Rakennemuutokset eivät onnistu leikkausten tahdissa
Koulutukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset nousivat
odotetusti Yliopistopäivien kuumimmaksi teemaksi.
OAJ:n koulutusjohtaja
Heljä
Misukka toivoi
Yliopistopäivien
avauksessa
korkeakoulutukseen
tiekarttaa.
Sellaiselle
olisi tarvetta varsinkin nyt, kun OKM
haluaa luopua koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmasta.
- Olisi toivonut, että opetusministeri
Sanni Grahn-Laasosen avoimessa kirjeessä
oli ollut jotain uutta visiota tällaisesta
tiekartasta, Misukka totesi.
Hän kävi läpi koko koulutussektorille
tulevat rahoitusleikkaukset: yhteensä
681 miljoonaa + indeksileikkaukset 350
miljoonaa eli yhteensä yli miljardi euroa.
Leikkaukset uhkaavat noin 9500 työpaikkaa
opetus- ja kasvatusalalla, jos leikkaukset
tehdään juustohöylällä. Yliopistojen
rahoituksesta hallituskauden aikana uhataan
viedä 500 miljoonaa.
opiskelua. Misukka toivoi, että OKM
keräisi korkeakouluilta kesäopinnoista
tunnuslukuja sekä palautetta opintojen
järjestämisestä. Tulokset olisi hyvä analysoida
ennen kuin kesälukukaudesta tehdään
päätöksiä. Uuden lukukauden käyttöönotto
vaatii resursseja.
Rakennemuutokset vaativat aikaa
Suomen yliopistot Unifin toiminnanjohtaja
Leena Wahlfors kertoi Unifin rakenteellisen
kehittämisen hankkeiden tuloksista.
Hän korosti niiden olevan suosituksia.
Hankkeiden raportit löytyvät Unifin
verkkosivuilta.
Yhteisinä suosituksina hankkeet
esittävät muutoksia koulutusrakenteisiin:
laaja-alaisia kandidaattiohjelmia
ja alakohtaisia maisteriohjelmia. Lisäksi
koulutusvolyymejä tulisi tarkastella. Yliopistokohtaisesti
hankkeiden ehdotuksiin
sisältyy kandi-, maisteri- ja/tai tohtorikoulutuksen
lakkauttamisia/uuden
käynnistämisiä. Joitakin muutoksia on
suositeltu myös yksikkörakenteisiin.
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille
esitetään yhteisprofessuureja sekä
infrastruktuurien yhteiskäyttöä mm. biopankkiyhteistyötä.
- Rakenteellisella kehittämisellä ja
profiloinnilla on mahdollisuus tehostaa
toimintaa ja saada aikaa kustannussäästöjä.
Muutokset vaativat kuitenkin aikaa
eivätkä onnistu rahoitukseen kohdistuvien
leikkausten edellyttämässä tahdissa, Wahlfors huomautti.
- Yliopistot ovat valmiita kantamaan vastuunsa,
mutta julkisen vallan odotetaan antavan yliopistoille taloudelliset
toimintaedellytykset ja työrauhan, hän lisäsi.
"Vielä ei ole nähty sitä synkkyyttä, joka kohtaa"
Kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuuden
tutkimuskeskuksesta valoi yleisön eteen hurjia
visioita automatisaatiosta ja robotisaatiosta, tiedon
louhinnasta ja lisätystä todellisuudesta. Esityksensä
loppupuolella Hietanen puhui uudesta oppimisesta
sekä tieteen ja tutkimuksen tulevaisuudesta.
- Vielä ei ole edes nähty sitä kurjuutta, joka kohta
kohtaa, Hietanen synkisteli ja viittasi TKI-rahoituksen
jatkuvaan alamäkeen. Hallituskaudella 2011-14 se
laski reaalisesti noin 240 miljoonaa euroa. Joskus tavoitteena
olleeseen 4 prosentin bkt-osuuteen oli viime
vuonna matkaa yli 1,2 miljardia euroa.
Ja tällä välin Saksa ja Ruotsi ovat tehneet satojen
miljoonien eurojen erityispanostuksia huippututkimuksen
tukemiseen. Hietasen mukaan Suomen TKIpanostus
sirpaloituu moniin pieniin ja keskenään
päällekkäisiin yksiköihin.
- Suomen on siksi joko nostettava rahoituksen
tasoa tai järkiperäistettävä rahan käyttöä.
Vuoden 2014 Times Higher Education -arvioinnissa
400 parhaan yliopiston joukossa on 7 yliopistoa
Suomesta. Väestöön suhteutettuna tämä on korkeampia
lukuja koko maailmassa. Loputkin suomalaiset
yliopistot olivat 600 parhaan joukossa.
- Hyvä tulos maailmassa, jossa on kymmeniä tuhansia
yliHietasen mukaan pienikin yliopisto pystyy laadukkaaseen toimintaan. Esimerkiksi maailman parhaaksi
yliopistoksi arvioitu yhdysvaltalainen Caltech
on suunnilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston
kokoinen - tosin rahoitus on eri sfääreissä.
Puheenvuoronsa lopuksi, keskustelun herättämiseksi
Hietanen heitti ilmaan ehdotelman Helsingin
yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdistämistä.
Helsingin yliopisto myllää koulutusrakenteen
Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen ei
ottanut kantaa edellisen esiintyjän heittoon. Hämäläinen
puhui siitä, miten aidolla Bologna-rakenteella
koulutetaan osaajia tulevaisuuden työelämään. Helsingin
yliopisto myllää kerralla melkein kaiken: isojen
yt-neuvottelujen lisäksi tiedekunta- ja koulutusrakenne
aiotaan laittaa uusiksi.
Yliopistossa aiotaan ottaa käyttöön aito kolmiportainen
Bolognan mallin mukainen tutkintorakenne.
Tällä halutaan lisätä ennen kaikkea liikkuvuutta. Hämäläinen
korosti, että koulutusohjelmien on oltava
houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä.
Helsingin yliopisto suunnittelee tieteenala-, yksikkö-
ja tiedekuntarajat ylittäviä kandiohjelmia.
Näin hakukohteita muodostuisi entistä vähemmän.
Lisäksi tavoitellaan samat rajat ylittäviä kansainvälisiä
ja kansallisia maisteriohjelmia.
Kaikkien tutkintojen
tuottamaa osaamista
ja työllistyvyyttä on myös
määrä tarkastella. Tohtoriohjelmakokonaisuutta
tarkennetaan
tarvittaessa.
Työllistyvyyden parantamisessa
Hämäläinen piti
tärkeänä tutkinnon antaman
tietopohjan lisäksi
myös siirrettäviä taitoja ja valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.
Yleisön joukosta SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri
Tapio Heiskari kysyi, tuleeko kandi- ja maisterivaiheen
välille uusi opiskelijavalintaporras. Hämäläisen
mukaan nykyinen lainsäädäntö ei tätä salli.
Yrittäjillä ja yliopistoilla erilaiset aikaikkunat
Työnantajien tarpeiden näkökulman toi keskusteluun
Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika
Tuuliainen. Uusista yrittäjistä 18 % on suorittanut yliopistotutkinnon
ja 15 % ammattikorkeakoulututkinnon.
Ammatillinen koulutustausta on 34 prosentilla.
Vuosien 2001-2012 aikana syntyneistä uusista työpaikoista
noin 102 000 on syntynyt pk-yrityksiin ja
noin 7200 suuryrityksiin. Yksinyrittäjien määrä kasvaa
koko ajan.
Tuuliaisen mukaan asennoituminen yrittäjyyttä
kohtaan on muuttunut opiskelijoiden parissa parempaan
suuntaan. Hän piti hyvänä Hämäläisen esittämiä
suunnitelmia siitä, että opinnoissa aiotaan ottaa nykyistä
enemmän huomioon myös osaamiskeskeisyys
ja työllistyvyys.
- Sopivin ja pätevin valitaan, tutkinnon merkitys
on toissijainen. Mutta myös huippuosaamista ja tutkimusta
tarvitaan, Tuuliainen painotti.
Hänen mukaansa yrittäjät ymmärtävät hyvin sen,
että yliopistoilla on oma mm. perustutkimukseen
liittyvä aikaikkunansa ja sitä pitää kunnioittaa.
- Mutta pk-yrityksellä aikaikkuna voi olla neljä
kuukautta, hän lisäsi.
Onko kuppi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
Yliopistopäivien ensimmäisen päivän päätteeksi puhui
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo
Puumala (kesk). Hän totesi, että asenteellakin on väliä,
kun puhutaan koulutusrahoituksen leikkauksista.
- Onko kuppi puoliksi tyhjä, puoliksi täysi vai
meneekö kuppi meiltä nurin? Voisiko pienenevällä
rahalla saada aikaan yhtä
paljon tai jopa enemmän?
Puumala oli kiinnostunut
siitä, miten voitaisiin säästää
esimerkiksi byrokratiasta tai
opettajien ja tutkijoiden tekemästä
tarpeettomasta hallintotyöstä.
Näistä hän pyysi
lähettämään ehdotuksia.
Hallituspuolueen edustajana
Puumala puolusti
leikkausten välttämättömyyttä. OKM:n hallinnonalan
budjetti on suuri eikä voi niiltä välttyä.
- Juopa kansalaisten ja päättäjien kokemusmaailman
välillä on suuri. Tarvitaan koulutuksen puolustusjoukot
pitämään koulutusta ja sen asemaa esillä yli
vaalikauden, hän totesi.
Tähän yleisön joukosta vastattiin, että sivistysvaliokunnan
pitäisi olla tällainen puolustusjoukko.
Puumala korosti myös "opintojen suorittamisen
joustavoittamista" muun muassa ympärivuotisen
opetuksen järjestämisellä. Vilkkaasti kommentoivasta
yleisöstä taas todettiin, että kesäopinnot ovat jo
hyvin käytössä, eikä enempien "paukkujen" käyttäminen
kesäaikaan ole tehokasta resurssein käyttöä.
Teksti ja kuvat Kirsti Sintonen
Yliopisto-opetuksen kehittämisstipendit
Yliopistojen opetusalan liitto YLL jakoi Yliopistopäivillä myös
opetuksen kehittämisstipendit. Ne saivat musiikin didaktiikan
yliopistonlehtori Ari Poutiainen Helsingin yliopistosta ja tietojärjestelmätieteen
lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.
Poutiainen on kehittänyt luokan- ja lastentarhaopettajakoulutukseen
kohdennetun kitarasäestyksen oppimateriaalikokonaisuuden
"Kaikki keikalle". Opas julkaistaan internetissä, jolloin se
on kaikkien ulottuvilla.
Moilasen hankkeessa on kehitetty maisterivaiheen alkuorientaation
ja -ohjauksen työmuotoja. Ohjaus toteutetaan joustavasti,
mobiilisti ja monipaikkaisesti. Kukin opiskelija kohdataan yksilönä
ja opiskelijoiden välille muodostuu siteitä ja suhteita, jotka tukevat
opintojen etenemistä edesauttavaa ryhmäytymistä.
- Painetussa lehdessä sivu 26
|