3/16

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Tutkimukseen panostetaan täysillä - opetus hoidetaan hyvin

    Netta Keret ja Panu Välimäki harmittelevat tilannetta, jossa nuoren tutkijan on järkevintä panostaa erinomaiseen tutkimukseen jopa opettamisen kustannuksella, koska vakituisen akateemisen uran saanti näyttää niin haastavalta.

    Oulun yliopiston eläinmuseon näyttelyssä on keväisenä arkiaamuna hiljaista. Kolmisenkymmentätuhatta käyntiä vuodessa keräävä näyttely saa väistyä nykyisistä tiloistaan viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä, koska yliopisto haluaa säästää tilakustannuksissa. Samalla näyttelyn kanssa samoissa tiloissa olevat työhuoneet suljetaan ja niissä työskentelevä henkilökunta muuttaa ahtaampiin tiloihin.

    Muutokset tuovat luonnollisesti pientä stressiä, mutta monelle isompi huolenaihe liittyy uranäkymiin. Kun eläinekologian tohtori Panu Välimäki ja saman alan tohtorikoulutettava Netta Keret miettivät ammatillista tulevaisuuttaan, molempien mielestä näkyvät ovat haastavat. Kumpaakin kiinnostaisi tulevaisuudessa vakituinen työpaikka yliopistossa, mutta mahdollisuuksia on tarjolla vähänlaisesti. Sen vuoksi molemmat näkevät, että erinomaiseen opettamiseen panostamisen sijaan oman uran kannalta on järkevämpää panostaa ennen kaikkea erinomaisen tutkimuksen tekemiseen.

    - Tutkimukseen tulee panostettua täysillä, opetus hoidetaan hyvin, Välimäki sanoo.

    Hän korostaa, että kyse ei ole siitä, etteikö opettaminen kiinnostaisi. Sen erinomaisesta suorittamisesta ei vaan palkita läheskään samassa määrin kuin hyvästä tutkimuksesta.

    Johdolla ja tutkijoilla sama tilannekuva

    Pahimmillaan ongelma koskettaa perustutkintoopiskelijoiden saaman opetuksen laatua - varsinkin, jos resurssit ovat muutenkin koko ajan kortilla. Jos uransa alussa olevien tutkijoiden intressi on keskittyä voimakkaasti vain oman tutkimusuran edistämiseen, jää opettaminen väkisin vähemmälle huomiolle kuin se jäisi tilanteessa, jossa myös hyvästä opettamisesta palkittaisiin työmahdollisuuksilla.

    Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ymmärtää tilanteen nuoren tutkijoiden näkökulmasta.

    - Kyllä mä jaan tilannekuvan.

    Niinimäki muistuttaa, että yliopistolla ei ole mitään mahdollisuutta tarjota työtä kaikille väitöskirjan tekijöille. Hän kuitenkin myöntää, että yliopisto voisi tehdä nykyistä parempaa työtä sen eteen, että nuoret tutkijat näkisivät jo tutkijanuransa alussa kaikki mahdolliset urapolut.

    - Tietysti meillä on post doc -ohjelmia ja tenure track (akateeminen urapolku), mutta toivoisin, että nuoret tutkijat näkisivät entistä kirkkaammin muitakin kuin akateemisia työllistymismahdollisuuksia, Niinimäki sanoo.

    Saman toiveen jakaa moni muukin. Ja vaikka tilanne ei koske kaikkia yliopistoja tai tieteenaloja täysin samalla tavalla, trendi koskee koko Suomea. Pelkästään vuosien 2011 ja 2015 välillä vuosittain valmistuneiden tohtorien määrä on noussut 1206 tohtorista 1881:een. Opetus- ja kulttuuriministeriön raportissa maalaillaan toiveita tohtorien työllistymisestä etenkin yliopistojen ulkopuolelle.

    Välimäki ja Keret ymmärtävä tilanteen, mutta he molemmat haluaisivat ensisijaisesti toimia jatkossakin akateemisessa maailmassa. Niin haluaa moni muukin. Se tarkoittaa, että kilpailu on kovaa, ja useat nuoret tutkijat eivät pysy lähimainkaan 1600 tunnin vuosityömäärässä, jolta palkka maksetaan.

    - Esimerkiksi kesällä oli normaalia enemmän töitä ja laitoin työtunteja ylös. Silloin tuli 136 tunnin viikkoja. Siitä voi äkkiä laskea, paljonko sama tahti tekisi vuodessa, Välimäki antaa esimerkin.

    Hänen mukaansa työtä on yksiselitteisesti pakko tehdä enemmän, jos haluaa tehdä erinomaista tutkimusta.

    - Tilanne olisi eri, jos yliopisto rekrytoisi enemmän. Silloin muutkin kuin tutkimus painaisi rekrytoitaessa vaakakupissa.

    Jatkuvuuden takaamisessa haasteita

    Hankalimmillaan tilanne on, kun määräaikaiset sopimukset ovat loppumassa ja opetustehtäviin tutkimusta enemmän keskittyneiden jatko on vaakalaudalla. Oulun yliopiston toimintaa useilla vuosikymmenillä nähnyt eläintieteen professori Markku Orell ei halua puhua tuollaisten tilanteiden kohtaamisesta nimillä tai edes esimerkeillä, mutta pelkästään hänen olemuksestaan huomaa, että professori joutuu pähkäilemään uudenlaisia kysymyksiä voidakseen taata opetuksen jatkuvuuden ja laadun yksikössään.

    Jouko Niinimäen mukaan tilanne on hankala, jos tutkimus ja opettaminen asetetaan vastakkain.

    - Tavoitteemme on, että uudessa organisaatiossa varataan riittävät resurssit opetukselle ja yleensäkin koulutuksen kehittämiselle.

    Niinimäki muistuttaa, että väitöstutkimukseen keskittyvällä tutkijalla opetuskuorma on usein joka tapauksessa pieni.

    - Itse ainakin muistan opettamisen henkireikänä. Se oli mahdollisuus kertoa omasta tutkimuksesta muille ihmisille.

    Niinimäki kuitenkin myöntää, että kukaan ei voita, jos opetuksen ja tutkimisen välillä näyttäytyy vastakkainasettelua henkilökunnan mietteissä.

    - Se ei olisi yliopiston etu, että opetus ja tutkimus kilpailisivat keskenään, tai että opetustehtävä nähtäisiin vähemmän palkitsevana kuin tutkimus, Niinimäki sanoo.

    Niinimäki haluaa pitää kiinni siitä, että uusia vakansseja ei automaattisesti avata eläköityneiden tilalle.

    - Sellaisesta historiallisesta oppituolijärjestelmästä emme halua pitää kiinni. Sen sijaan tarkoitus on rekrytoida parhaat mahdolliset ammattilaiset ja luoda jokaiselle tutkijalle kuva siitä, millä ehdoilla yliopistossa pystyy etenemään.

    Välimäki ja Keret eivät kaipaa takaisin oppituolijärjestelmään, mutta toivoisivat enemmän akateemisia uramahdollisuuksia. Tällä hetkellä tohtoriksi valmistunut saa hyvin usein itse huolehtia rahoituksensa riittävyydestä ja jatkuvuudesta.

    - Siinä suhteessa tilanne on melko epämiellyttävä. Pitkän aikajänteen uranäkymät ovat epävarmoja, post doc -tutkijana toimiva Välimäki täsmentää.

    Netta Keret on parhaimmillaan nelivuotisessa työsuhteessa yliopistoon, joten hänellä ei ole akuuttia huolta tutkimuksensa rahoittamisesta.

    - Siitä olen kiitollinen, mutta sen jälkeen kaikki on auki.

    Resursseja liian vähän käytössä

    Professori Markku Orell on nähnyt Oulun yliopiston kasvamisen ja 90-luvulta alkanutta muutosta hän kuvaa vähittäiseksi kuihtumiseksi. Konkreettisesti kuihtuminen näkyy vakanssien ja resurssien merkittävänä vähenemisenä. Orellia harmittaa, että vaikka tutkijat kuinka parantavat tulostaan, se ei välttämättä näy resurssien parantumisena.

    Meidän näkökulmasta ongelma on, että rahaa on jatkuvasti liian vähän. Emme voi rekrytoida, eikä eläköityneiden tilalle oteta ainakaan automaattisesti uusia, Orell sanoo.

    Hänen mukaansa muutama vuosikymmen sitten akateemisesta urasta innostunut maisteri saattoi useinkin tienata elantonsa opettamalla, jolloin väitöskirjaa oli mahdollista työstää samalla. Nykyään moinen on useimmiten mahdotonta, koska tuntiopetusrahaa on niin vähän käytössä.

    - Huippuajat olivat joskus 80-luvun lopussa, ehkä 90-luvun alussa, Orell jatkaa.

    Panu Välimäkikin on nähnyt huomattavasti lyhemmän uransa aikana myös tiedekuntansa ja laitoksensa kutistumista. Hän kuitenkin korostaa, että jossain määrin esimerkiksi tilojen kutistaminen on ollut paikallaankin.

    - Tilat meillä oli jossain vaiheessa nyt ajateltuna ehkä kohtuuttoman suuret, hän täsmentää.

    Välimäki korostaa, että suurimmaksi osaksi asiat ovat kuitenkin hyvin. Tiedettä tehdään kunnianhimoisesti ja hyvissä, vaikkakin kuihtuvissa, tiloissa. Resurssitkin ovat kohdallaan silloin kun työtä on, mutta tulevaisuus ja rahoituksen riittäminen mietityttävät.

    Teksti Ville Koivuniemi
    Kuvat Joel Karppanen


    Yrittäjyydestä entistä merkittävämpi uravaihtoehto tohtorille

    Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toivoisi, että tohtorit näkisivät tulevaisuudessa entistä laajemmalle mahdollisuuksia. Hän toivoo, että tohtorit työllistyvät jatkossa yksityiselle ja julkiselle sektorille sekä alkavat yrittäjiksi.

    - Kyllä me halutaan tuoda ihmisille työelämärelevanssia monipuolisesti, ja yrittäjähenkisyys on osa sitä, Niinimäki muistuttaa.

    Ilman näyttöjä puheet yrittäjyydestä voisi kuitata puhumisena lämpimikseen. Oulun yliopisto nimesi vuoden 2015 kuitenkin yrittäjyyden teemavuodeksi. Lisäksi Oulun yliopisto järjestää 25 opintopisteen laajuista yrittäjyyden sivuainekokonaisuutta. Kokonaisuuden tarkoitus on antaa käytännöllisiä eväitä yrittäjyyteen.

    Niinimäki korostaa, että samaan tapaan kuin maisteritutkintojen kohdalla, yliopisto haluaa kouluttaa tohtoreita myös muiden tarpeisiin.

    - Toivoisimme, että se yrittäjyys olisi yksi varteenotettava työllistymisen vaihtoehto.

    • Painetussa lehdessä sivu 34