2/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • Helsingin yliopiston henkilöstöjärjestöt järjestivät kynttilämielenilmauksen 27.1. Kynttilöitä asettelemassa JUKO n pääluottamusmiehet Seppo Sainio ja Tiina Niklander.

     

    Helsingin yliopisto myllertää kaiken

    Suomen suurin yliopisto kävi läpi suuret YT-neuvottelut, uudistaa palveluorganisaationsa, luopuu kymmenistä tuhansista neliöistä toimitiloja, laittaa tutkinto-ohjelmia uusiksi, yhtiöittää aikuiskoulutuspalvelunsa ja pohtii tiedekuntajaon uudistamista. Ei ihme, että yliopistolla ollaan hämmentyneissä tunnelmissa.

    Senaatintorilla järjestettiin 27.1. kynttilämielenosoitus, jonka toivottiin kantavan yliopiston työntekijöiden äänen torin yli Valtioneuvoston linnaan. Saman päivänä yliopiston johto oli lyönyt pöytään karut YTluvut: Yliopistolta ollaan lopettamassa 980 työsuhdetta, joista 570 irtisanomalla.

    HENKILÖSTÖN VÄHENTYMINEN

    Ensimmäiset irtosanomisilmoitukset tulivat jo helmikuussa. Ne kohdistuivat yliopiston täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus Hykkeen. Aikuiskoulutuskeskus yhtiöitetään ja uuteen yhtiöön siirtyy alle puolet nykyisistä työntekijöistä. Irtisanomisilmoituksen sai 36 työntekijää.

    Pääosa Helsingin yliopiston irtisanomisista, 495, kohdistuu aikuiskoulutuskeskuksen lailla muuhun henkilöstöön hallinnossa, kirjastoissa ja palveluissa. 75 irtisanomista kohdistuu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Kaikkiaan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa vähennetään 295 henkeä, joista 160 lopettamalla määräaikaisuuksia ja 60 eläköitymisten kautta.

    Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mukaan kovat toimet ovat tarpeen yliopistoihin kohdistettujen säästöjen vuoksi.

    — Helsingin yliopiston tilanne on vaikeampi kuin muilla, koska kaikkiin kohdistuvien säätöjen lisäksi meiltä otettiin vielä 30 miljoonan apteekkimaksu pois. Nyt on pakko sopeutua.

    Yliopiston johto on saanut kritiikkiä säästöjen tekemisestä etupainotteisesti. Eikö olisi parempi lykätä ja toivoa, että päättäjät vaihtuisivat tai muuttaisivat mieltään?

    — En usko, että taloustilanne tulee muuttumaan lähivuosina. On parempi tehdä leikkaukset kerralla, jotta tähän ei jouduta joka vuosi, Kola perustelee.

    — Tämä on kova paikka koko henkilökunnalle. On todella ikävää, että monen oman alansa ammattilaisen työ tulee päättymään.

    Hän vakuuttaa myös yliopiston tukevan kaikkia irtisanottuja.

    — Autamme työnhaussa ja uudelleen kouluttautumisessa ja tarjoamme laajasti työterveyshuoltomme palveluita.

    YT-neuvottelut kytkeytyvät yhteen Helsingin yliopistolla tehtävään palvelurakenneuudistuksen kanssa. Siinä vanhat tukipalvelut myllätään uudelleen yhdeksi yksiköksi, jonka kaikki työntekijät joutuvat hakemaan paikkoja uudelleen.

    Yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittämistä pohditaan.

    Huhupuheet tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta rehtori kuittaa sanomalla, että jokaista toimialaa pohditaan erikseen. Myöskään tietoja siitä, miten opetus- ja tutkimushenkilökunnan leikkaukset kohdistetaan, Kola ei voi vielä kommentoida. Asiasta neuvotellaan tiedekuntien kanssa.

    Epätietoisuutta yliopistolla lisäävät käynnissä olevat massiiviset muut muutokset, joista useimmat on käynnistetty jo ennen valtiovallan säästöpäätöksiä.

    Isoksi pyöräksi kutsuttu koulutusohjelmien muutos supistaa kandiohjelmien määrän nykyisestä 102:sta alle kolmannekseen. Maisteriohjelmista päätöksiä tehdään kevään aikana. Lisäksi puhutaan tiedekuntarakenteen uudistamisesta.

    — Yhtenä mahdollisuutena on pohdittu kampusmallia, jossa yliopiston neljästä kampuksesta tehtäisiin yksi tiedekunta jokaisesta, kertoo professori Jussi Pakkasvirta.

    Näiden kampustiedekuntien alla voisi mahdollisesti toimia erillisiä tiedekuntia ja instituutteja.

    Keskustakampuksen tiedekunta, joka yhdistäisi humanistisen, käyttäytymistieteellisen, oikeustieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan olisi itsesään suurempi kuin mikään muu suomalainen yliopisto.

    Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe vertaa yliopiston tunnelmia vuoden 1917 vallankumoukseen.

    — Tietoa on vähän, mutta kaikenlaisia huhuja liikkuu. Epätietoisuus tulevasta vie energia.

    Kolan mukaan mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.

    — Nyt keskitymme ensin palvelurakenteen ja ison pyörän käytännön toteuttamiseen.

    Organisaatiouudistuksien ja leikkausten yksi vaikutus on myös yliopiston tilojen karsiminen. Tavoitteeksi on ilmoitettu luopuminen 80 000 neliöstä toimitilaa.

    Kola ei halua sanoa mitään lopullista, mutta mainitsee Viikin kampuksen ja Ruskeasuon mahdollisina kohteina. Yliopiston arvorakennuksista tuskin kuitenkaan ollaan luopumassa. Silti keskushallinnon tilat tulevat supistumaan, Kola kertoo.

    — Olemme tällä hetkellä väistötiloissa selvästi tiiviimmin kuin ennen. Uskon, että jatkossakin tilamme pysyvät pienempinä.

    Yliopiston omien toimintojen sijasta Porthaniaa vastapäätä olevaan hallintorannukseen voisi tulla jatkossa myös vuokrattavia tiloja.

    — Uskon, että sijainti kampuksella voi olla hyvinkin kiinnostava, Kola toteaa.

    Oman lisänsä yliopiston myllerrykseen tuo vielä alkuvuodesta virinnyt keskustelu lukukausimaksuista. Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen huomautti, että 2 000 euron lukukausimaksulla leikkaukset voitaisiin välttää.

    Nyt laki sallii kuitenkin lukukausimaksut vain EUja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Ne Helsingin yliopisto on ottamassa käyttöön. Vuosimaksujen haarukaksi on ilmoitettu 10 000—5 000 euroa, mutta se tulee vaihtelemaan maisteriohjelmien mukaan.

    Kola vakuuttaa kuitenkin, että mitään muita lukukausimaksusuunnitelmia ei ole luvassa.

    — Meillä on ihan tarpeeksi asioita muutenkin tekeillä.

    Teksti Juha Merimaa


    What do you think about the tuition fees 10 000—25 000 euros?

    Kean-Jin Lim
    doctoral student,
    University of Helsinki

    — It's a burden adding together with living cost in Finland especially for non-EU brilliant students who from a not wealthy family. They have thinner chance for degree studies here. Does education become a privilege of wealthy families?

     

    Melissa Plath
    Project Manager
    University of Jyväskylä,
    Coordinator Group for the International Members of Finnish Union of University Researchers and Teachers
    — Tuition fees won’t improve universities' competiveness. On the contrary, restricting non-EU/EEA students’ access based on who can and is willing to pay hinders excellence by limiting the diversity of ideas, thoughts, and experiences.

     

    Aaron Yi Ding
    Postdoc Research
    TU Munich, PhD of Helsinki University
    — Instead of arguing why we charge tuition fees, it’s better to ask now, what’s next? In this regard, wishful thinking is not enough. Concrete followup actions will seal its fate: whether turning into a miserable try-out (in Sweden for example), or a sustainable practice. We of course wish for the latter one.

    Teksti Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 6