4/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Aalto-yliopiston luottamusmiehen irtisanominen oli laiton

    Yliopistolla ei ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työpaikkakiusaamisväitteiden kohteeksi joutunutta Kielikeskuksen luottamusmiestä todetaan työtuomioistuimen 24.3.2015 päivätyssä tuomiossa. Työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen. Päätös on lopullinen, eikä siitä ole valitusoikeutta.

    Työtuomioistuin velvoittaa Aalto-korkeakoulusäätiön maksamaan laittomasti irtisanomalleen kielikeskuksen luottamusmiehelle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Lisäksi työtuomioistuin tuomitsi Aaltoa edustaneen Sivistystyönantajat ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2500 euroa hyvityssakkoja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle JUKO ry:lle. Sivistystyönantajien on myös yhdessä Aalto-korkeakoulusäätiön kanssa korvattava JUKO:n oikeudenkäyntikulut. Kaiken kaikkiaan Aalto-korkeakoulun säätiölle tulee maksettavaa noin 130 000 euroa.

    Tuomion perustelut ovat yksiselitteiset

    Tuomiossaan työtuomioistuin otti ensin kantaa irtisanomisen ennakkotoimena edellytettävän luottamusmiehen edustamien työntekijöiden suostumuksen selvittämisen.

    Asiassa sovelletun työehtosopimuksen ja myös työsopimuslain mukaan luottamusmiehen voi irtisanoa henkilöstä johtuvista syistä vain silloin, jos hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistö antaa siihen suostumuksensa, ns. luottamusmiehen korostettu irtisanomissuoja. Työtuomioistuin katsoi, että tässä tapauksessa suostumusta ei ollut kysytty, eikä työnantaja ollut edes ryhtynyt minkäänlaisiin aktiivisiin toimiin tällaisen suostumuksen hankkimiseksi. Tämä laissa ja työehtosopimuksessa edellytetty velvoite oli tässä tapauksessa täysin laiminlyöty. Näin ollen irtisanomisperustetta ei ollut jo yksin tästä syystä.

    Kiusaamisväitteiden osalta työtuomioistuin katsoi, että väitteet olivat jääneet selvittämättä ja niiden tueksi ei ollut esitetty luotettavaa näyttöä. Työtuomioistuin totesi, että esitetyn näytön perusteella irtisanottu luottamusmies ei ollut antanut osaksikaan itse aihetta työsuhteensa päättämiselle. Tämä lisäsi työtuomioistuimen mukaan työnantajan päättämistoimen moitittavuutta.

    Koska mitään näyttöä asiallisesta ja painavasta irtisanomisperusteesta ei pystytty esittämään, tämä seikka on huomioitu myös korvauksen määrässä, jonka työtuomioistuin on määrännyt varsin korkeaksi. Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan maksimikorvaus olisi ollut 30 kuukautta.

    Asiasta on edelleen meneillään myös työsuojeluviranomaisen vireille laittama rikostutkinta liittyen työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamiseen. Asia on tällä hetkellä syyttäjällä syyteharkinnassa. Luottamusmiehen irtisanomiseen ottaa myöhemmin kantaa mitä ilmeisimmin myös käräjäoikeus.

    Rikoslain 47 luvun 4 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman laissa säädettyä tai työehto- tai virkaehtosopimuksessa määrättyä perustetta irtisanoo luottamusmiehen, on tuomittava, jollei teko ole työsyrjintänä rangaistava, työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta sakkoon.

    Hanna Tanskanen, yliopistoasiamies
    Erkki Mustonen, johtava lakimies

    OAJ

    • Painetussa lehdessä sivu 16