ACATIIMI 9/15 tulosta | sulje ikkuna

Rakennemuutokset eivät onnistu leikkausten tahdissa

Koulutukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset nousivat odotetusti Yliopistopäivien kuumimmaksi teemaksi.

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toivoi Yliopistopäivien avauksessa korkeakoulutukseen tiekarttaa. Sellaiselle olisi tarvetta varsinkin nyt, kun OKM haluaa luopua koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.

- Olisi toivonut, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimessa kirjeessä oli ollut jotain uutta visiota tällaisesta tiekartasta, Misukka totesi.

Hän kävi läpi koko koulutussektorille tulevat rahoitusleikkaukset: yhteensä 681 miljoonaa + indeksileikkaukset 350 miljoonaa eli yhteensä yli miljardi euroa. Leikkaukset uhkaavat noin 9500 työpaikkaa opetus- ja kasvatusalalla, jos leikkaukset tehdään juustohöylällä. Yliopistojen rahoituksesta hallituskauden aikana uhataan viedä 500 miljoonaa.

opiskelua. Misukka toivoi, että OKM keräisi korkeakouluilta kesäopinnoista tunnuslukuja sekä palautetta opintojen järjestämisestä. Tulokset olisi hyvä analysoida ennen kuin kesälukukaudesta tehdään päätöksiä. Uuden lukukauden käyttöönotto vaatii resursseja.

Rakennemuutokset vaativat aikaa

Suomen yliopistot Unifin toiminnanjohtaja Leena Wahlfors kertoi Unifin rakenteellisen kehittämisen hankkeiden tuloksista. Hän korosti niiden olevan suosituksia. Hankkeiden raportit löytyvät Unifin verkkosivuilta.

Yhteisinä suosituksina hankkeet esittävät muutoksia koulutusrakenteisiin: laaja-alaisia kandidaattiohjelmia ja alakohtaisia maisteriohjelmia. Lisäksi koulutusvolyymejä tulisi tarkastella. Yliopistokohtaisesti hankkeiden ehdotuksiin sisältyy kandi-, maisteri- ja/tai tohtorikoulutuksen lakkauttamisia/uuden käynnistämisiä. Joitakin muutoksia on suositeltu myös yksikkörakenteisiin.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille esitetään yhteisprofessuureja sekä infrastruktuurien yhteiskäyttöä mm. biopankkiyhteistyötä.

- Rakenteellisella kehittämisellä ja profiloinnilla on mahdollisuus tehostaa toimintaa ja saada aikaa kustannussäästöjä. Muutokset vaativat kuitenkin aikaa eivätkä onnistu rahoitukseen kohdistuvien leikkausten edellyttämässä tahdissa, Wahlfors huomautti.

- Yliopistot ovat valmiita kantamaan vastuunsa, mutta julkisen vallan odotetaan antavan yliopistoille taloudelliset toimintaedellytykset ja työrauhan, hän lisäsi.

"Vielä ei ole nähty sitä synkkyyttä, joka kohtaa"

Kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta valoi yleisön eteen hurjia visioita automatisaatiosta ja robotisaatiosta, tiedon louhinnasta ja lisätystä todellisuudesta. Esityksensä loppupuolella Hietanen puhui uudesta oppimisesta sekä tieteen ja tutkimuksen tulevaisuudesta.

- Vielä ei ole edes nähty sitä kurjuutta, joka kohta kohtaa, Hietanen synkisteli ja viittasi TKI-rahoituksen jatkuvaan alamäkeen. Hallituskaudella 2011-14 se laski reaalisesti noin 240 miljoonaa euroa. Joskus tavoitteena olleeseen 4 prosentin bkt-osuuteen oli viime vuonna matkaa yli 1,2 miljardia euroa.

Ja tällä välin Saksa ja Ruotsi ovat tehneet satojen miljoonien eurojen erityispanostuksia huippututkimuksen tukemiseen. Hietasen mukaan Suomen TKIpanostus sirpaloituu moniin pieniin ja keskenään päällekkäisiin yksiköihin.

- Suomen on siksi joko nostettava rahoituksen tasoa tai järkiperäistettävä rahan käyttöä.

Vuoden 2014 Times Higher Education -arvioinnissa 400 parhaan yliopiston joukossa on 7 yliopistoa Suomesta. Väestöön suhteutettuna tämä on korkeampia lukuja koko maailmassa. Loputkin suomalaiset yliopistot olivat 600 parhaan joukossa.

- Hyvä tulos maailmassa, jossa on kymmeniä tuhansia yliHietasen mukaan pienikin yliopisto pystyy laadukkaaseen toimintaan. Esimerkiksi maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitu yhdysvaltalainen Caltech on suunnilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kokoinen - tosin rahoitus on eri sfääreissä.

Puheenvuoronsa lopuksi, keskustelun herättämiseksi Hietanen heitti ilmaan ehdotelman Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdistämistä.

Helsingin yliopisto myllää koulutusrakenteen

Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen ei ottanut kantaa edellisen esiintyjän heittoon. Hämäläinen puhui siitä, miten aidolla Bologna-rakenteella koulutetaan osaajia tulevaisuuden työelämään. Helsingin yliopisto myllää kerralla melkein kaiken: isojen yt-neuvottelujen lisäksi tiedekunta- ja koulutusrakenne aiotaan laittaa uusiksi.

Yliopistossa aiotaan ottaa käyttöön aito kolmiportainen Bolognan mallin mukainen tutkintorakenne. Tällä halutaan lisätä ennen kaikkea liikkuvuutta. Hämäläinen korosti, että koulutusohjelmien on oltava houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä.

Helsingin yliopisto suunnittelee tieteenala-, yksikkö- ja tiedekuntarajat ylittäviä kandiohjelmia. Näin hakukohteita muodostuisi entistä vähemmän. Lisäksi tavoitellaan samat rajat ylittäviä kansainvälisiä ja kansallisia maisteriohjelmia. Kaikkien tutkintojen tuottamaa osaamista ja työllistyvyyttä on myös määrä tarkastella. Tohtoriohjelmakokonaisuutta tarkennetaan tarvittaessa.

Työllistyvyyden parantamisessa Hämäläinen piti tärkeänä tutkinnon antaman tietopohjan lisäksi myös siirrettäviä taitoja ja valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.

Yleisön joukosta SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari kysyi, tuleeko kandi- ja maisterivaiheen välille uusi opiskelijavalintaporras. Hämäläisen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei tätä salli.

Yrittäjillä ja yliopistoilla erilaiset aikaikkunat

Työnantajien tarpeiden näkökulman toi keskusteluun Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen. Uusista yrittäjistä 18 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 15 % ammattikorkeakoulututkinnon. Ammatillinen koulutustausta on 34 prosentilla. Vuosien 2001-2012 aikana syntyneistä uusista työpaikoista noin 102 000 on syntynyt pk-yrityksiin ja noin 7200 suuryrityksiin. Yksinyrittäjien määrä kasvaa koko ajan.

Tuuliaisen mukaan asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut opiskelijoiden parissa parempaan suuntaan. Hän piti hyvänä Hämäläisen esittämiä suunnitelmia siitä, että opinnoissa aiotaan ottaa nykyistä enemmän huomioon myös osaamiskeskeisyys ja työllistyvyys.

- Sopivin ja pätevin valitaan, tutkinnon merkitys on toissijainen. Mutta myös huippuosaamista ja tutkimusta tarvitaan, Tuuliainen painotti.

Hänen mukaansa yrittäjät ymmärtävät hyvin sen, että yliopistoilla on oma mm. perustutkimukseen liittyvä aikaikkunansa ja sitä pitää kunnioittaa.

- Mutta pk-yrityksellä aikaikkuna voi olla neljä kuukautta, hän lisäsi.

Onko kuppi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

Yliopistopäivien ensimmäisen päivän päätteeksi puhui eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk). Hän totesi, että asenteellakin on väliä, kun puhutaan koulutusrahoituksen leikkauksista.

- Onko kuppi puoliksi tyhjä, puoliksi täysi vai meneekö kuppi meiltä nurin? Voisiko pienenevällä rahalla saada aikaan yhtä paljon tai jopa enemmän?

Puumala oli kiinnostunut siitä, miten voitaisiin säästää esimerkiksi byrokratiasta tai opettajien ja tutkijoiden tekemästä tarpeettomasta hallintotyöstä. Näistä hän pyysi lähettämään ehdotuksia.

Hallituspuolueen edustajana Puumala puolusti leikkausten välttämättömyyttä. OKM:n hallinnonalan budjetti on suuri eikä voi niiltä välttyä.

- Juopa kansalaisten ja päättäjien kokemusmaailman välillä on suuri. Tarvitaan koulutuksen puolustusjoukot pitämään koulutusta ja sen asemaa esillä yli vaalikauden, hän totesi.

Tähän yleisön joukosta vastattiin, että sivistysvaliokunnan pitäisi olla tällainen puolustusjoukko.

Puumala korosti myös "opintojen suorittamisen joustavoittamista" muun muassa ympärivuotisen opetuksen järjestämisellä. Vilkkaasti kommentoivasta yleisöstä taas todettiin, että kesäopinnot ovat jo hyvin käytössä, eikä enempien "paukkujen" käyttäminen kesäaikaan ole tehokasta resurssein käyttöä.

Teksti ja kuvat Kirsti Sintonen


Yliopisto-opetuksen kehittämisstipendit

Yliopistojen opetusalan liitto YLL jakoi Yliopistopäivillä myös opetuksen kehittämisstipendit. Ne saivat musiikin didaktiikan yliopistonlehtori Ari Poutiainen Helsingin yliopistosta ja tietojärjestelmätieteen lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

Poutiainen on kehittänyt luokan- ja lastentarhaopettajakoulutukseen kohdennetun kitarasäestyksen oppimateriaalikokonaisuuden "Kaikki keikalle". Opas julkaistaan internetissä, jolloin se on kaikkien ulottuvilla.

Moilasen hankkeessa on kehitetty maisterivaiheen alkuorientaation ja -ohjauksen työmuotoja. Ohjaus toteutetaan joustavasti, mobiilisti ja monipaikkaisesti. Kukin opiskelija kohdataan yksilönä ja opiskelijoiden välille muodostuu siteitä ja suhteita, jotka tukevat opintojen etenemistä edesauttavaa ryhmäytymistä.

  • Painetussa lehdessä sivu 26

ACATIIMI 9/15 tulosta | sulje ikkuna