ACATIIMI 3/10 tulosta | sulje ikkuna

Sapelinkalistelusta oli oleellinen apu

”Neuvottelujen etenemiseen vaikutti ratkaisevasti pääsopijajärjestöjen yhtenäisyys sekä kentältä saatu tuki. Neuvotteluja vauhdittivat oleellisesti myös yliopistoissa aktiivisesti käynnistyneet työtaisteluvalmistelut sekä 3.3. annettu lakkovaroitus”, näin todetaan JUKOn jäsentiedotteessa yliopistojen neuvottelutuloksen synnyttyä.

Jälkikäteen onkin syytä kiittää kaikkia lakkovalmisteluun osallistuneita. Erityiskiitokset paikallisille toimijoille! Sapelinkalistelusta oli oleellinen apu neuvottelutulokseen pääsemisessä.

JUKOn yliopistoneuvottelukunnan alainen lakkotoimikunta kokoontui viikoittain – kahden viimeisen viikon aikana kaksikin kertaa viikossa. Lakkotoimikunnassa oli kaikkien keskeisten yliopistosektorin liittojen edustus sekä kolme lakkopäällikköä. Paikalliset lakkotoimikunnat kokoontuivat myös aktiivisesti.

Neuvottelutulokseen pääsemisessä oli suuri merkitys sillä, että kaikki pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL esiintyivät Etelärannan neuvottelupöydässä samassa rintamassa. Neuvottelijoiden lisäksi yhteistyö oli hyvää myös pääsopijoiden lakkotoimijoiden kesken. Viikoittaisissa palavereissa päätettiin muun muassa Me olemme yliopisto - kampanjasta, sovittiin monista käytännön toimista mm. lakkovahtien käsivarsinauhojen tilaamisesta, puhuttiin yhteisistä lakkorajoista ja tiedotuslinjoista.

Kun akavalainen väki uhkaa, on tosi kyseessä

Lakkotoimikunta järjesti jukolaisille lakkopäälliköille koulutus- ja informaatiotilaisuuden 1. päivänä maaliskuuta Akavatalon Valopihalla. Yhteistilaisuus oli tarkoitettu myös liittojen yliopistosektorin toimijoille. Koolle olikin lyhyellä varoitusajalla saatu 42 yliopistosektorin tilanteesta kiinnostunutta. Paikalla oli lakkopäälliköt 10 yliopistosta.

Yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtaja Eeva Rantala avasi tilaisuuden. JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas kertoi ajankohtaiset kuulumiset neuvottelupöydästä. Neuvottelut takkusivat ja lakkovaroituksen jättäminen oli tullut ajankohtaiseksi.

- Kun akavalainen väki uhkaa, on tosi kyseessä, Vehmas korosti.

Lakkotoimikunnan puheenjohtaja Riku Matilainen puhui työtaisteluvalmistelujen tilanteesta ja tiedottaja Kirsti Sintonen tiedotuksen roolista järjestövalmiuden nostamisessa.

Lopuksi lakkopäälliköt Tapani Kaakkuriniemi Helsingin yliopistosta, Marko Kosunen Aalto-yliopistosta sekä Pekka Rantanen Tampereen yliopistosta kertoivat omien yliopistojensa valmisteluista. Henki tuntui olevan päällä ja valmius hyvällä mallilla.

Keskustelu oli vilkasta ja paikalla ollut lakkoväki esitti oleellisia mm. lakkorajoihin liittyviä kysymyksiä.

Henkilöstö ei saa joutua maksumieheksi

Lakkovaroitus jätettiin valtakunnansovittelijan toimistoon ja Yksityisen Opetusalan Liitolle keskiviikkona 3.maaliskuuta puolilta päivin. Lakkovaroitus koski yhden päivän lakkoa kaikissa yliopistoissa 18. maaliskuuta. Lakkovaroituksen jättämisen jälkeen pidettiin pääsopijajärjestöjen tiedotustilaisuus klo 14. Paikalla olivat puheenjohtajat Erkki Kangasniemi (JUKO), Antti Palola (Pardia) ja Tuire Santamäki-Vuori (JHL).

- Henkilöstön luottamus uuteen yliopistotyönantajaan on romuttumassa. Tilanne on kestämätön. Työntekijöiden motivaatio katoaa, ellei heidän työehdoistaan päästä pian sopuun, aloitti Kangasniemi.

Uuden työnantajan lisäksi Kangasniemi heitti vastuuta myös opetusministerille ja -ministeriölle. Saattohoito yliopistojen uuteen asemaan on jätetty tekemättä.

Myös Palola piti tilannetta sietämättömänä.

- Kun fantastista yliopistouudistusta lanseerattiin, henkilöstö suhtautui siihen jo epäilevästi. Nyt yliopistoväki on joutumassa koko uudistuksen maksumieheksi.

Palola piti venkoiluna sitä, että yliopistojen palkkaratkaisu haluttiin kytkeä valtion ratkaisuun. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että toisaalta on haluttu korostaa yliopistojen itsenäisyyden ihanuutta.

Tuire Santamäki-Vuori nosti vahvasti esille yliopistojen perusrahoituksen niukkuuden. Hän siteerasi katkelmia Acatiimissa 2/2010 olleesta Unifin puheenjohtajan Lauri Lajusen haastattelusta. Santamäki-Vuori korosti myös määräaikaisten asemaa. Yliopistoissa on rämettynyt pätkätyökäytäntö. Hänen mielestään työehtosopimukseen voisi kirjata, että työsuhteet voidaan sopia määräaikaisiksi työsopimuslain perusteella.

Paikalla olleet toimittajat kysyivät, mitä jatkotoimia on kaavailtu yhden päivän lakon jälkeen, jos se ei pure riittävästi. Kangasniemi väläytti mahdollisuutta lakkoon, jossa harjoittelukoulut olisivat mukana ylioppilaskirjoitusten aikaan. Tätä lakkotoimikunta olikin esittänyt yliopistoneuvottelukunnalle.

Paineita eri suunnilta

Kun lakkovaroitus oli annettu ja JUKOn jäsentiedotteet olivat levinneet kentälle, puhelimet ja sähköpostit alkoivat laulaa liittojen toimistoissa. Sanoma oli tavoittanut yliopistolaiset – hämmästyttävänkin nopeasti. Lakkorajoihin kysyttiin täsmennyksiä. Oli kiintoisaa huomata, kuinka paljon merkittäviä kansainvälisiä konferensseja eri yliopistoihin oli 18.3. tulossa. Paine työnantajaa kohtaan alkoi kasvaa.

Lakkovaroitus oli ensimmäinen Yksityisen Opetusalan liiton saama lakkovaroitus. Sillä oli Etelärannan suuntaan selvästi muutakin kuin historiallista merkitystä.

Myös poliittinen paine alkoi työtaisteluvalmistelujen loppuvaiheessa kasvaa. Yliopistojen kohtuuttoman pitkään jatkunut sopimukseton tila puhutti eduskunnan sivistysvaliokuntaa sekä laajasti eduskunnan kyselytunnilla 4. maaliskuuta. Ilmeisesti myöskään maan hallitus ei halunnut “fantastisen” yliopistouudistuksen ensi metreille työtaistelua.

Kirsti Sintonen
JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunnan tiedottaja


ACATIIMI 3/10 tulosta | sulje ikkuna