Acatiimin puoluekysely

Kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta vastasivat Acatiimi-lehden kuuteen kysymykseen. Toimitusministeristöksi muuttunut Juha Sipilän hallitus saa harjoittamastaan yliopisto- ja tiedepolitiikasta keskiarvoksi 6,9. Puolueiden vastausten valossa tulevan hallitusohjelman keskeisistä yliopisto- ja tiedepoliittisista kirjauksista on varsin helppoa päästä yhteisymmärrykseen: yliopistoindeksi takaisin ja TKI-rahoitus 4 prosenttiin. Tosin kokoomus, perussuomalaiset ja siniset jättävät indeksin palautukseen varauksia. SDP ja vihreät ajavat tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautusta. Mikä on seuraavassa hallituksessa istuvan yliopisto- ja tiedeasioita hoitavan ministerin salkun nimi, jää nähtäväksi.

1. Minkä kouluarvosanan antaisitte nykyisen hallituksen harjoittamalle yliopisto- ja tiedepolitiikalle? Arvioikaa sitä parilla lauseella.

Kristillisdemokraatit

7

Korkea osaaminen edellyttää jatkuvaa panostamista. Hallitus on tällä hallituskaudella kohdistanut raskaita säästötoimia koulutukseen, kuten yliopistojen toimintaedellytyksiin. Heikennystä on aiheuttanut myös yliopistoindeksin jäädyttäminen. Hallitus on leikannut tutkimuksesta ja kehittämisestä, vaikka näihin olisi päinvastoin pitänyt panostaa vahvasti.

Keskusta

8

Tällä vaalikaudella on tehty paljon positiivisia asioita. Yliopistoja on pääomitettu, koulutusvientiä on vauhditettu ja jatkuvan oppimisen edellytyksiä on parannettu tehdyin lainsäädäntö- ja rahoitusmuutoksiin. Tärkein asia on ollut korkeakoulujen visiotyö, jossa on haettu pitkän aikavälin ratkaisuja suomalaisten koulutustason nostamiseksi ja TKI-panosten lisäämiseksi.

Leikkauksia jouduttiin tekemään erityisesti vaalikauden alkupuolella julkisen talouden tasapainottamiseksi, kuten kaikilla muillakin sektoreilla. Tämän jälkeen tieteen ja tutkimuksen resursseja on pystytty myös lisäämän merkittävästi.

Toinen haasteellinen asia on ministeriön liian vahvaksi kasvanut ohjausvalta. Jatkossa pitää panostaa entistä enemmän siihen, että koko korkeakouluyhteisö saadaan vahvemmin mukaan korkeakoulutuksemme tulevaisuutta koskevien päätösten tekemiseen.

Kokoomus

8 1/2

Tällä hallituskaudella on otettu monia yliopistojen ja tieteenteon kannalta merkityksellisiä askelia. Kehittämistyö on tehty yhdessä korkeakoulujen kanssa. Historiallinen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, joka luotiin yhdessä koko korkeakoulukentän kanssa, on ollut lakimuutosten ja myös uuden rahoitusmallin moottorina. Yliopistot ovat niiden kautta saaneet uusia mahdollisuuksia ja vapauksia, joiden merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa. Kuluvalle vuodelle tehtiin myös mittavat, yhteensä 112 miljoonan euron pysyvät menolisäykset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Perussuomalaiset

7

Hallituksen huomion veivät suurelta osin kustannuskilpailukykyyn liittyvät asiat ja tiedepolitiikka jäi sen varjoon. Myös leikkausten kohdistuminen ei ollut tasapainoista.

RKP

6+

Leikkaukset kauden alussa rokotti pahasti yliopisto- ja tiedepolitiikkaa, varsinkin Helsingin yliopisto kärsi pahasti tästä, kun indeksijäädytyksen lisäksi poistettiin ns. apteekkikorvauksen mikä merkitsi noin 106 miljoonan leikkausta neljän vuoden aikana. Plussa tulee siitä, että viimeisessä budjetista oli jo yliopistoille panostuksia.

SDP

7

Annamme hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikalle arvosanaksi 7, sillä korkeakoulutuksen alulle laitettu visiotyö, jossa SDP:nkin tavoitteita on mukana, ansaitsee tulla huomioiduksi. Loppukauden aktivoitumisesta huolimatta hallituksen politiikkaa on leimannut ennen kaikkea passiivisuus ja vision puute. Alkukauden koulutusleikkaukset ja puheet kaiken maailman dosenteista ylenkatsoivat korkean koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen keskeistä roolia yhteiskuntamme rakentajina.

Sininen tulevaisuus

8

Antaisimme arvosanaksi 8. Edellisen hallituksen vastuuttoman talouspolitiikan johdosta hallituksen oli välttämätöntä tehdä säästötoimenpiteitä, jotka kohdistuivat myös koulutukseen. Siitä huolimatta korkeakoulutuksessa on saatu paljon aikaiseksi. Olemme olleet laatimassa korkeakouluvisiota 2030, jossa asetetaan tavoitteita tulevaisuuden koulutuksen kehittämiselle. Olemme asettaneet EU/ ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut, jotka mahdollistavat suomalaisten korkeakoulujen kilpailun kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Vasemmistoliitto

6

Hallitus aloitti kautensa leikkaamalla kaikesta koulutuksesta ja on nyt pitkin matkaa paikkaillut niitä pienillä panostuksilla, mutta esimerkiksi yliopistoindeksiä ei ole palautettu. Hallituksen asenne tieteeseen ja tukijoihin on ollut välillä jopa halventava, uusimpana puolustusministerin kommentit Suomen johtavista perustuslakiasiantuntijoista.

Vihreät

4

Sivistysyliopiston idea on unohdettu: tällä kaudella tehokkuuden tavoittelu ja putkitutkinnot ovat korostuneet, ja se näkyy mm. uusimmassa rahoitusmallissa. Leikkaukset ovat syöneet resurssit perustehtäviltä, mutta samalla on vaadittu enemmän, parempaa ja nopeammin.


2. Mitkä ovat puolueenne kolme keskeisintä yliopisto- ja tiedepoliittista pointtia tulevaan hallitusohjelmaan?

Kristillisdemokraatit

1)Yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen tulee panostaa.

2) Suomen on pidettävä kiinni siitä, että EU:n tutkimusvaroja myönnetään tutkimuksen laadun perusteella ja auttaa suomalaisia tutkimusorganisaatioita osallistumaan mahdollisimman moneen yhteiseen tutkimushankkeeseen.

3) Korkea osaamistaso luo pohjan Suomen menestymiselle. Korkeakoulujen yritysyhteistyötä tulee kehittää, kuten myös elinikäiseen oppimiseen- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa.

Keskusta

— Korkeakoulutuksessa tarvitaan vakautta ja kehittämisrauhaa. Viime vaalikaudella on tehty useita merkittäviä rakenteellisen tason uudistuksia. Tulevina vuosina pitää panostaa yliopistojen käytännön perustyöhön. Keskustan korkeakoulupoliittinen ajattelu lähtee siitä, että uusi osaaminen ja luovat ratkaisut syntyvät alhaalta ylöspäin. Korkeakouluyhteisöjen omaan osaamiseen pitäisi luottaa nykyistä vahvemmin. Ministeriön vahvaa ohjausta on kevennettävä. Korkeakoulutuksesta on tehtävä jatkuvaa ja rajatonta. Yhtenä tähän liittyvänä ratkaisuna esitämme suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoamista yhdeltä alustalta. Portaali voisi olla aluksi sähköinen ja siitä voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta itselle sopivia opintokokonaisuuksia.

Tiedettä ja tutkimusta on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yliopistojen rakenneuudistusten sijaan tekisimme seuraavaan vaalikauden kärkihankkeen siitä, miten tiede auttaa ratkaisemaan yhteiskunnan visaisia ja vaikeita ongelmia. Tarvitaan positiivista ”ristiinpölystä” tutkimuksen ja päätöksenteon välillä.

Kokoomus

— Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet nuoresta ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutukseen siirtymistä tulee sujuvoittaa.

Kokoomus on sitoutunut tavoitteeseen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus nousisi 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jo seuraavalla hallituskaudella olisi mahdollista tehdä jopa 300 miljoonan euron panostukset, mikäli yritystukiin käytettyä rahaa ohjataan uudelleen. Korostamme tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Tutkittu tieto on parasta lääkettä myös populismin torjuntaan!

Perussuomalaiset

— Hallituksen yhdeksi pääpainopistealueeksi tieteen, teknologian ja innovaatioympäristön haasteet sekä elinikäisen oppimisen kehittäminen.

Tieteen vapaus on turvattava. Korkeakoulujen autonomiasta pidetään kiinni, mutta vahvuusalueiden koordinointia tarvitaan ja sisällön laatua on aidosti vaalittava.

Laadukkaalle tutkimukselle on tarjottava riittävä ja vakaa rahoitus pitkäjänteisesti.

RKP

a) Maksuton korkeakoulutus myös tulevaisuudessa.

b) Perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.

c) Selkeämpi työnjako ja profilointi yliopistojen välillä, ja kansainvälistymistä on tuettava.

SDP

— SDP:n ajattelussa Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan. Siksi haluamme, että 1) Palautetaan käyttöön yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi. 2) Tehdään tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. 3) Vahvistetaan tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuuria sekä sujuvoitetaan kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen saapumisen käytäntöjä sekä 4) Nostetaan Suomen TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Sininen tulevaisuus

Sininen tulevaisuus haluaa edistää osaamista, tieteitä ja tutkimusta. Korkeatasoinen osaaminen on maamme hyvinvoinnin kulmakivi ja tärkeä kilpailuvalttimme, eikä sivistysyliopistoihanteesta tule luopua. Ensinnäkin haluamme vahvistaa suomen kielen asemaa tieteen sekä opetuksen kielenä ja luopua virkamiesruotsista vapaan kielivalinnan mahdollistamiseksi. Toiseksi haluamme lisää muunto- ja täydennyskoulutusta, ja lisätä avointen korkeakouluopintojen tarjontaa, jotta voimme vastata entistä paremmin työelämän murrokseen. Kolmanneksi haluamme edistää tutkitun tiedon laajamittaista hyödyntämistä päätöksenteossa ja ohjata korkeakoulujen resurssit tukemaan laatua ja vaikuttavuutta.

Vasemmistoliitto

— Perusrahoitustason nosto ja indeksin palauttaminen

Yliopistodemokratian vahvistaminen ja työhyvinvointiin panostaminen

TKI-panostusten vahvistaminen

Vihreät

— Työrauhan ja luottamuksen palauttaminen rahoitusta vakauttamalla.

Tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus: tiede näkyväksi osaksi yhteiskuntaa ja TKI-toiminnan osuus neljään prosenttiin BKT:sta.

Koulutuksen tasa-arvon parantaminen ja korkeakouluopintojen saavutettavammiksi tekeminen.


3. Pitäisikö tulevassa hallituksessa olla tiedeministeri? Tai olisiko korkeakoulu- ja tiedeministeri parempi?

Kristillisdemokraatit

— Mielestämme on kannatettavaa, että näihin liittyvät asiat on keskitetty koulutusasioista vastaavalle ministerille, mutta koska korkeakoulutus- ja tiedepolitiikka on myös poikkihallinnollista, tulee näihin liittyviä asioita nostaa esille myös usean muun ministerin työssä.

Keskusta

— Suhtaudumme ajatukseen ennakkoluulottomasti. Olemme valmiita tarkastelemaan nykyistä salkkujakoa avoimin mielin. Pelkkien hallinnonrajojen sijaan ministerien tehtäviä voitaisiin miettiä myös ilmiöpohjaisesti. Tehtävänjakoa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sisällä kannattaa pohtia uusiksi. Tässä yhteydessä olisi järkevää miettiä, voisiko työja elinkeinoministeriön innovaatio- ja teknologiapuolta yhdistää korkeakouluista ja tieteestä vastaavan ministerin tehtäväkenttään

Kokoomus

— Tiedeministerin salkku olisi pohtimisen arvoinen ajatus, jos se johtaisi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden tiivistymiseen. Korkeakouluja ei voi erottaa tutkimuksen kokonaisuudesta. Kokoomus pitää tärkeänä, että tieteellä ja tutkimuksella on vahva asema seuraavan hallituksen toiminnassa. Tieteellä on perustuslaissa turvattu autonomia, joten tiedeministerin toimivalta olisi rajallinen.

Perussuomalaiset

— Ei. Vaikka idea erillisestä tiedeministeristä saattaa kuulostaa tieteen edustajien kannalta kiinnostavalta, tosiasiassa se eriyttäisi tiedepolitiikkaa vielä enemmän koulutus- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuudesta sekä muusta politiikasta omaksi saarekkeekseen. Sen sijaan kannattaa ottaa pohdittavaksi, otettaisiinko Suomessa käyttöön hallituksen tieteellisen neuvonantajan nimitys, kuten Englannissa pääministerin Chief Scientific Adviser.

RKP

— Tässä vaiheessa meillä ei ole siihen kantaa. Riippuu paljon kokonaisvastuista.

SDP

— SDP haluaa toteuttaa seuraavalla hallituskaudella tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen sekä tiivistää tutkitun tiedon hyödyntämistä kaikessa päätöksenteossa. Katsomme, että tämä toteutetaan vaikuttavimmin kasvattamalla tutkimus- ja innovaationeuvoston painoarvoa ja vaikuttavuutta tai muulla korkean profiilin poikkihallinnollisella mallilla. Meillä voisi myös olla opetus- ja tiedeministeri opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriössä.

Sininen tulevaisuus

— Tiedeministerin salkun perustaminen voi olla järkevää, jos sillä voidaan edistää suomalaisen tieteen tasoa ja sen menestymistä. Samaan salkkuun voisi yhdistää innovaatiot ja tietojohtamisen. Tiede-, innovaatio- ja tietojohtamisen ministerin salkku voisi edistää suomalaisen tutkimuksen korkeaa tasoa, tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa ja maamme edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa.

Vasemmistoliitto

— Olemme esittäneet, että ministerien salkkujakoa voitaisiin uudistaa ilmiöpohjaisemmaksi tiettyjen ministerien osalta. Opetusministerin salkun voisi korvata tiede- ja sivistysministeri.

Vihreät

— Kyllä. Olemme esittäneet poikkihallinnollista tiedeministerin salkkua, joka yhdistettäisiin opetusministerin salkkuun.


4. Kannatatteko sitä, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat lakinsa?

Kristillisdemokraatit

— Mielestämme on hyvä, että ammattikorkeakouluista ja yliopistoista säädetään omissa laeissa, jotta voidaan parhaiten huomioiden näiden instituutioiden erikoispiirteet.

Keskusta

— Keskustan mielestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnot ja tehtävät kannattaa pitää erillään. Molemmilla puolilla on tehty merkittävää työtä omien koulutusprofiilien löytämiseksi. Kannatamme kuitenkin hallinnollisen ja toiminnallisen yhteistyön lisäämistä rajojen yli. Uuden yhtenäisen korkeakoululain säätämisen kanssa olisimme kuitenkin varovaisia. Tällä vuosikymmenellä on jo tehty merkittävät uudistukset sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulupuolella. Jatkuvien uudistusten sijaan tarvittaisiin kehittämisrauhaa.

Kokoomus

— Yhteistyön esteitä opetuksen osalta on poistettu jo tällä kaudella. Se on hyvä suunta. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on kuitenkin syytä olla vastakin omat erilliset tehtävänsä ja tutkintonsa. Tehtävät ja tarkoitus on syytä pitää erillään myös lainsäädännössä.

Perussuomalaiset

— Kyllä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimalli on säilytettävä, mutta yhteistyötä on lisättävä.

RKP

— Kyllä.

SDP

— Korkeakoulusektorin lainsäädännön tulee lähteä ennen kaikkea sektorin toiminnallisista vaatimuksista ja tavoitteista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että poliittisten päättäjien pitäytyessä tutuissa ja turvallisissa rakenteissa korkeakoulut ovat jo lähteneet ennakkoluulottomasti toteuttamaan yhteistyötä. SDP:n tavoitteena on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on esteetöntä ja että samassa korkeakoulussa voisi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja.

Sininen tulevaisuus

— Kyllä, koska ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omat vahvuudet tunnistettava. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on korkean tason ammatillisessa osaamisessa ja yliopistojen vahvuus tutkimuksen teossa. Kannatamme yhteistyön tiivistämistä niin sektoreiden sisällä kuin niiden välillä.

Vasemmistoliitto

— Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat, erilliset tehtävät ja tavoitteet. Tämä on selkeästi suomalaisen osaamisen vahvuus ja rajojen hämärtämisessä on riski, että kohta kaikki tuottavat samaa ”bulkkituotetta”. Tällä hetkellä ei ole syytä, miksi lainsäädäntö pitäisi muuttaa. Näitä kahta koulutusmuotoa tulisi kehittää sisällöt, ei rakenteet edellä.

Vihreät

— Kyllä. Yhteistyötä on hyvä tehdä, mutta lainsäädännöt on hyvä pitää erillään.


5. Miten päästään tavoitteeseen, jonka mukaan TKI-rahoituksen BKT-osuus nousee 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä?

Kristillisdemokraatit

— Tavoitteen saavuttamiseksi pitää lisätä julkisen rahoituksen lisäksi merkittävästi myös yrityksiltä tulevaa rahoitusta. Yrityksiltä tulevan rahoituksen lisääminen edellyttää kuitenkin, että tutkimustoiminnan tulokset saadaan tehokkaasti yritystoiminnassa käyttöön.

Keskusta

— TKI-rahoituksen lisääminen on koko yhteiskunnan ponnistus. Julkisen rahoituksen lisääminen on välttämätöntä. Julkisen rahoituksella on oltava myös vipuvaikutus yritysten ja muun yksityisen rahoituksen lisäämiselle. Eri puolille Suomea on luotava edellytyksiä vahvojen osaamiskeskittymien synnylle. Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset voivat muodostaa kiinnostavia yhteistyökuvioita, jotka houkuttelevat myös kansainvälistä osaamista ja rahoitusta. Tärkeää on myös, että kasvava pk-yrityskenttä saadaan entistä tiiviimmin mukaan TKI-toimintaamme.

Kokoomus

— Julkisen rahoituksen lisääminen on yksi keskeinen keino. On kuitenkin välttämätöntä lisätä myös yritysten investointeja TKItoimintaan, jotta tuo 4 prosentin tavoite voidaan saavuttaa. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistettävä ja Suomeen luotava houkuttelevat olosuhteet myös ulkomaalaisille tutkimusinvestoinneille.

Perussuomalaiset

— Tämä edellyttää sekä kasvavia julkisia että yksityisiä panostuksia. Julkisten menojen osalta kasvava TKI-rahoituksen BKT-osuus tarkoittaa sitä, että erilainen toissijainen rahan käyttö (kuten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja elättäminen sekä yltiöidealistinen ilmastopolitiikka) on lopetettava ja varat kohdistettava tarkoituksenmukaisemmin kohteisiin kuten TKI-menoihin.

RKP

— Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Lyhyen aikavälin projektien sijaan tarvitaan riittävä perusrahoitus. Yrityspuolella pitäisi myös ymmärtää satsata tutkimukseen ja innovaatioihin, ja että nämä satsaukset maksavat itsensä takaisin.

SDP

— TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin vaatii sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta merkittäviä lisäpanoksia. Julkisen sektorin panostusten rooli on merkittävä yksityisen kirittäjänä. Julkisen sektorin tulee siksi toimia esimerkkinä, kohdentaa resursseja TKI-toimintaan sekä rakentaa pitkän tähtäimen näkymää houkuttelevasta ja ennustettavasta tutkimus- ja innovaatioympäristöstä. Näemme, että tässä onnistumiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet seuraavalle hallituskaudella ja siitä eteenpäin.

Sininen tulevaisuus

— Tavoite on tärkeä, ja sen toteuttaminen vaatii poikkihallinnollisesti toimenpiteitä niin valtiolta, korkeakouluilta kuin yrityksiltäkin. Yhteiskunnan varoilla on syytä tukea etenkin sellaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä innovaatiotoimintaa, joka jäisi ilman tukia toteutumatta.

Vasemmistoliitto

— Panostuksia tarvitaan sekä yksityisellä että julkisella puolella. Yritysten tuottavuuden kannalta on tärkeää, että TKI-henkilöstöstä isompi osa olisi tohtoreita. Nuorten tutkijoiden työelämäyhteyksiä pitää vahvistaa ja tohtoreita kouluttaa myös työelämästä. EUrahoituksen osuutta tulee myös nostaa.

Vihreät

— Tarvitsemme merkittäviä panostuksia tutkimukseen sekä erilaisten toimintamallien vakiinnuttamista. Olemme esittäneet lisäpanostuksia Suomen Akatemialle, Business Finlandille sekä valtion tutkimuslaitoksille. Tutkimustyötä tulisi tuoda myös yhä enemmän yritysten käyttöön. Tätä voidaan tukea esimerkiksi Business Finlandin innovaatioseteleillä ja uudistamalla yritystukia.


6. Koska yliopistoindeksi palaa?

Kristillisdemokraatit

— Yliopistoindeksi tulisi pyrkiä palauttamaan ensikauden aikana.

Keskusta

— Tavoitteemme on tehdä hallitusneuvotteluissa päätös indeksien palauttamisesta. Talouden myönteinen kehitys mahdollistaa tämän. Indeksien palautus vahvistaisi yliopistojen toimintaa vakauttavaa perusrahoitusta.

Kokoomus

— Indeksijäädytykset voivat poistua aikaisintaan 2020, mutta vain, jos Suomen työllisyysaste nousee vähintään 75 prosenttiin. Julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Muuten tuota rahoitusta ei ole mahdollista kattaa.

Perussuomalaiset

— Kehotamme arvon lukijoita olemaan terveen kyynisiä eri tahojen antamien koulutuslupausten suhteen.

RKP

— Päämääränä on vaalikauden alkupuolella.

SDP

— Kannatamme yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien palauttamista seuraavalla vaalikaudella. Asiasta tulee sopia puolueiden kesken hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Sininen tulevaisuus

— Yliopistoindeksin palauttamista voidaan tarkastella, kun talouden tilanne on kestävällä pohjalla.

Vasemmistoliitto

— Sipilän hallitus on leikannut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta indeksikorotuksen vuosille 2016-2019. Tavoitteemme on, että seuraava hallitus jättää indeksin vihdoin rauhaan ja korkeakoulujen rahoitus pääsee kehittymään, kuten se on laissakin tarkoitettu.

Vihreät

— Indeksi on syytä palauttaa seuraavalla hallituskaudella. Korkeakouluille tulee tasokorotuksella kompensoida indeksijäädytyksillä leikatut varat..


Oletko ehdokkaana EU-vaaleissa?

Vaalikevät jatkuu. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2019, jolloin valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle.

Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26.5 ja ennakkoäänestyspäivät ovat kotimassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5.

Acatiimin numerossa 3/2019 annamme palstatilaa niille EU-vaaliehdokkaille, jotka ovat lehden julkaisijaliittojen jäseniä. Lehti ilmestyy 2.5.2019.

Eli jos olet Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton tai Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäsen, lähetä kuva, lyhyet esittelytietosi (ikä, nimike/titteli, puolue) sekä vastaus kysymykseen: Mitä asioita haluat Europarlamentissa ennen kaikkea edistää?

Esittelytekstin ja vastauksen kokonaispituus on 900 merkkiä (välilyönteineen).

Kuvan ja vastauksen tulee olla toimituksessa viimeistään 12.4.2019. Ne voi lähettää sähköpostilla päätoimittajalle: kirsti.sintonen@acatiimi.fi


koonnut Kirsti Sintonen
kuvitus Lauri Voutilainen

Painetussa lehdessä sivu 26