• pääsivu
  • sisällys

  • Arviointineuvoston kevätkauden viimeisessä kokouksessa olivat paikalla vararehtori Ritva Paulin (edessä vas.), johtaja Pirkko Remes, vararehtori Raija Sollamo, opiskelija Jouni Kantola (toinen rivi, vas.), sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä, koulutuspoliittinen sihteeri Kati Isoaho, koulutusalajohtaja Krister Forssten (ylärivi vas.), professori Ossi. V. Lindqvist ja rehtori Mauri Panhelainen.

     

     

     
    Puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist:

    Korkeakoulujen arviointineuvosto on laatukanava


    Korkeakoulujen arviointineuvosto on toiminut nyt kahdeksan vuotta. Vuosien aikana toiminta on koko ajan laajentunyt ja neuvoston puheenjohtaja Ossi V. Lindqvist halua varoittaa myös arviointiväsymyksestä. Hän luonnehtii neuvostoa laatukanavaksi, joka tekee kehittävään arviointiin liittyvää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

    Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti toimintansa vuonna 1996. Ensimmäiset neljä vuotta neuvoston puheenjohtajana toimi professori Jarmo Visakorpi. Kuopion yliopiston entinen rehtori, professori Ossi V. Lindqvist on vetänyt neuvostoa neljä vuotta - ensi syksynä valitaan jälleen uusi 12-jäseninen neuvosto vuosiksi 2004-07.

    Alkuaikoina neuvostolla riitti työsarkaa erityisesti ammattikorkeakoulujen toimilupien kanssa. Lisäksi 1990-luvulla tehtiin laajoja yliopistojen kokonaisarviointeja. Nyt neuvoston työ on muuttunut lähinnä kehittäväksi arvioinniksi ja entisten kokonaisarviointien sijaan se tekee korkeintaan seurantaa.

    - Korkeakouluissa ollaan omaksumassa hyvää arviointi- ja laatukulttuuria. Haluamme tehdä korkeakoulujen kanssa yhteistyötä niiden toiminnan edelleen kehittämiseksi. Ranking-listoja ei ole laadittu eikä aiota laatia.

    Vuoden 2002 aikana arviointineuvolta ilmestyi 18 raporttia. Tämän vuoden aikana KKA:lta on jo ilmestynyt 10 vaaleanoranssista julkaisua.

    Toimintakauden 2000-2003 aikana neuvosto on keskittynyt koulutuksen arviointiin aloilla, jotka ovat koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeitä, nopeasti kasvavia tai ongelmallisia. Vuonna 2002 arvioitiin seuraavat alat ja teemat:

    - maisteriohjelmat
    - media- ja viestintäala
    - avoin yliopisto-opetus
    - Lahdessa toimivien korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus
    - yliopistojen opiskelijavalinnat
    - rakennustekniikka
    - kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutus
    - Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib)

    Arvioinnit kehittämisen palvelijoina

    Miten sitten paljon työtä vaatineita, laajoja arviointeja aiotaan hyödyntää? Neuvoston toimintasuunnitelman 2002-2003 esipuheessa Lindqvist mainitseekin, että arviointeja ei tehdä niiden itsensä vuoksi vaan hän näkee ne ennen kaikkea palvelemassa korkeakoulujen omaa kehittämistä.

    Tästä yhtenä esimerkkinä Lindqvist mainitsee ennen joulua julkistetun yliopistojen opiskelijavalintoja koskevan professori Kari Sajavaaran johtaman arviointiryhmän raportin. Asiaan liittyviä jatkotyöryhmiä on perustettu ja jo tämän kevään opiskelijavalintoja on virtaviivaistettu. Suora opiskelijavalinta on yleistymässä.

    - Ei ole tarkoituksenmukaista, että, että tämänkokoisessa maassa on 539 erilaista opiskelijavalintayksikköä. Remontin tarve on ilmeinen.

    Lindqvist myöntää, että moniin neuvoston teettämiin arviointeihin liittyy myös poliittisia ulottuvuuksia. Muun muassa korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus on tällainen asia.

    Uusi hallitusohjelma on tärkeä asiakirja, joka linjaa myös korkeakoulujen toimintaa. Ohjelmassa korostetaan alueellista vaikuttavuutta, puhutaan opintoaikojen tiivistämisestä mutta samalla korostetaan, että korkeakoulutus säilyy julkisena hyödykkeenä.

    Lindqvist katsoo, että Bolognan-prosessin seurauksena, vuonna 2005 toteutettava kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen antaa mahdollisuuksia tutkintojen uudelle mitoitukselle ja rakenteelliselle uudistamiselle.

    Avoimuus ja läpinäkyvyys kivijalkoina

    Korkeakoulujen arviointineuvostolle kuuluu myös koulutuksen laatu- ja huippuyksiköiden arviointi, joista esitys tehdään opetusministeriölle. Tänä vuonna on esitykset tehty ammattikorkeakoulujen aluekehityksen huippuyksiköistä, yliopistokoulutuksen laatuyksiköistä sekä yliopistojen aikuiskoulutuksen laatuyksiköistä.

    - Lukuunottamatta laatuyksikkövalintaa arviointeihin ei liity suoranaista rahanjakoa niin kuin esimerkiksi joissakin anglosaksisissa maissa. Yliopistojen tulossopimuksissa toki huomioidaan myös arviointien tulokset ja suositukset.

    Riippumattomuus, asiantuntevuus, monimuotoisuus, läpinäkyvyys ja vaikuttavuus ovat Korkeakoulujen arviointineuvoston keskeiset toimintaperiaatteet.

    - Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimintamme kivijalkoja, muun muassa kaikki arvioinnit ovat julkisia jo korkeakoulujen lainsäädännöstä johtuen.

    Kansainväliset asiantuntijat ovat hämmästelleet suomalaisen systeemin suhteellista avoimuutta.

    - Kansainvälisellä kentällä tilanne on kirjava. Eräissä maissa rehtori voi hyvinkin jättää arvioinnin omaan hyllyynsä pölyttymään tai käyttää siitä vain valittuja paloja.

    Arviointineuvoston tulevassa työssä tärkeällä sijalla on arviointimenetelmien kehittäminen ja arviointia koskevan tutkimuksen edistäminen. Muun muassa Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa on tekeillä korkeakoulujen hallintoon ja johtamiseen liittyvää tutkimusta ja väitöskirjoja.

    - Yliopistojen arviointi on yksi nopeimmin kasvava teollisuuden ala, sanoi hiljattain eräs eurooppalainen kollega. Arviointitoimintaa on monissa maissa hyvin paljon, mutta se ei sinällään korvaa tärkeää kansallista kehittämistehtävää tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Tämähän on koko Euroopan haaste.

    - Eräskin läntisen maan edustaja totesi, että tutkimukseen ei heillä kannata laittaa paljoa uutta rahaa, koska heiltä puuttuu teknologian siirtoa hyödyntävä infrastruktuuri. Meidän järjestelmäämme arvostetaan juuri hyvin toimivan infran takia, jossa kokonaisuuden osia ovat erityisesti Suomen Akatemia, Tekes, Sitra jne.

    Suomalaisten korkeakoulujen edustajien ei tarvitse hävetä kansainvälisillä foorumeilla. Kouluihin kohdistunut PISA-selvitys, avoimuutemme, toimivia infrastruktuurimme ja tutkimuksemme vahvuus ovat menestystekijöitämme. Korjattavaakin toki löytyy.

    - Opintoajat ja myöhäinen opintojen aloitusikä ovat ongelmiamme.

    Jatkuuko profiloituminen?

    Ammattikorkeakoulusektori työllisti runsaasti arviointineuvostoa sen toiminnan alkuvaiheessa. Koulutusarvioinneissa on tehty yhteisiä koko yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kattavia arviointeja, sellainen oli muun muassa äskettäin rakennustekniikan arvio.

    Lindqvistin mukaan korkeakoulupolitiikassa duaalimalli on edelleen vahvistumassa.

    - Kiihkein keskustelu kahden pilarin välillä on rauhoittumassa, kun kummallekin osapuolelle näyttää löytyvän hyvä ja luontainen roolinsa. Missään tapauksessa meillä ei kannata rakentaa uutta yliopistosysteemiä entisen rinnalle. Englannissa, jossa tähän mentiin, ollaan kehitystä jo vetämässä takaisin. Siellä työnantajat ovat huomanneet, että uusimpien yliopistostatuksen saaneiden opinahojen antama koulutus ei ole vastannut heidänkään odotuksia.

    - Meillä työnantajat ja yritykset ovat olleet tyytyväisiä ammattikorkeakoulujen tarjoamiin palveluksiin. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee ja ne ovat hakeneet rahoitusta erityisesti Tekesiltä.

    "Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat kohottaa laatuaan mm. erikoistumalla ja profiloitumalla omiin vahvuuksiinsa", kirjoittaa puheenjohtaja Lindqvist neuvoston toimintasuunnitelman esipuheessa. Viime aikoina kehitys näyttää kuitenkin vievän toiseen suuntaa, sillä paineita on edelleen lisätä niihin uusia aloja, osin alueellisista tarpeista lähtien.

    - Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suositti jo 1990-luvulla selkeämpää profiloitumista. Pitää edelleen keskittyä vahvuuksiin ja muistaa ydintehtävät, Lindqvist tähdentää.

    Korkeakoulujen arviointineuvosto 2000-2003

    Puheenjohtaja Ossi V. Lindqvist
    (Kuopion yliopisto)
    Varapuheenjohtaja Mauri Panhelainen
    (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

    Jäsenet

    Koulutusalajohtaja Krister Forssten (Yrkeshögskolan Sydväst)
    Professori Toivo Katila (Teknillinen korkeakoulu)
    Koulutuspoliittinen sihteeri Kati Isoaho (SYL)
    Johtaja Pirkko Remes (Oulun seudun ammattikorkeakoulu)
    Professori Anna Raija Nummenmaa (Tampereen yliopisto)
    Vararehtori Ritva Paulin (Turun ammattikorkeakoulu)
    Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä (Vantaan kaupunki)
    Vararehtori Raija Sollamo (Helsingin yliopisto)
    Senior Consultant Tove Kaiku (työelämän edustaja)
    Opiskelija Jouni Kantola (Samok)


    Akkreditaatio ei meille sovi

    Neuvostolla on runsaasti kansainvälistä yhteistyötä. Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristön tiloissa Helsingin Annankadulla toimii myös European Network for Quality Assurance in Higher Education eli ENQA:n sihteeristö. Neuvoston puheenjohtajakin on usein nähty vieras eri puolillä Eurooppaa.

    Kaksi vuotta sitten Prahassa pidetty opetusministereiden huippukokous pohti muun muassa eurooppalaista korkeakoulujen laatujärjestelmän kehittämistä. Ensi syyskuussa pidetään Berliinissä tärkeä seurantakokous.

    - Prahassa päädyttiin siihen, että koko Euroopan laajuista yhtä akkreditointi- tai laatujärjestelmää ei laadita vaan yksittäiset maat saavat hoitaa arviointinsa itse. Mutta samalla tehtiin päätöksiä laadun varmistukseen liittyvästä eurooppalaisesta yhteistyöstä, jossa ENQAlla on tärkeä rooli koordinaattorina.

    - Berliinin kokouksessa pohditaan edelleen eurooppalaisen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä. Mitään ISO-standardia ei olla luomassa, mutta Berliinissä keskustellaan siitä, miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisäiset toiminnat laadutetaan.

    Lindqvistin mukaan suoraviivainen akkreditaatio ei meille sovi. Suosiota se on saanut varsinkin itäisessä Euroopassa, jonne äkkiä viime vuosikymmenenä syntyi lukuisa joukko uusia yksityisiä yliopistoja, joiden laatu on vaihteleva. Unkarissa akkreditoidaan nyt kaikki koulutusohjelmat, mutta sielläkin ollaan siirtymässä arvioinneissa enemmän kehittävään suuntaan.

    - Mielestäni akkreditaatiosta ei olisi meille mitään uutta hyötyä, ja siinä on kysymys myös yliopistojen autonomiasta. Eräin osin Euroopassa korkeakoulujen arvioinnissa ja akkreditaatiossa on otettu mallia Yhdysvalloista, mutta nyt sielläkin ollaan siirtymässä enemmän tuotosarvioinnin suuntaan.

    - Koulutuksen arvioinnissa ollaan siirtymässä opettamisesta oppimiseen. Tämä on iso ja tärkeä trendi - mutta samalla vaikeampi mitata.

    Teksti: Kirsti Sintonen
    Kuvat: Ari Aalto

    (painetun lehden s. 8-11)