Kiistaa Suomen tieteen tasosta
Suomen Akatemian Tieteen tila
-raportin johtopäätökset tieteen
tasosta on asetettu kyseenalaisiksi.
Suomen Akatemia Tieteen tila 2014 -raportti antaa
liian pessimistisen kuvan suomalaisen tieteen kansainvälisestä
tasosta. Professori Osmo Kivinen pitää
erityisen valitettavana, että raportin johtopäätöksiä
pidetään tiedepoliittisen päätöksenteon pohjana.
Kivinen ja tutkija Juha Hedman analysoivat Yhteiskuntapolitiikka
-lehdessä (13.2.) julkaistussa jutussa
suomalaistutkimuksen kansainvälistä tasoa
tieteenaloittaisten julkaisujen ja viittausten määrällisen
kehityksen nojalla. Saadut tulokset osoittavat tieteemme
kansainvälisen tason väitettyä paremmaksi.
Selkein osoitus tason kohenemisesta on kansainvälisten,
vertaisarvioitujen (Web of Science -tasoisten)
suomalaisjulkaisujen määrän kasvu kaikilla kuudella
päätieteenalalla koko 2000-luvun. Eniten julkaisumäärät
ovat kasvaneet luonnontieteissä sekä yhteiskunnallis-
humanistisilla aloilla.
Tutkijoiden mukaan Akatemian raportin bibliometriset
laskelmat kuvaavat parhaiten niin sanottujen
kovien alojen, kuten kliinisen lääketieteen sekä joidenkin
luonnontieteellisten alojen julkaisu- ja viittauskäytäntöjä.
Sen sijaan muiden tieteenalojen osalta
kuva jää enemmän tai vähemmän ohueksi ja sattumanvaraiseksi.
— Tieteen tila 2014 jatkaakin niiden yksityiskohtaisiin
erittelyihin uppoutuvien raporttien sarjaa,
joissa näennäinen tarkkuus näyttää helposti korvaavan
laajemman kokonaisuuden kattavat jäsennykset,
tutkijat toteavat.
Heidän mukaansa on kansainvälisestikin tunnettu
tosiasia, että bibliometristen indikaattoreiden villiintynyt
käyttö saattaa aiheuttaa pikemmin sekaannusta
kuin edesauttaa ymmärrystä tieteen ja tutkimuksen
täsmällisestä tasosta.
— Väärinymmärrykset tai puutteelliseen evidenssiin
nojaavat päätökset saattavat olla — kovenevassa
kansainvälisessä kilpailussa — korvaamattomaksi vahingoksi,
Kivinen ja Hedman toteavat kirjoituksessaan.
Tieteen ja tutkimuksen tasoa on arvioitu myös
muissa raporteissa. Helmikuun alussa OKM:n verkkosivuille
putkahti ministeriön asettaman profiilityöryhmän
raportti Suomalaisen yliopistotutkimuksen
tuottavuus ja vaikuttavuus. Myös sen aineiston
käsittelyä sekä johtopäätöksiä Kivinen kritisoi hyvin
puutteellisiksi.
Toimittaja Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomiin
analyysin Tiede on tärkeää – teoriassa (16.2.). Turkulaistutkijoiden
Kivisen ja Hedmanin kritiikki Suomen
Akatemian Tieteen tila -selvitystä kohtaan pääsi esille
myös tuossa tekstissä.
Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila ja
johtava tiedeasiantuntija Anu Nuutinen kommentoivat
Hesarin juttua mielipidekirjoituksella ”Pelkkä
julkaisujen määrä ei kerro tieteen tasosta” (HS 18.2.).
”Julkaisujen määrä ja määrän kasvu, jonka Tieteen
tila -selvityskin toteaa, on toki hyvä merkki, mutta se
ei vielä kerro tutkimuksen tasosta. Kun bibliometrisiä
analyysejä käytetään tiedepoliittisen päätöksenteon
taustamateriaalin osana, on syytä erottaa määrän ja
vaikuttavuuden arviointi toisistaan.”
”Tieteen tila -selvitys ja viimeaikaiset pohjoismaiset
vertailut antavat Suomen tieteen tasosta yhteneväisen
kuvan: taso on vakaa mutta monia verrokkimaita
heikompi. Tutkimuksen rahoitusta koskevissa
päätöksissä laadun ja vaikuttavuuden painottaminen
onkin tärkeää”, toteavat Mannila ja Nuutinen mielipidekirjoituksessa.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 11
|