Yt-neuvotteluista tuli kampusten vakiovieras
Yt-neuvotteluja käydään Oulussa
ja Tampereen teknillisessä
yliopistossa. Yliopistojen mukaan
kyse on välttämättömyyksistä,
jotka eivät heikennä yliopistojen
toimintaa.
– Taloudesta tämä johtuu. Perusrahoituksemme on
kutistunut laskennallisesti 10 miljoonaa euroa vuosina
2010–2012. Lisäksi emme ole onnistuneet saamaan
täydentävää rahoitusta niin paljon kuin olisimme tarvinneet.
Meidän on siis pakko tehostaa toimintaamme,
vaikka se tarkoittaisi ikäviä ratkaisuja, kommentoi
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru yliopistossa
maaliskuussa käynnistyneitä yt-neuvotteluja.
Kyse ei ole pienestä korjausliikkeestä. Oulun ytneuvottelun
piirissä on 1 700 henkilöä ja ilmoitettu
vähentämistarve on 130 henkilötyövuotta.Määrä vastaa
noin puolta yliopiston työntekijöistä.
Yt-neuvottelut on kohdennettu yliopiston sisällä
alijäämäisiin yksiköihin. Tämä on saanut kriitikot
epäilemään kohdennuksen oikeudenmukaisuutta —
riippuvathan yksiköiden keskinäiset suhteet paljolti
yliopiston sisäisestä rahanjaosta.
Kiuru vakuuttaa kuitenkin yliopiston käyttävän
rahanjaossaan opetusministeriöltä tulevaa mallia vain
pienin tarkennuksin.
— Se mukaan saamme ison osan rahoituksestamme,
joten se tuntuu myös oikealta tavalta jakaa rahat
ja vaatimukset yliopistossa, Kiuru kommentoi.
Valtion rahoitus — tai oikeammin sen puute — on joka
tapauksessa yliopistojen yt-neuvottelujen keskiössä.
Oman yt-kierroksen viime vuoden lopulla tehneet
Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen sanoo yliopiston
alijäämän johtuneen suoraan yliopistoindeksin
puolittamisesta ja jäädyttämisestä vuosina 2012 ja
2013.
— Menot kasvoivat, mutta tulot eivät. Meidän oli
pakko miettiä uudelleen toimintojamme.
Neuvottelujen jälkeen supistamistarpeeksi tarkentui
64 henkilötyövuotta, joista 20 opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
ja 44 muusta henkilöstöstä. Supistukset
tehdään eläkejärjestelyjen kautta.
— Yliopiston hallitus antoi meille tilanteen hoitamiseen
aikaa vuoteen 2016, joten vältyimme irtisanomisilta, Mattinen kiittelee.
Hänen mukaansa henkilökunnan väheneminen
ei vaikuta Åbo Akademin jokapäiväiseen toimintaan.
— Yt-menettelyn yhteydessä luovuimme laitoksista
ja organisoimme toimintamme uudelleen. Uskon,
että uusi organisaatiomme on tehokkaampi.
Myös Oulun Kiuru uskoo yliopiston selviävän tehtävistään,
vaikka väki vähenee. Ratkaisuina ovat palveluprosessien
yhtenäistäminen, palvelujen keskittäminen
ja sähköiset palvelut.
— Yksi esimerkki tästä on service desk -malli, jossa
yhdestä numerosta voidaan aina ohjata avuntarvitsija
oikean ihmisen luo. Sen avulla työnjako tehostuu.
Sitä, mihin ammattiryhmiin leikkaukset tulevat
kohdistumaan Kiuru ei halua ruveta arvioimaan.
— Neuvottelut kohdistuvat alijäämäisten yksiköiden
koko henkilöstöön, Kiuru toteaa lyhyesti.
Yt-neuvotteluja käynnistyvät
myös Tampereen teknillisessä
yliopistossa, mutta siellä pääsyynä
ei ole talous. Yliopiston
tulos oli viime vuodelta selvästi
ylijäämäinen.
Silti yliopisto aloittaa ytprosessin,
jossa uhkana on jopa
60 työntekijän irtisanominen.
TTY:n hallintojohtaja Tiina
Äijälän perustelee neuvotteluja
organisaation uudistamisessa.
Tästä voidaan mahdollisesti selvitä
vain tehtävänkuvien muutoksella.
— Yt-laki on kirjoitettu niin,
että esille täytyy aina ottaa myös
pahin vaihtoehto, Äijälä huomauttaa.
Nykyiset yt:t ovat TTY:n viidennet
kahden vuoden sisään.
Äijälän mukaan tämä johtuu yliopiston tarpeesta uudistua.
— Jossakin uudistetaan koko yliopisto kerralla,
meillä on menty pikemminkin yksikkö kerrallaan.
Aiemmilla kierroksilla irtisanomistarve on jäänyt
lopulta pieneksi — yhteensä on saanut lähteä kaksi
ihmistä. Tarvitaanko näin rankkaa toimintamallia?
— Laki ei jätä vaihtoehtoja. Jos sadan ihmisen toimenkuvat
halutaan muuttaa ja yksi panee vastaan,
täytyy aloittaa yt-neuvottelut, jos hänet halutaan
mukaan, Äijälä toteaa.
Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtajana
toimiva Äijälä uskoo, että yt-kierroksia
tullaan näkemään suomalaisissa yliopistoissa vielä lisää.
— Maailma muuttuu ja yliopistojen täytyy muuttua
samalla. Koulutustarpeet eivät enää ole samanlaisia
kuin nykyisen yliopistojärjestelmän syntyessä
1970- ja 1980-luvuilla ja yliopistojen täytyy uudistua
palvellakseen yhteiskuntaa, Äijälä toteaa.
Hänen mukaansa yliopistoissa on myös patoutunutta
muutostarvetta.
— Tilivirastoissa muutoksia ei ollut yhtä helppoa
tehdä, joten muutospaineita on päässyt kertymään.
Äijälä epäileekin TTY:n yt-suman johtuvan vain
edelläkävijän asemasta.
— Ainakin kapea-alaisemmilla yliopistoilla on
edessä ihan vastaava prosessi, Äijälä sanoo.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö
Vesa Laine pitää yliopistoista kuuluvia
yt-uutisia huonoina.
— On totta, että yliopistoindeksin leikkaamiset
jättivät yliopistojen talouksiin jälkensä, mutta ovatko
irtisanomiset ainoa tie, hän ihmettelee.
Hän pitää myös yt-prosessia huomattavan raskaana
tapana tehdä TTY:n kaltaisia organisaatiouudistuksia.
Laine epäileekin, voisiko yt-neuvotteluissa olla
kyse taloudellisen pakon lisäksi myös yritysmaailman
mallien kopioimisesta.
— Vähän tulee mieleen, ollaanko tässä tehostamassa
tehostamisen vuoksi, miettimättä mitä vähennykset
tarkoittavat yliopiston toiminnalle pidemmällä
aikavälillä.
teksti Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|