Tutkijakoulut tutkittavana
- eniten risuja huonosta
palkkauksesta

Opetusministeriö on julkaissut raportin Tutkijakoulut 2000 - toiminta, tulokset, tehokkuus. Raportti perustuu keskeisiltä osin vuoden 1999 jälkipuoliskolla tutkijakoulujen johtajille ja tutkijaopiskelijoille tehtyihin kyselytutkimuksiin. Kyselytutkimuksella pyrittiin selvittämään tutkijakoulujen toimintaa sekä tutkijakoulujärjestelmän toimivuutta ja kehitysnäkymiä. Raportin kirjoitustyöstä on pääosin vastannut tutkija Hilkka Taimio.

Tutkijakoulujen johtajat kokivat kyselyn perusteella tutkijakoulujärjestelmän antaneen jatkokoulutukseen järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta sekä lisänneen kansainvälisiä koulutustapahtumia ja tutkimusyhteistyötä. Myönteisenä pidettiin myös tutkijaopiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä tutkimustyöhön.

Tutkijakouluista ilmoitettiin vuoden 1999 elokuuhun mennessä valmistuneen yhteensä 889 tohtoria. Naisia valmistuneista tohtoreista oli 38 %. Lähes puolet tohtoreista (46 %) oli valmistunut luonnontieteiden ja tekniikan alalta. Keskimääräinen tohtorintutkinnon suorittamisikä oli 32 vuotta – naisten ikäkeskiarvo oli hieman korkeampi kuin miesten (33.5). Tohtorintutkinnon suorittamisikä on alentunut aiempaan verrattuna.

Tutkijaopiskelijoiden keskeyttämisprosentti oli 9 %, mikäli se lasketaan ilmoitetusta tutkijakouluissa päätoimisesti opiskelleiden määrästä. 57 %:lla keskeyttämisen syy oli työelämään siirtyminen. Eniten keskeyttäneitä oli luonnontieteiden ja tekniikan tutkijakouluissa.

34 %:lle tutkijakouluun hyväksytyistä on kirjoitettu määräys suoraan neljäksi vuodeksi. Yleinen käytäntö on se, että koska rahoitus tilitetään vuosittain, määräykset kirjoitetaan vuodeksi kerrallaan. Tutkijakoulukauden jatko ei ole itsestään selvää, vaan opintojen etenemistä seurataan vähintään kerran vuodessa ja eteneminen otetaan huomioon jatkomääräyksiä kirjoitettaessa. Tutkijaopiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä (63 %) rahoituksen kestoon. 11 % vastanneista koki rahoituksen keston täysin riittämättömäksi.

Enemmistö tutkijaopiskelijoista arvioi saamaansa väitöskirjatyönohjausta hyväksi tai erinomaiseksi. 27 % piti ohjausta huonona tai epätyydyttävänä. Viidesosa vastanneista olisi toivonut työhönsä enemmän tukea ja ohjausta.

Työllistyminen

753 tohtorin sijoittumisesta työelämään oli kyselyajankohtana tietoja; noin puolet (51 %) jatkoi tutkimustyötä kotimaassa ja 15 % oli siirtynyt tohtorintutkinnon jälkeen ulkomaille (post doc –vaihe). Yksityiselle sektorille oli työllistynyt 16 % ja julkiselle sektorille 11 %; opetusalalle työllistyi 3 %. Työttömänä oli vain 0,3 %.

INFOA TUTKIJAKOULUISTA: Tutkijakouluja yhteensä 97 (v.1999) Hakijoita kaikkiaan 7163 Keskimääräinen valintaprosentti 21,3 % Päätoiminen rahoitus vuosina 1995- 1999 yhteensä 1830 tutkijaopiskelijalla Valmistumisprosentti 48,6 % Tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä 32 vuotta

Tohtoreiden työllistymistä on pidetty luonnollisesti raportissa erinomaisena. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikista tutkijakoulusta valmistuneista tohtoreista ei saatu työllistymistietoja. Suurin osa kotimaahan tai ulkomaille tutkijaksi työllistyneistä lienee kuitenkin lyhytaikaisissa pätkätöissä, joten olisi mielenkiintoista tietää samojen ihmisten työllistymistilanne esimerkiksi kahden vuoden kuluttua. Positiivisena voi pitää sitä, että 16 % oli löytänyt työpaikan yksityissektorilta. Eniten yksityissektorille siirtyneitä oli luonnontieteiden ja tekniikan alalla.

Ruusuja ja risuja

Tutkijakoulun johtajat näkivät myönteisenä piirteenä muun muassa jatkokoulutuksen systematisoitumisen ja tehostumisen ja yhteistyön lisääntymisen saman tutkimusalan yksikköjen välillä. Tutkijaopiskelijat olivat tyytyväisiä muun muassa kansainvälisistä kontakteista ja mahdollisuudesta keskittyä täysipäiväisesti jatko-opintoihin.

Sekä tutkijakoulujen johtajat että tutkijaopiskelijat pitivät suurimpana ongelmana tutkijaopiskelijoiden palkan alhaisuutta. Erityisesti perheellisillä, joilla mahdollisesti molemmat puolisot olivat tutkijaopiskelijoina, tulotaso jäi toimeentulon minimiin. Osan on hankittava lisätuloja muista töistä, jolloin myös väitöskirjatyön valmistuminen viivästyy. Tutkijakoulujen johtajat pitivät tutkijakoulun käytännön hoitoon liittyviä tehtäviä ylityöllistävinä.

Eeva Rantala
järjestösihteeri
Tieteentekijöiden liitto