ACATIIMI 3/14 tulosta | sulje ikkuna

Yt-neuvotteluista tuli kampusten vakiovieras

Yt-neuvotteluja käydään Oulussa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Yliopistojen mukaan kyse on välttämättömyyksistä, jotka eivät heikennä yliopistojen toimintaa.

– Taloudesta tämä johtuu. Perusrahoituksemme on kutistunut laskennallisesti 10 miljoonaa euroa vuosina 2010–2012. Lisäksi emme ole onnistuneet saamaan täydentävää rahoitusta niin paljon kuin olisimme tarvinneet. Meidän on siis pakko tehostaa toimintaamme, vaikka se tarkoittaisi ikäviä ratkaisuja, kommentoi Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru yliopistossa maaliskuussa käynnistyneitä yt-neuvotteluja.

Kyse ei ole pienestä korjausliikkeestä. Oulun ytneuvottelun piirissä on 1 700 henkilöä ja ilmoitettu vähentämistarve on 130 henkilötyövuotta.Määrä vastaa noin puolta yliopiston työntekijöistä.

Yt-neuvottelut on kohdennettu yliopiston sisällä alijäämäisiin yksiköihin. Tämä on saanut kriitikot epäilemään kohdennuksen oikeudenmukaisuutta — riippuvathan yksiköiden keskinäiset suhteet paljolti yliopiston sisäisestä rahanjaosta.

Kiuru vakuuttaa kuitenkin yliopiston käyttävän rahanjaossaan opetusministeriöltä tulevaa mallia vain pienin tarkennuksin.

— Se mukaan saamme ison osan rahoituksestamme, joten se tuntuu myös oikealta tavalta jakaa rahat ja vaatimukset yliopistossa, Kiuru kommentoi.

Valtion rahoitus — tai oikeammin sen puute — on joka tapauksessa yliopistojen yt-neuvottelujen keskiössä. Oman yt-kierroksen viime vuoden lopulla tehneet Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen sanoo yliopiston alijäämän johtuneen suoraan yliopistoindeksin puolittamisesta ja jäädyttämisestä vuosina 2012 ja 2013.

— Menot kasvoivat, mutta tulot eivät. Meidän oli pakko miettiä uudelleen toimintojamme.

Neuvottelujen jälkeen supistamistarpeeksi tarkentui 64 henkilötyövuotta, joista 20 opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja 44 muusta henkilöstöstä. Supistukset tehdään eläkejärjestelyjen kautta.

— Yliopiston hallitus antoi meille tilanteen hoitamiseen aikaa vuoteen 2016, joten vältyimme irtisanomisilta, Mattinen kiittelee.

Hänen mukaansa henkilökunnan väheneminen ei vaikuta Åbo Akademin jokapäiväiseen toimintaan.

— Yt-menettelyn yhteydessä luovuimme laitoksista ja organisoimme toimintamme uudelleen. Uskon, että uusi organisaatiomme on tehokkaampi.

Myös Oulun Kiuru uskoo yliopiston selviävän tehtävistään, vaikka väki vähenee. Ratkaisuina ovat palveluprosessien yhtenäistäminen, palvelujen keskittäminen ja sähköiset palvelut.

— Yksi esimerkki tästä on service desk -malli, jossa yhdestä numerosta voidaan aina ohjata avuntarvitsija oikean ihmisen luo. Sen avulla työnjako tehostuu.

Sitä, mihin ammattiryhmiin leikkaukset tulevat kohdistumaan Kiuru ei halua ruveta arvioimaan.

— Neuvottelut kohdistuvat alijäämäisten yksiköiden koko henkilöstöön, Kiuru toteaa lyhyesti.

Yt-neuvotteluja käynnistyvät myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta siellä pääsyynä ei ole talous. Yliopiston tulos oli viime vuodelta selvästi ylijäämäinen.

Silti yliopisto aloittaa ytprosessin, jossa uhkana on jopa 60 työntekijän irtisanominen.

TTY:n hallintojohtaja Tiina Äijälän perustelee neuvotteluja organisaation uudistamisessa. Tästä voidaan mahdollisesti selvitä vain tehtävänkuvien muutoksella.

— Yt-laki on kirjoitettu niin, että esille täytyy aina ottaa myös pahin vaihtoehto, Äijälä huomauttaa.

Nykyiset yt:t ovat TTY:n viidennet kahden vuoden sisään. Äijälän mukaan tämä johtuu yliopiston tarpeesta uudistua.

— Jossakin uudistetaan koko yliopisto kerralla, meillä on menty pikemminkin yksikkö kerrallaan.

Aiemmilla kierroksilla irtisanomistarve on jäänyt lopulta pieneksi — yhteensä on saanut lähteä kaksi ihmistä. Tarvitaanko näin rankkaa toimintamallia?

— Laki ei jätä vaihtoehtoja. Jos sadan ihmisen toimenkuvat halutaan muuttaa ja yksi panee vastaan, täytyy aloittaa yt-neuvottelut, jos hänet halutaan mukaan, Äijälä toteaa.

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Äijälä uskoo, että yt-kierroksia tullaan näkemään suomalaisissa yliopistoissa vielä lisää.

— Maailma muuttuu ja yliopistojen täytyy muuttua samalla. Koulutustarpeet eivät enää ole samanlaisia kuin nykyisen yliopistojärjestelmän syntyessä 1970- ja 1980-luvuilla ja yliopistojen täytyy uudistua palvellakseen yhteiskuntaa, Äijälä toteaa.

Hänen mukaansa yliopistoissa on myös patoutunutta muutostarvetta.

— Tilivirastoissa muutoksia ei ollut yhtä helppoa tehdä, joten muutospaineita on päässyt kertymään.

Äijälä epäileekin TTY:n yt-suman johtuvan vain edelläkävijän asemasta.

— Ainakin kapea-alaisemmilla yliopistoilla on edessä ihan vastaava prosessi, Äijälä sanoo.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Vesa Laine pitää yliopistoista kuuluvia yt-uutisia huonoina.

— On totta, että yliopistoindeksin leikkaamiset jättivät yliopistojen talouksiin jälkensä, mutta ovatko irtisanomiset ainoa tie, hän ihmettelee.

Hän pitää myös yt-prosessia huomattavan raskaana tapana tehdä TTY:n kaltaisia organisaatiouudistuksia.

Laine epäileekin, voisiko yt-neuvotteluissa olla kyse taloudellisen pakon lisäksi myös yritysmaailman mallien kopioimisesta.

— Vähän tulee mieleen, ollaanko tässä tehostamassa tehostamisen vuoksi, miettimättä mitä vähennykset tarkoittavat yliopiston toiminnalle pidemmällä aikavälillä.

teksti Juha Merimaa

  • Painetussa lehdessä sivu 6

ACATIIMI 3/14 tulosta | sulje ikkuna