” Tämä on sopivankokoinen yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa. Yliopiston johdon kanssa pääsee juttelemaan koska vaan. ”

Jämäkästi tieteen puolesta

Koko suomalaisen tiedeyhteisön pitää jämäköityä tieteen ja tutkitun tiedon puolesta. Kukaan muukaan ei sitä tee. Nyt tieteellisen tiedon asema otetaan liian itsestäänselvyytenä. Professori Karl-Erik Michelsen toimii itse näkyvästi tieteen puolesta. Professoriliitto palkitsi hänet Vuoden Professori -nimityksellä.

Karl-Erik Michelsenillä on ollut akateemisen uransa aikana kolme ylivoimaista kiinnostuksen kohdetta: tiede ja teknologia sekä yhteiskunnallinen muutos.

— Näistä kolmesta tiede ja teknologia ovat modernin maailman vahvimmat toimijat. Yhteen liitettynä ne muodostavat saumattoman verkoston, joka muuttaa maailmaa, totesi Michelsen puheessaan, jonka hän piti Vuoden Professori -nimityksen saatuaan. Nimitys julkistettiin Communicatio Academica -tapahtumassa 12. tammikuuta Lappeenrannassa.

Tieteen, teknologian ja yhteiskunnallisen muutoksen yhdistelmä alkoi kirkastua vajaa kolmikymppiselle Michelsenille, kun hän löysi kirjastosta professori Thomas P. Hughesin kirjoittaman kirjan (The Networks of Power), jonka hän luki yhdellä istumalla. Kirja sai tuoreen Suomen historian maisterin kirjoittamaan Hughesille ja hakeutumaan 1980-luvun lopussa Yhdysvaltoihin Pennsylvanian yliopistoon.

Suomessa oli vielä tuolloin jyrkkä henkinen kuilu humanististen tieteiden ja kovien tieteiden välillä. Insinööripuolella ei juuri ollut kiinnostusta ihmistieteisiin ja päinvastoin. Toista oli Yhdysvalloissa ja etenkin Pennsylvanian yliopistossa. Hughesin opit löysivät otollisen maaperän Michelsenistä. Historiantutkijasta kehittyi tiedon, teknologian ja innovaatiojärjestelmän tutkija.

Suomeen Michelsen palasi sopivasti, kun innovaatio- Suomi alkoi buustata Nokian vanavedessä.

— Viime aikoina minulla onkin ollut ikävä aktiivista innovaatiopolitiikkaa, joka nosti Suomen 90-luvun lamasta ja joka loi mahdollisuudet yliopistojen kilpailukyvylle. Suomessakin ymmärrettiin vähitellen, että ihmisten tuntemus ja kulttuurinen tietämys ovat tärkeitä teknologian kehittämisessä. Ihmisten tutkimusta ja teknologian tutkimusta ei pysty erottamaan.

Ihmisen ja teknologian välinen saumaton yhteys näkyy hyvin Michelsenin julkaisuissa. Hän on kirjoittanut monografioita isoista suomalaisista yrityksistä, mm. Vaisalasta, Koneesta sekä paperi- ja energiateollisuuden vaiheista. Viides sääty -kirja kertoo insinööriprofessiosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoissa yhdistyy historiantutkimuksen sekä innovaatiojärjestelmän syvällinen tuntemus.

Hyvät kysymykset

Professori Michelsenin mukaan tiedeinstituutioiden suurimpana haasteena tänään ja tulevaisuudessa eivät voi olla pelkästään julkaisujen määrät ja tutkinnot. Oikeiden kysymysten esittäminen on tärkeämpää.

— Hiekka tiimalasissa valuu nopeasti ja jos emme saa tiimalasia käännettyä, ympäristön ja yhteiskunnan sortuminen vie pohjan tieteeltä ja teknologialta. Ongelmiin on vaikea löytää ratkaisua, mutta vielä vaikeampi on löytää ne oikeat kysymykset. Jos emme pysty tähän, voi hyvinkin olla, että tieteestä ja teknologiasta tulee osa ongelmaa, ei sen ratkaisu, Michelsen sanoi Vuoden Professori -puheessaan.

Michelsen veikkaa, että yliopistot perustettaisiin nyt eri pohjalle kuin aikoinaan. Tieteenalat eivät olisi niin ratkaisevassa asemassa vaan ongelmaperusteisuus ja kysymyspohjaiset ratkaisut näyttelisivät tärkeämpää roolia.

— Yliopiston ei pitäisi olla paikka, jossa suoritetaan mahdollisimman nopeasti tutkintoja. Sen pitäisi olla paikka, jossa on tilaa ajatuksille ja ennen kaikkea aikaa hyville kysymyksille. Todellisuudessa yliopistojen ajankäyttöä ohjaa vuosikello, johon on kirjattu, kuinka monta kandia, maisteria, tohtoria, julkaisua ja konferenssikäyntiä vuodessa pitää olla. Tämä on se mekanismi, jolla kassaan kilahtaa tarpeeksi rahaa.

Missä on älymystö?

Karl-Erik Michelsen on puhunut ja puhuu vahvasti tiedon ja tieteen puolesta. Hän on ollut vakiovieras radion Tiedeykkösen Kolme viisasta miestä -sarjassa. Tieteen päivillä hän on vetänyt monia sessioita.

— Olen aina ollut tiedeuskovainen ja olen sitä nykyisin entistä enemmän. Yhteiskunnallista keskustelua dominoivat valeuutiset ja kaikenlainen selittäminen. Tiede on kuitenkin ainoa kriittinen ja itseään korjaava menetelmä, jolla pystytään lähestymään totuutta. Totuuteen perustuva päätöksenteko on puolestaan demokratian ja sitä kautta taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ehto.

Michelsen katsoo, että professoreitten ja koko tiedeyhteisön pitäisi jämäköityä tieteen puolesta. Kukaan muukaan ei sitä tee. Tieteellisen tiedon asema otetaan liian itsestäänselvyytenä, vaikka siitä pitää huolehtia.

— Pitää pystyä osoittamaan, että tämä on sitä sertifioitua, vahvaa tietoa. Kaikenlaiset lipsumiset johtavat vaarallisille urille.

Vuoden Professori -puheessaan Michelsen oli huolissaan älymystön äänen heikkenemisestä, jopa sen katoamisesta. Tämä ei ole pelkkä suomalainen ilmiö.

— Mihin on joutunut se kuuluisa eurooppalainen älymystö, joka pystyi rakentamaan vanhan mantereen tuhkasta ja luomaan tieteellisen ja teknologisen perustan yhdentyvälle Euroopalle? Missä on liberaalin ja vapaan älymystön ääni, kun tarvitsemme apua ilmastonmuutoksen torjuntaan, pakolaiskriisin ymmärtämiseen ja ääriainesten propagandan sammuttamiseen?

— Jos älymystö kuulostaa vanhalta ja happamelta termiltä, sen voi korvata käsitteellä sivistyneistö. Sivistyksen perusteet ovat muuttuneet, mutta sivistyksen tarve ei ole kadonnut minnekään.

Humanisti Lappeenrannassa

Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon perustettiin tieteen, teknologian ja teollisen yhteiskunnan muutoksen tutkimuksen professuuri vuonna 2012. Michelsen saa tässä professuurissa toteuttaa alussa mainittuja kolmea ylivoimaista kiinnostuksensa kohdetta sekä niitä oppeja, joita hän omaksui Hughesilta 1980-luvun lopussa.

Karjalaisen mentaliteetin omaava humanisti on viihtynyt Lappeenrannassa diplomiinsinöörien ja kauppatieteiden maistereiden kouluttajana oikein hyvin. Michelsen palkittiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vuoden opettajana lukuvuonna 2016-2017.

— Tämä on sopivankokoinen yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa. Yliopiston johdon kanssa pääsee juttelemaan koska vaan.

Michelsenin mielestä yliopiston koko ei ole mitenkään ratkaisevana tekijä sen menestymiselle. Hän pitää myös mahdottomana ajatusta jaosta opetusyliopistoihin ja tutkimusyliopistoihin.

— Hyvät ja pätevät tyypit eivät valikoidu verkostoihin yliopiston koon perusteella.

Lisäksi urheilijataustaista professoria kiinnostaa yliopisto, joka on haastajan asemassa.

Michelsen on pelannut nuorena koripalloa Helsingin NMKY:ssä ja Joensuun Katajassa. Nyt hän seuraa suomalaisen koristähden Lauri Markkasen otteita, mutta vielä tarkemmin yhdysvaltalaisessa yliopistossa pelaavan poikansa pelejä.

---