Maan kaikki professorit ensimmäistä kertaa yksissä kansissa

Professoriliitto julkisti mittavan 900-sivuisen SUOMEN PROFESSORIT - FINLANDS PROFESSORER -matrikkelin marraskuun lopussa. Nyt ensimmäistä kertaa maan kaikki professorit ovat yksissä kansissa.

Matrikkeli liittyy liiton 30-vuotisjuhlavuoden 1999 hankkeisiin. Liitto päätti loppusyksystä 1998 julkaista matrikkelin maan kaikkien yliopistojen, korkeakoulujen ja tieteellisten tutkimuslaitosten professoreista. Alusta asti oli selvää, että teos on nimenomaan professorimatrikkeli ei jäsenmatrikkeli.

- Kun liitto päätti ryhtyä tällaiseen hankkeeseen, niin matrikkelin kustantaminen nähtiin kulttuuritekona, puheenjohtaja Juhani Keinonen toteaa.

- Professoriliitto haluaa yksiin kansiin koottuna esitellä kaikki Suomen yliopistolaitoksen 360-vuotisen historian noin 5000 professoria. He ovat luoneet perustan ja kehittäneet maamme henkistä ja taloudellista hyvinvointia ja suuri osa heistä kehittää sitä edelleen. Matrikkeli auttaa analysoimaan yliopistolaitoksemme ja Suomessa harjoitetun tutkimuksen ja ylimmän opetuksen kehitystä henkilöiden kautta, Keinonen uskoo.

Filosofian tohtori Veli-Matti Aution toimittamassa matrikkelissa ovat tavanomaisin matrikkelitiedoin mukana henkilöt, jotka ovat vuoden 1999 lopussa olleet a) Suomen yliopistoissa professoreita, b) tieteellisten tutkimuslaitosten professoreita, c) Professoriliiton jäseniä. Näitä henkilöitä on teoksessa "tavanomaisin matrikkelitiedoin" yli 2500. Heitä koskevaa tekstiä henkilökuvineen on 800 sivua.

Matrikkeli sisältää kaksi muuta luettelomaista osaa. Toisessa ovat professorin virasta eläkkeelle tai muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt, toisessa kuolleet professorit aina Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun vanhan akatemian perustamisesta (1640) lähtien. Näissä ryhmissä on yhteensä noin 2000 henkilöä, ja heitä koskevat tiedot on julkaistu lyhyesti teoksen lopussa n. 70 sivulla.

Matrikkelin perusjoukkoon kuuluvat professorit, jotka ovat saaneet pysyvän tai pitkäaikaisen (3-5 vuotta) nimityksen yliopiston tai tutkimuslaitoksen professorin virkaan. Entiset apulaisprofessorit, jotka 1998 saivat professorin virkanimikkeen, ovat myös mukana. Avoimen professuurin tai vakinaisen professorin sijaisuuden hoito ei sellaisenaan ole riittänyt matrikkeliin ottamiseen. Myöskään professorin arvonimen saaneita, joita itsenäisyyden ajalta on lähes 1000, ei ole otettu matrikkeliin lukuun ottamatta muutamaa harvaa tapausta, joissa asianomaisella on myös professorin virka.

Matrikkelin alussa on esipuheen jälkeen selostettu tarkemmin toimitustekniikkaa "toimitustyö pähkinänkuoressa" artikkelissa. Mukaan on liitetty myös pari aiheeseen liittyvää tutkimusartikkelia. Toisessa professori Seikko Eskola on tarkastellut professoreiden merkitystä Suomen historiassa ja yhteiskunnassa, toisessa matrikkelin toimittaja Veli-Matti Autio professorin viran ja arvon kehitystä Suomessa.

Oikeastaan valtiovallan velvollisuus

- Koko maata käsittävä uusi professorimatrikkeli on luonnollinen jatke niille perinteille, joita Helsingin yliopisto maan vanhimpana on jo kauan pitänyt yllä tällä alalla. Matrikkelin aikaansaamisella on haluttu tehdä tätä perinnettä tunnetuksi nuoremmissa yliopistoissa, lujittaa professorikunnan sisäistä yhteishenkeä sekä parantaa tähän yhteiskunnallisesti erittäin merkittävään ammattiryhmään kohdistuvan tiedontarpeen tyydyttämistä, Veli-Matti Autio toteaa.

- Asian merkitys on paljastunut hyvin siitäkin, että matrikkelihenkilöiden lisäksi ovat monet yliopistot ja tutkimuslaitokset talkoohengessä perustietoja ja kuvia antamalla kiitettävästi tukeneet toimitustyön edistymistä, kertoo Autio.

Autio pitää tällaisten teosten kustantamista oikeastaan valtiovallan velvollisuutena. Aiemmat matrikkelihankkeet ovat kuitenkin osoittaneet hänelle, ettei sieltä taholta kuitenkaan löydy riittävää kiinnostusta kustantamiseen.

Autiolta löytyy osaamista ja kokemusta matrikkeleiden tekemisestä. Hän laskee toimittaneensa yhteensä parikymmentä matrikkelia. Tämä lienee epävirallinen Suomen ennätys.

Paraikaa hän osallistuu Suomen kansallisbiografian, historiallisen ylioppilasmatrikkelin sekä Helsingin yliopiston virkamies- ja opettajamatrikkelin toimittamiseen. Lisäksi hän on ollut mukana J.V. Snellmanin koottujen teosten toimitustyössä.

Professorisukuja ja -aviopareja

Matrikkelia on jo kiitelty siitä, että sen teksti on tarpeeksi suurta ja selkeää.

- En pidä pienestä präntistä enkä lyhenteitä vilisevistä matrikkeleista. Liian monissa teoksissa pitää ensin tutkia lyhenneluettelo eikä sittenkään vielä ymmärrä henkilötietoja, Autio toteaa.

Professoreitten julkaisutuotanto on kirjassa pyritty esittämään melko suppeassa muodossa. Aution mielestä julkaisujen luettelemiseen
pitäisi yleensäkin löytää jokin muu kuin matrikkeliratkaisu.

Matrikkelia tarkemmin tutkimalla löytyy mielenkiintoisia tietoja monista professorisuvuista, professoreista kahdessa polvessa, professoriaviopareista jne. Kirjan nuorin professori on viime kesänä 30 vuotta täyttänyt Henrikki Tikkanen ja vanhimmat matrikkelitiedoin esitellyt professorit ovat vuonna 1907 syntyneet Eero Mustakallio ja Veijo Wartiovaara. Koko joukko yhdeksänkymppisiä löytyy kirjan lopun luettelotiedoin esiteltyjen joukosta, mm. maan vanhin professori 96-vuotias Bengt von Bonsdorff.

Aution mielestä Suomen merkittävin professorisuku on juuri tämä von Bonsdorffien suku. Suvun jäseniä on toiminut professoreina yhtäjaksoisesti parin sadan vuoden ajan. Professorimatrikkelista heitä löytyy yhteensä 13 kappaletta.

Kirjan jakelu

Professorimatrikkeli on herättänyt runsaasti huomiota ja liiton toimistoon on tullut paljon kyselyjä kirjan jakelusta.

Matrikkeli on liiton jäsenetu. Se on postitettu kaikille jäsenille. Lisäksi se on lähetetty yhteiskunnallisille vaikuttajille: tasavallan presidentti, ministerit, kaikki kansanedustajat. Yliopistoissa sen ovat saaneet rehtorit, hallintojohtajat, henkilöstöpäälliköt, tiedotukset ja pääkirjastot.

Koska ns. ulkopuolisia kyselyjä on tullut paljon, liitossa selvitellään mahdollisia myyntijärjestelyjä. Tästä tulee myöhemmin tietoa liiton kotisivuille: www.professoriliitto.fi.

* * *

SUOMEN PROFESSORIT _ FINLANDS PROFESSORER. Toimittaja: fil. tri. Veli-Matti Autio. Päällys: Markus Itkonen. ISBN 951-95189-6-7. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2000.