Tutkijat työnhaussa
Syyskuussa 2015 oli työttömänä 1 622
tutkijankoulutuksen saanutta työnhakijaa.
Näiden lisäksi työttömänä oli
väitöskirjatutkijoita. Hallituksen koulutukseen
ja tutkimukseen kohdistamat
leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään:
yliopistot ja tutkimuslaitokset
vähentävät henkilökuntaa kiivasta
tahtia, ja juuri määräaikaisissa tehtävissä
olevista tutkijoista on helpointa päästä
eroon. Kaikkiaan Suomessa hukataankin
kohtuuttoman paljon osaamista,
jota nyt ja tulevaisuudessa tarvittaisiin
isojen ongelmien ratkaisemiseen.
Valtio ja muut julkisyhteisöt,
ammattiliitot ja työttömät
itse voivat edistää
monin tavoin tutkijankoulutuksen
saaneiden
työllistymistä. Ratkaiseva
rooli on valtiolla, jonka tulisi
ennen kaikkea turvata
yliopistojen ja tutkimuslaitosten
vakaa perusrahoitus. Julkisyhteisöjen pitäisi
myös palkata lisää tutkijankoulutuksen saaneita
työntekijöitä sen sijaan, että ne jatkuvasti ulkoistavat
asiantuntijuuttaan. Seija Jalagin on ehdottanut Acatiimin
kolumnissa, että valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt
palkkaisivat ”aina ensisijaisesti tohtorin, kun
tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja
kyse on asiantuntijatehtävästä”. Tällä varmistettaisiin
osaamisen ja niin kutsutun hiljaisen tiedon säilyminen
organisaatiossa.
Ministeriöt, lähetystöt ja muut valtiolliset toimijat,
kuten virastot, keskukset ja tutkimuslaitokset
voisivat tukea tutkijoiden pääsyä kansainvälisten järjestöjen
tehtäviin. Tämän lisäksi valtiollisten toimijoiden
tulisi edistää tutkijankoulutuksen saaneiden
työllistymistä muille sektoreille ja uudistaa työttömyysturvaa
siten, että se mahdollistaisi ammattitaitoa
tukevan opiskelun ja uudelleenkouluttautumisen.
Yliopistot voisivat osaltaan tukea tutkijoiden työllistymistä
säilyttämällä työttömäksi jääneen affiliaation
yliopistoon. Ilman tällaista kiinnekohtaa koulutuksiin
ja tapahtumiin osallistuminen on hankalaa,
eikä osaamista ja asiantuntemusta oteta vakavasti.
Muutosturvan ulottaminen määräaikaisissa työsuhteissa
usein vuosikausia olleisiin tutkijoihin tukisi sekin
työllistymistä.
Verkostoista voimaa
Useat akavalaiset liitot ovat ratkoneet työttömien
jäsentensä ongelmia keräämällä tietoa, kehittämällä
omia urapalveluja ja tarjoamalla työnhakukoulutusta.
Ne ovat myös edistäneet asiaa yhteistyössä, jakamalla
kokemuksia ja tietoa. Lisäksi liitot ovat pyrkineet muokkaamaan työnantajien mielikuvaa tutkijankoulutuksen
saaneesta työnhakijasta.
Työttömäksi jääneet tutkijat ovat itsekin tarttuneet
toimeen verkostoitumalla. Miia Kososen perustaman
Tohtoriverkoston tavoite on tukea tohtoreiden
monipuolisempaa urakehitystä, kehittää
yrittäjyysvalmiuksia ja edellytyksiä, luoda uutta
liiketoimintaa, tarjota vertaistukea sekä vaikuttaa
tohtoreiden työllistymistä rajoittaviin mielikuviin ja asenteisiin. Tohtorille töitä -blogissaan Kosonen on
ihmetellyt, miksi työnantajat eivät suorastaan kilpaile
näistä hakijoista: tutkijankoulutuksen saaneilla
kun on eri alojen erikoisosaamista, uusia ideoita,
yrittäjyyskokemusta, projektityövalmiuksia, laajaalaista
yleissivistystä, kansainvälisiä kontakteja ja
taitoa viedä tieto käytäntöön. Lisäksi he hallitsevat
ammattimaisen viestinnän.
Akavalaiset liitot, niiden työtä hakevat jäsenet ja
tohtoriverkostolaiset kokoontuivat lokakuun lopussa
keskustelemaan työttömyydestä. Paikalla oli Agronomiliiton,
Ekonomien, Luonnontieteiden akateemisten,
Tekniikan Akateemisten ja Tieteentekijöiden
edustajia. Tapaamisessa kuultiin erilaisia kokemuksia
työnhausta ja pohdittiin, miten liitot ja työnhakijat
itse voisivat edistää työllistymistä. Keskustelussa painottui
kolme teemaa: viestinnän parantaminen, koulutusmäärien
pienentäminen ja työttömyysturvan
uudistaminen. Liitoilta toivottiin myös perinteisten
rajojen rikkomista ja uudenlaisen yhteistyön rakentamista
moneen suuntaan.
Osaaminen esiin viestinnässä
Niin liittojen kuin työnhakijoiden viestintää voisi selkiyttää
ja miettiä, minkälaisia käsityksiä tutkijoista
ja tutkijuudesta viestit synnyttävät julkisuudessa ja
työnantajien mielissä. Liitot ovat julkaisseet lehdissään
joitain tutkijoiden osaamiseen liittyviä artikkeleita,
samoin on ilmestynyt liittojen edustajien
yhteishaastattelu, jossa painotettiin tohtorin tutkinnon
suorittaneiden monipuolisia taitoja. Positiivisten
mielikuvien luomista tulisi jatkaa, mutta viestien olisi tavoitettava entistä laajempi yleisö.
Monelle vain akateemisessa maailmassa töitä tehneelle
muunlaisten töiden hakeminen saattaa olla
hankalaa: oma osaaminen tulisi sanallistaa uudella
tavalla siten, että eri sektoreiden työnantajat vakuuttuisivat
hakijan taidoista. Tutkijankoulutuksen saaneella
on lukemattomia niin sanottuja siirrettäviä taitoja,
joita voi hyödyntää erityyppisissä työtehtävissä.
Esimerkiksi pedagoginen osaaminen tai analyyttinen
ajattelu lienevät hyödyllisiä taitoja missä tahansa
työssä. Mutta miten tehdä asia ymmärrettäväksi työhakemuksessa?
Tämä on yksi alue, jolla liitot voivat tukea jäseniään.
Useat liitot tarjoavat sekä henkilökohtaista uravalmennusta
että koulutuksia, joiden teemoja ovat
olleet muun muassa ansioluettelon ja työhakemuksen
tekeminen sekä työnhaku sosiaalisessa mediassa.
Pitääkö koulutusmääriä karsia vai kasvattaa?
Koulutusmäärien rajoittamisesta on keskusteltu yhtenä
ratkaisuna työttömyyteen. Tätä on mietitty esimerkiksi
Luonnontieteiden akateemisten Osumahankkeessa,
jonka tavoite on ollut taata luonnontieteilijöille
koulutusta, osaamista ja kykyjä vastaavaa
työtä.
Tiina Raevaara on puolestaan ehdottanut Suomen
Kuvalehden kolumnissaan rahanjaon uudistusta, jossa
jo väitelleiden tutkijoiden, post-docien, osuutta suhteessa
väitöskirjatutkijoihin kasvatettaisiin selvästi.
Raevaaran mukaan ”tämä vähentäisi hieman väittelevien
määrää, turvaisi työpaikkoja jo väitelleille ja
turvaisi tutkimuksen jatkuvuuden”.
Koulutusmäärien vähentämistä kannattaa kuitenkin
tarkastella myös tulevaisuuden valossa. Lähivuosien
ja vuosikymmenten monimutkaiset, maailmanlaajuiset
ja paikalliset ongelmat lisäävät tutkitun
tiedon kysyntää: hyvinvointivaltioiden ja kehittyvien
maiden perustaa rapauttavan verosuunnittelun torjunta,
ympäristökriisien hallinta, uusien teknologioiden
kehittäminen, sote-uudistuksen onnistuminen
ja monien muiden, osin ennakoimattomien, kysymysten
ratkaiseminen edellyttävät monitieteistä yhteistyötä
ja tutkijoiden vahvaa panosta. Ehkä tutkijoita
pitäisikin kouluttaa entistä enemmän, mutta myös
työllistää yhteiskunnan kaikille sektoreille.
Joustavaan työttömyysturvaan
Tohtoriverkoston ja liittojen tapaamisessa kuultiin
myös kokemuksia työvoimaviranomaisten suhtautumisesta
työnhakijan yrityksiin pitää yllä ammattitaitoaan
tai kouluttautua uudelleen. Viranomaisten
käsitykset siitä, mitä työttömyysturvalla saa ja ei saa
tehdä tuntuvat vaihtelevan, vaikka ohjeiden tulisi
olla selkeät, tasapuoliset ja aktiivisuuteen kannustavat.
Järjestelmä koetaan yleisesti kankeaksi ja passivoivaksi.
Akava onkin ehdottanut, että kaikille työttömille
sallittaisiin nykyistä laajemmat mahdollisuudet opiskella.
Liittojen rooli tässä voisi olla esimerkiksi tutkijoille
sopivien täsmä- ja muuntokoulutusten suunnittelu
työvoimaviranomaisten kanssa.
Myös keikkatöiden vastaanottamisen tai yrittäjyyden
eri muodoissaan tulisi onnistua nykyistä joustavammin,
ilman pelkoa turvaverkon menettämisestä.
Erityyppisen aktiivisuuden yhdistäminen onnistuisi
parhaiten perustulon varassa, mutta jo nykyistä
työttömyysturvaa voisi uudistaa tukemaan erilaisia
valintoja.
Lukemista:
- Jalagin, Seija: Palkataan tohtori, Acatiimi 4/15
- Launonen, Paula: Näin käytät tohtoria, Akavalainen 14.4.2015
http://www.akava.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/nain_kaytat_tohtoria
- Launonen, Paula: Järjestöpomo palkkaa tohtoreita, Akavalainen 14.4.2015 ja Acatiimi 4/2015
- Levander, Kirsti: Tohtori innostui vihreästä bisneksestä, TEK-verkkolehti 25.5.2015
https://lehti.tek.fi/tyoelama/tohtori-innostui-vihreasta-bisneksesta
- Raevaara, Tiina: Neljä kohtaa tohtoriongelman hoitoon, Tarinoita tieteestä -blogi 13.2.2015
http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/nelja-kohtaa-tohtoriongelman-hoitoon/?shared=876-fecc0372-999
- Miia Kosonen: Tohtorille töitä -blogi
https://tohtorilletoita.wordpress.com/
Teksti Elina Katainen
- Painetussa lehdessä sivu 36
|