtoja pyöritetään synnytysvaiheessa hartaasti.
Nimen kummitäti Rinta-Kanto ajatteli mielessään,
että Bionautit voidaan lähettää eri tehtäviin. Viittaus
astronautteihin, eli avaruuden seikkailijoihin ei ole
kovin kaukana.
Vasta tämän vuoden alusta hallituksen puheenjohtaja
Leena Räsänen ja Marja Tuomela ovat tehneet
täyspäiväisesti lähinnä markkinointiponnisteluja.
- Hain syksyllä 2015 töitä, mutta selvästi tilanne
parani ja nyt ajattelemme, että ainakin pari ihmistä työllistyisi täyspäiväisesti lähiaikoina, Tuomela laskee.
Stereotypiat ovat uusista tuulista huolimatta vahvoja,
kun puhe kääntyy korkeakoulutettujen yrittäjyyteen.
Tuomela nauraa itsekin tutkijayrittäjyyden
taustoja. Varsinaisia yritystoiminnan neuvoja löytyy
tarvittaessa lähipiiristä tutusta numerosta, puhelimen
soiton päästä.
- Olemme itse tietysti paljon ottaneet selvää.
Ehkä olemme jääneet miettimään jotakin asiaa vähän
pidempään. Sitten on tullut neuvojaltamme kommentti:
ei tätä kannata miettiä. Älkää tehkö tällaisesta
ongelmaa!
Yliopiston tiloissa
Oman taustan lisäksi tietä on helpottanut se, että laboratoriotilat
Viikistä järjestyivät tutun käytävän vierestä.
- Ilman laboratoriotiloja emme tietenkään voisi
toimia tai sitten meidän pitäisi vuokrata ne kaupungilta
aivan toiseen hintaan. Tästä tulee synergiaa.
Olemme osaston omia kasvatteja, joten tiedämme
miten toimia. Pyrimme opettamaan edelleen. Paikka
on tuttu, joten ongelmien tullen voi kävellä toiseen
huoneeseen, Rinta-Kanto pohtii.
Marja Tuomela on seurannut sivusta perinteistä
korkeakouluyrittämistä, sillä hän suoritti perustutkinnon
Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.
- Siellä korkeakoulu ja yritykset elivät tiiviisti
rinnakkain. Oli yrityskäyntejä, opinnäytetyöt tehtiin
yrityksiin ja lähtihän korkeakoulun laboratoriosta
liikkeelle tunnettu suomalainen bioteknologian yritys
Finnzymes. Vuonna 2010 sen osti amerikkalainen
ThermoFisher.
Yritys vai ei?
Muutamia hämmästelyn aiheita mikrobiologiryhmälle
on kahden vuoden aikana tullut.
- Ei niinkään byrokratia, vaan osuuskuntien
paikka. Yrittäjäjärjestötkään eivät pidä osuuskuntia
yrityksinä. Me emme esimerkiksi ole oikeutettuja
starttirahaan. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että
osuuskunta on yliopistolaisille hyvä startti lähteä
liikkeelle. Osuuskunta sopii hyvin yliopistosta kumpuavien
ideoiden toteuttamiselle.
Marja Tuomelan mielestä monet syyt ovat ajaneet
tohtorit ja dosentit kiinnostumaan yrityksen perustamisesta.
- Tähän joukkoon kannattaisi satsata. Tohtorit
ovat perustutkinto-opiskelijoita vanhempia ja siten
vaikeammin työllistyviä. Toisaalta, tohtoreilla voi olla hyviä kaupallistettavia ajatuksia, he ovat innovatiivisia
ja heillä on halu tehdä paljon töitä tulosten eteen.
Yliopistouran aikana tohtoreille on kertynyt erilaisia
taitoja, joita voi hyödyntää myös yritysmaailmassa.
Tervetuloa, tila avoinna!
Helsingissä Vuorikadulla, Kaisa-kirjaston kyljessä
avattiin kolme vuotta sitten tila, jossa läppäri-kännykkä
-yrittäjien on mahdollista tehdä töitä, mikäli
omaa tilaa ei ole. Neliöt ovat myös erilaisten kokoontumisten
käytössä. Rosa Salmivuori ja Tuomo Lindholm
ohjaavat peremmälle.
Kun Helsinki Think Company kolme vuotta sitten
avattiin, Helsingin yliopisto oli pääkaupunkiseudun
viimeinen korkeakoulu, joka teki tällaisen kädenojennuksen
yrittäjiksi miettiville yliopistolaisille.
Tila on Helsingin yliopiston ja kaupungin.
Vuorikadun tilaa käyttää noin 1000 kävijää kuukaudessa
ja se on ajateltu etenkin niille, jotka miettivät
yrityksen perustamista ja haluavat työstää sitä
yhteisössä.
- Paikan käyttäjiä on "laidasta laitaan" yliopistolta
ja myös muualta, kertoo Lindholm ja toivottaa
jatko-opiskelijat, tohtorit ja dosentit tervetulleiksi ja
myöntää kuitenkin samalla, että heitä ei ole vielä tavoitettu.
Think Companyn tiloissa voi aistia, kuinka perustutkintoikäiset
työstävät työelämää toisin kuin
esimerkiksi heidän vanhempansa. Tietotekniikkapainotteisuus
ja yhteisöllisyys ovat toista, samoin kuin
että omasta yrityksestä on tullut aikaisempaa todennäköisempi
vaihtoehto. Lindholm viittaa realismiin.
- Koska julkinen sektori ei enää laajene, epätyypilliset
urapolut on otettava huomioon.
Teksti Tiina Huokuna
Kuvat Veikko Somerpuro
Yrittämisestä sanottua
"Osuuskuntamme haluaa olla pieni ja ketterä
alihankkija. Isot organisaatiot tuppaavat
paisua." Johanna Rinta-Kanto, Bionautit
"Otimme itse yrityksen perustamisesta
selvää. Yritysneuvoja saamme tutusta
numerosta puhelinsoitolla, kuten että
kyseisestä asiasta ei pidä tehdä ongelmaa.
Joitakin asioita ei kannata vatvoa loputtomiin,
kuten tutkijoilla joskus on tapana. "
Marja Tuomela, Bionautit
"Perinteiset urapolut eivät enää päde. Kulttuurinmuutos
työelämässä on tapahtunut,
sitä ei voi olla huomaamatta." Tuomo Lindholm, host, Helsinki Think Company
- Painetussa lehdessä sivu 32
|