Tutkimusjärjestelmä tarvitsee koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi

Viime vuonna tuli taas uusi ennätys tohtorintutkintojen määrässä - 1881. Heistä vain kolmannes voi sijoittua yliopistouralle. OKM:n työryhmä etsi parannuskeinoja tutkijoiden uranäkymiin.

Tutkijanurasta on tehty paljon selvityksiä ja raportteja. Helmikuun 12. päivä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovutettu Tutkijanuran tilannekuva - tutkijanuratyöryhmän loppuraportti oli kolmas 10 vuoden sisällä.

Vuoden 2008 raportti toi mukanaan neliportaisen tutkijanuran. Uusin visioi laajemmin uran kehittämistä koko tutkimusjärjestelmän kannalta. Uria tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon tutkimuksen, opetuksen, hallinnon ja yleisten työmarkkinoiden tehtävät.

Työryhmän jäseniä olivat mm. puheenjohtaja Petri Koikkalainen Tieteentekijöiden liitosta ja hallituksen jäsen Marjukka Anttila Professoriliitosta.

- Tieteen parissa työskentelevät ansaitsevat nykyistä toimivammat työmarkkinat. Loppuraportissa on hyviä suosituksia, mutta vastuu konkreettisista kehittämistoimista jää työpaikoille. Toivottavasti myös ministeriö jatkossa pohtii, kuinka se voi tukea parempaa henkilöstöpolitiikkaa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Tutkijanuraraportin painopiste on uran alkuvaiheessa ja työllistymisnäkymissä. Enemmän läpinäkyvyyttä uralla etenemisen kriteereihin toivotaan myös Professoriliitossa.

- Tutkijanuran täytyy olla selkeästi hahmotettavissa jo ensimmäiseltä portaalta lähtien. Kaikki eivät voi päätyä seuraaville portaille, mutta kriteerien tulee olla läpinäkyviä. Parhaille tutkijoille on annettava selkeä viesti uranäkymistä, jolloin uraan liittyviä riskejä uskaltaa paremmin ottaa, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Loppuraportin oheen OKM teetti arvioinnin neliportaisesta urajärjestelmästä sekä selvityksen tohtorien työllistymisestä. Tieteentekijöiden liiton mielestä nämä sisältävät hyödyllistä tietoa urajärjestelmän ja tohtoreitten sijoittumisen ongelmista.

- On koko kansantalouden kannalta huono asia, että Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) henkilöstöstä verrattain harva eli vain 18 % on suorittanut tohtorintutkinnon. Yritysten TKI-henkilökunnasta vain 4 % on tohtoreita eikä määrä ole kasvanut vuodesta 2004 kuin yhdellä prosentilla. On outoa, ettei tohtoreitten osaamista osata hyödyntää, Koikkalainen ihmettelee.

Viime vuonna valmistui ennätysmäärä uusia tohtoreita - 1881. Tämä on siis 281 uutta tohtoria yli OKM:n tavoitemäärän. Tohtorintutkinnon suorittaneista vain kolmannes voi sijoittua yliopistouralle. OKM:n raportti suositteleekin, että ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset ja työelämän muut organisaatiot tuovat aiempaa vahvemmin näkyville tohtoreiden erilaisia uravaihtoehtoja ja osaamista. Tutkijakoulujen ohjaajille ja ohjattaville esitetään taitopaketteja, tutkimuslaitoksiin työharjoittelujaksoja.

- Työryhmän suositukset ovat asianmukaisia tohtorien osaamisen esiintuomiseksi ja tohtorikoulutuksen kehittämiseksi. Tutkijankoulutetun työvoiman osaamista tarvitaan laajamittaisesti yhteiskunnan käyttöön. TKI-toiminnassa tohtorien osuutta on tärkeää kasvattaa. Yliopistoissa tarvitaan läpinäkyvämpiä etenemismahdollisuuksia, ja eri tehtävät, kuten opetus, tulee huomioida nykyistä paremmin urapolkuajattelussa, toteaa OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen.

Tutkijanuraraportin luovutustilaisuudessa paikalla olleiden työryhmän jäsenten kommenteista valtaosa koski tohtoreitten sijoittumista.

- On resurssien haaskausta, jos tohtorit eivät työllisty. Valtava potentiaali olisi saatavilla, ihmetteli myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 10