3/12

  • pääsivu
  • sisällys
  • Henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle ja Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo puhuivat Joensuussa professoreiden työhyvinvoinnista.

    Yliopistotyö on muuttunut yhä sirpaleisemmaksi

    Itä-Suomen yliopistossa on tehty isoja organisaatiomuutoksia. Nämä vaikuttavat edelleen monin tavoin yliopistolaisten työhön.

    Professoriliiton Itä-Suomen yliopiston osaston kevätkokouksessa Joensuussa puhunut Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle nosti esiin professorien työhön ja työhyvinvointiin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä.

    Vaikutuksia hänen mukaan löytyy niin globaalisti, Euroopan tasolla kuin kotimaastakin.

    — Yliopistot ovat erityisesti Englannissa ja Australiassa siirtymässä kohti markkinamekanismeja. Euroopassa tiedepolitiikan yleisinä teemoina ovat tehokkuus, laatu ja taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen, sanoi Kekäle.

    Yliopistot elävät Kekäleen mukaan keskellä yhteiskunnallista murrosta, jossa kulttuurinen aikajänne lyhentyy.

    — Yliopistoilla on paine tuottaa innovaatioita ja nopeaa yhteiskunnallista relevanssia, sanoi Kekäle.

    — Toimintaympäristössä on menossa globaali muutos, jossa yliopistot joutuvat entistä enemmän puolustamaan toimintaansa ja jossa rahoitus tulee ensisijaisesti mitattavien tulosten kautta, arvioi Kekäle.

    Työn houkuttelevuus huolestuttaa

    Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo totesi tehtyjen kyselyiden perusteella professoreiden työmäärän lisääntyneen.

    — Täydentävän rahoituksen vaade on se uusi mikä meille on tullut ja yhä vahvemmin tulee uudessa yliopistossa. Yliopistoyhteisössä on arvostettu asia, että saisimme täydentävää rahoitusta, sanoi Valo.

    Hän totesi professorien työn muuttuneen sirpaleisemmaksi.

    — Yhä useampi on huomannut, että ei ole kokonaista iltapäivää pyhittää tutkimukselle tai opetuksen kehittämiselle.

    Valo huomautti myös opiskelijoiden lisääntyneistä vaatimuksista, mm. henkilökohtaisen ohjauksen lisääntymisestä.

    Suurin osa professorikunnasta tekee myös esimiestyötä, kuten rekrytointia, palkkaneuvotteluita tai tutkimusprojektinsa vetämistä. Avustava henkilökunta on samalla koko ajan vähentynyt.

    — Esimerkiksi dekaanilla tai laitoksen johtajalla ei kuitenkaan ole käytössä sellaisia välineitä, joilla voi kunnolla seurata esimerkiksi johtamansa yksikön taloutta. Eikä avustavaa henkilökuntaa, joka voi kertoa missä mennään.

    — Olemme monitoimikoneita, jotka teemme ihan kaikkea, sanoi Valo.

    Hän oli huolissaan myös siitä, että tämän kehityksen tuloksena uudet sukupolvet eivät suhtaudu yliopistoon kovin myönteisenä työpaikkana.

    — He ovat nähneet mm. täydentävän rahoituksen etsimiseen kuluvan ajan ja muutenkin läheltä meidän työtä. On todellinen huoli siitä kuinka houkutteleva työpaikka yliopiston on, sanoi Valo.

    Tilaisuudessa todettiin myös, että palkkaus on yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Itä-Suomen yliopisto ei pärjää erityisen hyvin Professoriliiton teettämissä palkkaselvityksissä

    — Pitää juosta, että pysyy edes paikallaan. Kyllä me olemme siihen panoksia käyttäneet, mutta niin näyttävät käyttäneen muutkin, sanoi Kekäle viitaten yliopistofuusion yhteydessä tehtyihin palkkajärjestelyihin.

    Kari Salmela

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 44