Yliopistolakiarvio osoittaa kollegiaalisuusvajeen
Henkilöstökyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä yliopistojen
henkilöstöjohto ei ymmärrä yliopistotyön ongelmia ja kannusteita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti juuri ennen
pääsiäistä yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin.
Konsulttityönä teetetyn arvion alustavia tuloksia
esiteltiin Acatiimin numerossa 2/2012.
Hyväksyessään yliopistolain eduskunta edellytti,
että se saa kevätistuntokauden 2012 loppuun mennessä
arvion lain vaikutuksista. OKM teetti arvion konsulttityönä
Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostamalla
yhteenliittymällä. Ministeriö asetti arviontihankkeelle
myös tukiryhmän, jonka puheenjohtajana
toimi johtaja Anita Lehikoinen ja jossa tämän lehden
julkaisijaliittoja edusti lehtori Jorma Lehtimäki.
Monien muiden kyselyjen tapaan arviointi paljastaa
nyky-yliopistoissa vallitsevan vajeen yhteisöllisyydessä
ja kollegiaalisuudessa.
— Näiden arviointitulosten valossa olisi mahdollista
täsmentää lainsäädäntöä siten, että yliopistoyhteisön
sisäisille jäsenille, etenkin henkilöstölle, luotaisiin
myös lainsäädännön kautta entistä paremmat
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yliopistoaan
koskevaan strategiseen suunnitteluun ja siitä
käytävään vuoropuheluun, todetaan arvioraportin
johtopäätöksissä.
Myös kyselyyn vastanneet hallinnon ja sidosryhmien
edustajat katsoivat, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksia
on vahvistettava joko keskustellen
heidän kanssaan vuorovaikutuksen lisäämiseksi (55
% vastaajista) tai vahvistamalla merkittävästi henkilöstön
roolia strategisina toimijoina yliopistoyhteisössä
(45 % vastaajista).
Kaikissa yliopistoissa henkilöstökyselyyn vastanneet
suhtautuivat voittopuolisen kriittisesti siihen, että
yliopistojen päätöksentekoprosessit olisivat lakimuutoksen
jälkeen muuttuneet aikaisempaa selkeämmiksi.
Tiedon saatavuutta arvosteltiin monissa yliopistoissa.
Tyytyväisimpiä tähän oltiin Helsingin, Jyväskylän,
Lappeenrannan teknillisessä, Oulun ja Vaasan
yliopistoissa, Hankenilla ja Teatterikorkeakoulussa.
Johtamiskäytäntöjen kohentumisessa oli selkeää kriittisyyttä
Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa, Sibelius-
Akatemiassa, Hankenilla, Tampereen teknillisessä
yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Henkilöstöä eniten koskettaviin asioihin arviot olivat
aika tyrmääviä. Väittämästä ”olen tyytyväinen yliopistomme
henkilöstöpolitiikkaan” on täysin tai jokseenkin
eri mieltä lähes 75 prosenttia henkilöstökyselyn
vastaajista. Yli 60 prosenttia vastaajista torjuu
väitteen ”Yliopistomme ottaa entistä paremmin henkilöstön
palautteen huomioon toiminnassaan”.
Kaikkien yliopistojen osalta kyselyyn vastanneiden
enemmistö katsoi, ettei henkilöstöjohto ymmärrä
riittävästi yliopistoissa tehtävän työn ja työsuhteen ongelmia
eikä kannusteita. Palvelussuhdeturvan koettiin
heikentyneen uudistuksen jälkeen. Tässä valossa on
outoa, että raportin julkistuspäivänä lähetetyssä opetus-
ja kulttuuriministeriön tiedotteessa vähätellään
arvioinnin paljastamia henkilöstövaikutuksia. Siinä
todetaan ympäripyöreästi vain, että ’lakiuudistus ei ole
kohentanut yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä’.
Henkilöstökyselyyn kertyi vastaajia yhteensä
4845 eli vastausprosentti jäi alhaiseksi 14,6 prosenttiin.
Konsultit arvostelevat yliopistojen toimintaa kyselyn
toteuttamisessa. Joissakin yliopistoissa kysely
välitettiin sähköpostitse koko henkilöstölle, joissakin
se piilotettiin sisäisille verkkosivuille. Vastausprosentit
jäivät kovin alhaisiksi etenkin Aalto-yliopistossa
(4,3 %) ja Oulun yliopistossa (4,4, %).
Kirsti Sintonen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10
|