Tulevaisuuden työtilat ja avoin tiede
Informaatioalan Akateemiset ry:n seminaarissa 23. lokakuuta puhuttiin kirjastoista
joustavina työtiloina sekä avoimesta tieteestä ja tasa-arvosta. Vuosittain Helsingin
kirjamessujen yhteydessä järjestettävä tapahtuma oli tällä kertaa erityinen,
sillä samalla juhlittiin yhdistyksen viisikymmenvuotista taivalta.
Seminaaripäivän avasi tutkijatohtori ja arkkitehti
Mina di Marino Aalto-yliopistosta.
Di Marino osallistui niin sanottuun City-
WorkLife-tutkimushankkeeseen, jossa
kartoitettiin yksityisten ja yleisten tilojen
käyttöä joustavina työpisteinä. Hankkeessa
tukittiin Helsingin keskusta-alueen kirjastoja ja kohtaamispaikkoja
sekä haastateltiin niiden käyttäjiä.
Tutkimusprojektin taustalla oli huomio uudenlaisten
työnkuvien ja mobiiliteknologian mahdollistamasta
työskentelystä muualla kuin ensisijaisesti
työnteolle varatuissa paikoissa.
- Langaton teknologia ja mobiililaitteet ovat
muuttaneet työskentelytapoja, mutta samalla myös
vaikeuttaneet työ- ja vapaa-ajan erottamista toisistaan,
kertoi di Marino.
- Työnkuvat muuttuvat yhä enemmän ja yhä
harvempi tarvitsee enää toimistoa. Ihmiset liikkuvat
töissään paikasta toiseen ja siksi heillä on tarve väliaikaisille
(transitory) työtiloille. Uskomme, että ilmiö
tulee olemaan lähitulevaisuudessa vielä nykyistä
merkittävämpi.
Jotta kodin ja työpaikan ulkopuolinen, niin sanottu
kolmas tila voisi korvata toimiston, on sen kyettävä
tarjoamaan käyttäjän työkuvan edellyttämiä asioita
kuten vaikkapa nettiyhteys, työskentelytasoja tai
printtereitä. Yksi tällainen useimpiin käyttövaatimuksiin
vastaava, kaikille avoin ja monikäyttöinen
kolmas tila on kirjasto.
CityWorkLife-projektin kyselytutkimus paljasti,
että monet liikkuvat työntekijät valitsevat kirjastot
väliaikaisiksi työtiloikseen niiden sijainnin keskeisyyden
ja otollisten työskentelyolosuhteiden vuoksi.
Tutkimusryhmän tekemissä selvityksissä kuitenkin
paljastui, etteivät kirjastot ole vielä täysin havahtuneet
uusiin käyttäjäryhmiinsä.
Kirjastotilojen konseptin on muututtava. Kirjastojen
tulisi olla paikkoja itsenäiselle työskentelylle,
mutta myös sosiaaliselle kanssakäymiselle, ihmisille
jotka haluavat tavata muita ihmisiä.
Di Marinon mukaan kirjastot voisivatkin olla yhdeltä
käyttötarkoitukseltaan eräänlaisia urbaaneja
toimistoja, joissa tavataan muita ihmisiä, kierrätetään
ideoita ja perustetaan uusia hankkeita. Tämä uudenlainen
käyttäjäryhmä tulisi ottaa huomioon paitsi
kirjastojen tarjoamissa palveluissa, myös tilasuunnittelussa
ja kalustuksessa. Di Marino kiittelikin tulevaa
Keskustakirjastoa, jonka suunnitelmiin työskentelytilat
on alusta lähtien sisällytetty.
- Paikalla on edelleen väliä. Voimme työskennellä
toimiston ulkopuolella, mutta se ei tarkoita, että
voisimme työskennellä missä tahansa.
Seminaari-iltapäivän muut puheenvuorot käsittelivät
Avoin tiede ja tutkimus-hanketta sekä tasa-arvoauditointia
Jyväskylän yliopistossa. ATT-hankkeesta oli
puhumassa opetusneuvos Juha Haataja OKM:stä. Hän
korosti tiedon avoimuutta paitsi yhteiskuntaa laajalti
hyödyttävänä voimavarana, myös tutkijoiden ja organisaatioiden
etuna.
- Digitalisaatio ja avoimuus vahvistavat tieteen
alkuperäistä tarkoitusta eli uuden tiedon tuottamista,
lisäämistä ja levittämistä.
Kirjaston näkökulmasta open access-julkaisujen
lisääntyminen tarkoittaa uusia, vaativia työtehtäviä,
jotka kysyvät henkilöstöltä uudenlaista osaamista
ja kouluttautumista. Muutokseen liittyvät haasteet
nähtiin toisaalta myös mahdollisuutena kirjastoammattilaisuuden
profiilin nostamiseen.
- Osalle tutkijoista on ollut uutta, että kirjastossa
tehdään tällaisia asioita, kommentoitiin yleisöstä.
KTL Jorma Kyppö esitteli puolestaan Jyväskylän
yliopistossa toteutettua tasa-arvoauditointia. Auditointi
toteutettiin valituille laitoksille lähetetyllä
itsearviointikyselyllä, jolla pyrittiin selvittämään
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Yksi
auditoitavista yksiköistä oli itse tasa-arvotoimikunta.
- Se oli oikeastaan hyvä prosessi. Tehtiin itsearviointi,
jossa käytiin läpi omia toimintatapoja ja niiden
vaikutuksia.
Tulosten perusteella tehtiin esitykset toimenpiteistä
tasa-arvon parantamiseksi yliopistolla. Työ jatkuu
edelleen ja Kyppö toivoikin käytännön leviävän
myös muihin yliopistoihin.
Seminaarin päätti toimittaja Marian Abdulkarim, joka
pohti puheenvuorossaan omaa suhdettaan kirjastoihin.
- Kirjasto on ollut minulle se paikka, jossa tutkia
maailmaa, miettiä omaa identiteettiä ja tutustua
kirjojen kautta toisten ihmisten todellisuuteen ja kokemuksiin.
Abdulkarim mietti myös kirjastojen asemaa ja niiden
merkityksen muuttumista nyky-yhteiskunnassa.
Hän piti erityisen tärkeänä, että kirjastoille olisi paikkansa
jatkossakin.
- Kyse on yhdenvertaisesta yhteiskunnasta, jossa
kaikilla on pääsy faktapohjaiseen tietoon. Käyttääkseen
kirjastoa, ei tarvitse kuulua tiettyyn luokkaan tai
olla rikas. Riittää, että on olemassa.
Seminaarin materiaalit löytyvät osoitteesta www.informaatioalanakateemiset.fi
Teksti Heidi Vehmas
- Painetussa lehdessä sivu 42
|