Sapelinkalistelusta oli oleellinen apu
”Neuvottelujen etenemiseen vaikutti ratkaisevasti
pääsopijajärjestöjen yhtenäisyys
sekä kentältä saatu tuki. Neuvotteluja
vauhdittivat oleellisesti myös yliopistoissa
aktiivisesti käynnistyneet työtaisteluvalmistelut
sekä 3.3. annettu lakkovaroitus”,
näin todetaan JUKOn jäsentiedotteessa
yliopistojen neuvottelutuloksen synnyttyä.
Jälkikäteen onkin syytä kiittää kaikkia
lakkovalmisteluun osallistuneita. Erityiskiitokset
paikallisille toimijoille! Sapelinkalistelusta
oli oleellinen apu neuvottelutulokseen
pääsemisessä.
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan alainen lakkotoimikunta
kokoontui viikoittain – kahden viimeisen
viikon aikana kaksikin kertaa viikossa.
Lakkotoimikunnassa oli kaikkien keskeisten yliopistosektorin
liittojen edustus sekä kolme lakkopäällikköä.
Paikalliset lakkotoimikunnat kokoontuivat
myös aktiivisesti.
Neuvottelutulokseen pääsemisessä oli suuri
merkitys sillä, että kaikki pääsopijajärjestöt JUKO,
Pardia ja JHL esiintyivät Etelärannan neuvottelupöydässä
samassa rintamassa. Neuvottelijoiden lisäksi
yhteistyö oli hyvää myös pääsopijoiden lakkotoimijoiden
kesken. Viikoittaisissa palavereissa
päätettiin muun muassa Me olemme yliopisto -
kampanjasta, sovittiin monista käytännön toimista
mm. lakkovahtien käsivarsinauhojen tilaamisesta,
puhuttiin yhteisistä lakkorajoista ja tiedotuslinjoista.
Kun akavalainen väki uhkaa, on tosi
kyseessä
Lakkotoimikunta järjesti jukolaisille lakkopäälliköille
koulutus- ja informaatiotilaisuuden 1. päivänä
maaliskuuta Akavatalon Valopihalla. Yhteistilaisuus
oli tarkoitettu myös liittojen yliopistosektorin
toimijoille. Koolle olikin lyhyellä varoitusajalla
saatu 42 yliopistosektorin tilanteesta
kiinnostunutta. Paikalla oli lakkopäälliköt 10 yliopistosta.
Yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtaja
Eeva Rantala avasi tilaisuuden. JUKOn neuvottelupäällikkö
Arja Vehmas kertoi ajankohtaiset
kuulumiset neuvottelupöydästä. Neuvottelut takkusivat
ja lakkovaroituksen jättäminen oli tullut
ajankohtaiseksi.
- Kun akavalainen väki uhkaa, on tosi kyseessä,
Vehmas korosti.
Lakkotoimikunnan puheenjohtaja Riku Matilainen
puhui työtaisteluvalmistelujen tilanteesta
ja tiedottaja Kirsti Sintonen tiedotuksen roolista
järjestövalmiuden nostamisessa.
Lopuksi lakkopäälliköt Tapani Kaakkuriniemi
Helsingin yliopistosta, Marko Kosunen Aalto-yliopistosta
sekä Pekka Rantanen Tampereen yliopistosta
kertoivat omien yliopistojensa valmisteluista.
Henki tuntui olevan päällä ja valmius hyvällä
mallilla.
Keskustelu oli vilkasta ja paikalla ollut lakkoväki
esitti oleellisia mm. lakkorajoihin liittyviä kysymyksiä.
Henkilöstö ei saa joutua maksumieheksi
Lakkovaroitus jätettiin valtakunnansovittelijan
toimistoon ja Yksityisen Opetusalan Liitolle keskiviikkona
3.maaliskuuta puolilta päivin. Lakkovaroitus
koski yhden päivän lakkoa kaikissa yliopistoissa
18. maaliskuuta. Lakkovaroituksen jättämisen
jälkeen pidettiin pääsopijajärjestöjen tiedotustilaisuus
klo 14. Paikalla olivat puheenjohtajat
Erkki Kangasniemi (JUKO), Antti Palola (Pardia)
ja Tuire Santamäki-Vuori (JHL).
- Henkilöstön luottamus uuteen yliopistotyönantajaan
on romuttumassa. Tilanne on kestämätön.
Työntekijöiden motivaatio katoaa, ellei
heidän työehdoistaan päästä pian sopuun, aloitti
Kangasniemi.
Uuden työnantajan lisäksi Kangasniemi heitti
vastuuta myös opetusministerille ja -ministeriölle.
Saattohoito yliopistojen uuteen asemaan on jätetty
tekemättä.
Myös Palola piti tilannetta sietämättömänä.
- Kun fantastista yliopistouudistusta lanseerattiin,
henkilöstö suhtautui siihen jo epäilevästi.
Nyt yliopistoväki on joutumassa koko uudistuksen
maksumieheksi.
Palola piti venkoiluna sitä, että yliopistojen
palkkaratkaisu haluttiin kytkeä valtion ratkaisuun.
Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että toisaalta
on haluttu korostaa yliopistojen itsenäisyyden
ihanuutta.
Tuire Santamäki-Vuori nosti vahvasti esille yliopistojen
perusrahoituksen niukkuuden. Hän siteerasi katkelmia Acatiimissa 2/2010 olleesta Unifin
puheenjohtajan Lauri Lajusen haastattelusta.
Santamäki-Vuori korosti myös määräaikaisten
asemaa. Yliopistoissa on rämettynyt pätkätyökäytäntö.
Hänen mielestään työehtosopimukseen
voisi kirjata, että työsuhteet voidaan sopia määräaikaisiksi
työsopimuslain perusteella.
Paikalla olleet toimittajat kysyivät, mitä jatkotoimia
on kaavailtu yhden päivän lakon jälkeen,
jos se ei pure riittävästi. Kangasniemi väläytti
mahdollisuutta lakkoon, jossa harjoittelukoulut
olisivat mukana ylioppilaskirjoitusten aikaan.
Tätä lakkotoimikunta olikin esittänyt yliopistoneuvottelukunnalle.
Paineita eri suunnilta
Kun lakkovaroitus oli annettu ja JUKOn jäsentiedotteet
olivat levinneet kentälle, puhelimet ja sähköpostit
alkoivat laulaa liittojen toimistoissa. Sanoma
oli tavoittanut yliopistolaiset – hämmästyttävänkin
nopeasti. Lakkorajoihin kysyttiin täsmennyksiä.
Oli kiintoisaa huomata, kuinka paljon merkittäviä kansainvälisiä konferensseja eri yliopistoihin
oli 18.3. tulossa. Paine työnantajaa
kohtaan alkoi kasvaa.
Lakkovaroitus oli ensimmäinen Yksityisen
Opetusalan liiton saama lakkovaroitus. Sillä oli
Etelärannan suuntaan selvästi muutakin kuin historiallista
merkitystä.
Myös poliittinen paine alkoi työtaisteluvalmistelujen
loppuvaiheessa kasvaa. Yliopistojen kohtuuttoman
pitkään jatkunut sopimukseton tila
puhutti eduskunnan sivistysvaliokuntaa sekä laajasti
eduskunnan kyselytunnilla 4. maaliskuuta.
Ilmeisesti myöskään maan hallitus ei halunnut
“fantastisen” yliopistouudistuksen ensi metreille
työtaistelua.
Kirsti Sintonen
JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunnan tiedottaja
|