ACATIIMI 3/10 tulosta | sulje ikkuna

Epävarmuudesta neuvottelutulokseen

Yliopistouudistuksen myötä myös palvelussuhteen neuvottelujärjestelmä uudistui. Neuvottelutilanne oli hyvin epävarma aina siihen asti, kunnes 10.3.2010 vastaisena yönä saavutettiin neuvottelutulos, jonka syntyyn vaikutti suuresti lakonuhka. Neuvottelutulosta on luonnehdittu torjuntavoitoksi. Neuvottelutuloksen syntyminen merkitsi myös lakkovaroituksen purkamista.

Yliopistouudistuksen toteutuminen 1.1.2010 alkaen täysimääräisesti merkitsi yliopistojen irrottautumista valtiosta palvelussuhdejärjestelmän ja palvelussuhteen neuvottelujärjestelmän osalta. Yliopistoille annettiin itsenäinen työnantaja-asema, joka on riippumaton valtiosta.

Yliopistotyönantajien organisoituminen

Yliopistoilla oli erilaisia vaihtoehtoja neuvottelutoimensa organisoimiseen. Kaikki yliopistot perustivat reilu vuosi sitten Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen SYTYn. Työsuhteen varmistuttua yliopistojen palvelussuhdemuodoksi, SYTY päätti liittyä viime kesänä Yksityisen Opetusalan Liittoon YOL:ään, joka on osa EK:ta.

Yliopistojen neuvottelupöydässä eivät olleet läsnä enempää valtionvarainministeriö kuin opetusministeriökään. Valtiovallan yliopistoja koskeva ohjaustoiminta tapahtuu muussa yhteydessä kuin palvelussuhteiden ehtoja määriteltäessä.

Työntekijäjärjestöt

Akavalaisella järjestöllä oli erilaisia mahdollisuuksia järjestää neuvottelutoimintansa yliopistoissa. Huolellisen harkinnan jälkeen erilaisista vaihtoehdoista päädyttiin akavalaiseen neuvottelujärjestöön Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön JUKOon. JUKOon perustettiin melko itsenäinen yliopistoneuvottelukunta.

Työntekijäjärjestöjen muina osapuolina olivat JUKOn lisäksii SAK:hon kuuluva JHL sekä Pardia/ YHL/STTK. Koko neuvotteluprosessin ajan JUKOlla ja muilla työntekijäjärjestöillä oli hyvä ja toimiva yhteistyö.

Neuvottelujen lähtökohdat

Työnantajapuolella oli lähtökohtana se, että keskustason työehtosopimukseen saataisiin joustoja ja sopimusturvaa pienennettäisiin. Työnantajapuoli lähti myös siitä, että kustannusvaikutukset olisivat sopimuksen osalta hyvin vähäiset.

Työntekijäpuolelle lähtökohtana oli, että valtion ja yliopistojen vanhat sopimusehdot siirrettäisiin uusimuotoisiin yliopistoihin mahdollisimman laajasti. Sopimuksen kustannusvaikutuksen tulisi olla vähintään lähiympäristöä vastaava. Erilaisista lähtökohdista johtuen neuvottelut muodostuivat pitkiksi ja vaikeiksi.

Neuvotteluprosessin eteneminen

Yliopistojen neuvottelut käytiin siis Etelärannassa. Työantajapuolella käytännön neuvotteluja hoiti YOL:n toimitusjohtaja esikuntineen. Myös SYTYn neuvotteluryhmä osallistui aktiivisesti neuvotteluihin.

JUKOn edustajina neuvotteluissa olivat JUKOn toimihenkilöt ja yliopistojärjestöjen edustajat. Käytännön neuvottelut tapahtuivat eri neuvotteluryhmissä. Tärkein ryhmä oli ns. pääryhmä, jossa neuvottelutulos lopulta syntyi.

Neuvotteluprosessi yliopistojen uusista palvelussuhteista käynnistettiin hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Viimeistään marraskuussa 2009 neuvotteluosapuolina olivat edellä kuvatut tahot.

Uusimuotoisten yliopistojen palvelussuhdejärjestelmän neuvottelutoiminta häiritsi tämän vuoden puolelle saakka työnantajapuolelta tullut haparointi siitä, miten valtion aikaisempaan sopimukseen liittynyt kehittämiserä suunnataan. Kehittämiserästä samoin kuin samapalkkaerästä päästiin kuitenkin sopuun 25.1.2010.

Lakkovaroitus koskien 18.3.

Epäselvän, sopimuksettoman tilan jatkuessa ja neuvottelujen junnatessa kuukausitolkulla lähes paikoillaan, kaikki yliopistotyöntekijöiden järjestöt päättivät ilmoittaa 3.3.2010 lakkovaroituksesta koskien 18.3.2010. Lakkovaroitus koski kaikkia yliopistoja ja niiden lähes koko henkilöstöä. Lakkovaroitus sai aikaan ennennäkemättömän tilanteen yliopistoissa.

Monet merkit viittaavat siihen, että lakonuhka aiheutti liikehdintää ja keskustelua eri tahoilla. On aiheellista otaksua, että lakkovaroituksella oli suuri merkitys neuvottelutuloksen synnylle.

Selvää oli myös, että lakonuhka merkitsi järjestöjen jäsenille uudenlaista tilannetta ja töiden uudelleenorganisoimista. Näistä seikoista tuli järjestöihin kentältä monipuolista viestiä. Tässä yhteydessä on syytä kiittää järjestöjen jäseniä siitä, että jäsenistön rivit pitivät uhkatilanteessa.

Sovun saavuttaminen

Neuvottelutulos uusimuotoisia yliopistoja koskevasta työehtosopimuksesta saavutettiin 9.3- 10.3.2010 välisenä yönä. JUKOn neuvottelijoilla oli perusteltu käsitys siitä, että neuvottelutuloksella on laaja hyväksyntä JUKOn piirissä. Neuvottelutulos merkitsi lakkouhan poistumista. Tästä tehtiin myöhemmin kirjaus yliopistoneuvottelukunnan pöytäkirjaan.

Neuvottelutulokseen pääsemiseen auttoi selvyys siitä, että valtiolla oli saavutettu vähän aikaisemmin neuvottelutulos. Yliopistojen määrärahakehitys oli nimittäin poliittisella taholla sidottu siihen, että valtion keskustason ratkaisusta johtuvat korotukset siirretään myös yliopistojen määrärahoihin.

Neuvottelutuloksen muuntuminen sitovaksi sopimukseksi tapahtuu järjestökäsittelyn jälkeen. Tätä kirjoitusta kirjoitettaessa eräät merkit viittaavat siihen, että järjestökäsittely ei tule olemaan helppoa kaikkialla.

Neuvottelutuloksen arviointia

Neuvotteluprosessin päätyttyä joudutaan huolellisesti läpikäymään neuvottelujärjestelmän toimivuus, neuvotteluissa mahdollisesti tehdyt virheet ja onnistumiset. Järjestöjen yhteisrintaman säilyminen koko neuvotteluprosessin ajan oli jo sellaisenaan merkillepantavaa.

Neuvottelutuloksen sisältöä on kollegan toimesta selvitetty laajasti toisaalla tässä lehdessä.

Saavutettu neuvottelutulos merkitsee, että henkilöstön palvelussuhteen ehdot yliopistoissa eivät muutu olennaisesti aikaisemmasta. Ehkä suurin yksittäinen muutos on tutkijakunnan siirtyminen aikaisemmin vain opettajille tarkoitettuun työaikajärjestelmään. Sairausajan palkkaetuuksien suurien leikkauksien torjuminen oli merkityksellistä.

Neuvottelutuloksen mukaiset palkankorotukset vastaavat yleisesti ottaen lähiympäristössä tapahtuneita korotuksia. Korotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan samansuuruisia kuin valtiolla. Yliopistojen neuvottelutulosta on luonnehdittu aiheellisesti torjuntavoitoksi.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja
JUKOn neuvottelija
15.3.2010


ACATIIMI 3/10 tulosta | sulje ikkuna