OKM jalkautuu yliopistoihin kuulemaan johtoa ja henkilöstöä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
aloittaa
tässä kuussa yliopistovierailut.
Kierros
käynnistyi heti Vapun
jälkeen Helsingin yliopistosta
ja päättyy
12. kesäkuuta Turun
yliopistoon.
Jatkossa yliopistoturneita on tarkoitus
toteuttaa kerran sopimuskauden
aikana. Tavoitteena
on lisätä ministeriön tietämystä
yliopistokentästä sekä yksitäisten
yliopistojen erityishaasteista.
Pyrkimyksenä on myös sitouttaa
yliopistoyhteisöä korkeakoulu- ja
tiedepoliittisiin tavoitteisiin.
OKM:n mukaan vierailuissa ei
ole kyse yliopiston toiminnan arvioinnista.
Kevätkierros ajoittuu sopivasti
eduskunnan sivistysvaliokunnan
yliopistolakiuudistusta koskevan
lausunnon perään.
Lausunnon sisältöä esiteltiin
jo edellisessä Acatiimissa, mutta
valiokunta edellytti myös monia
sellaisia asioita, joita nyt aloitetulla
kiertueella aiotaan ottaa yliopistojen
kanssa esille.
Valiokunta piti tärkeänä, että
yliopistouudistusta koskevissa
jatkoselvityksissä arvioidaan mm.
opetus- ja kulttuuriministeriön
ohjausotetta suhteessa yliopistoihin
siten, että vältetään turha byrokratia
ja tarpeeton tiedonkeruu
ja annetaan yliopistojen autonomialle
yliopistolain uudistuksessa
tarkoitettu laaja sisältö. Opetusneuvos
Jorma Karhu OKM:stä korostaa,
että ministeriöllä on vastuu
hallinnonalansa ohjauksesta ja
valvonnasta.
— Yliopistoilla on vastaavasti
tilivelvollisuus toiminnastaan ja
voimavarojen tavoitteiden mukaisesta
käytöstä. Tässä mielessä
tietyt raportointivelvoitteet ja tilastotiedonkeruut
ovat perusteltuja.
Samalla on kuitenkin tärkeää
yhdenmukaistaa tiedonkeruuprosesseja
ja tietosisältöjä. Tätä kautta
voidaan keventää myös hallinnollista
työtä, Karhu lisää.
Ohjaukseen liittyviä teemoja
aiotaan ottaa Karhun mukaan
esille nyt alkaneilla yliopistovierailuilla.
— Keskusteluissa teemoina
ovat yliopiston strateginen johtaminen
ja eri toimijoiden välinen
vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden
kehittäminen ja toiminnan
laatu sekä henkilöstön ja
opiskelijoiden hyvinvointi. Samalla
pyritään saamaan palautetta
siitä, kuinka hyvin ministeriön ja
yliopistojen välinen ohjaussuhde
palvelee yliopiston strategista kehittämistä.
Ministeriössä uskotaan
vierailujen palvelevan niin ministeriötä
kuin yliopistoyhteisöäkin,
Karhu selvittää.
lausunnossaan
välttämättömänä, että
yliopistollisen opetuksen laatuun
ja määrään kiinnitetään ministeriön
toimesta erityistä huomiota.
Tätä oli korostanut mm. Yliopistojen
opetusalan liitto YLL lausunnossaan
ja käydessään valiokunnan
kuultavana.
— Opetuksen laatu ja määrä
ovat keskeisesti esillä ministeriön
ja yliopistojen välisessä ohjauksessa
ja viime aikoina eduskunnan
käsiteltäväksi jätetyissä hallituksen
esityksissä. Yliopistojen rahoitusmalliin
tehdyt kannusteet ovat
osaltaan vaikuttaneet siihen, että
yliopistojen strategioissa ja näiden
toimenpideohjelmissa on opetus,
opetuksen johtaminen ja opintoprosessien
kehittäminen aiempaa
vahvemmin esillä.
OKM asetti maaliskuussa työryhmän,
jonka tavoitteena on laatia
ehdotus yliopistojen rahoitusmallin
laatunäkökulman vahvistamiseksi
tutkimuksen ja koulutuksen
perusteella määräytyvissä
rahoitusosuuksissa vuodesta
2015 alkaen. Koulutuksen osalta
tämä tarkoittaa yhtenäisen opiskelijapalautejärjestelmän
tietojen
huomioon ottamista rahoituksen
määräytymisessä. Työryhmän työ
päättyy marraskuun puolivälissä
2013.
Eduskunnan sivistysvaliokunta
edellytti myös, että OKM teettää
uuden selvityksen yliopistouudistuksen
vaikutuksista viimeistään
vuonna 2016.
— Selvitys tullaan aikanaan
tekemään, mutta vielä ei ole käynnistetty
tähän liittyvää valmistelua.
Ilmeisestä on, että selvityksen
tueksi tehdään hankintalain mukaisesti
ministeriön kilpailuttama
ulkopuolinen arviointi. Tässä voidaan
hyödyntää kokemuksia, joita
saatiin edellisestä yliopistolakiuudistuksen
vaikutusten arvioinnista,
Jorma Karhu kertoo.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 8
|